Kertoja

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.

No niin, lapset

Kertoja, arvoisat lukijamme, on meille tuttu monesta yhteydestä. Hän voi esiintyä radiossa, televisiossa ja kirjoissa. Kertojan täytyy siis olla hyvin kiireinen henkilö. Ja myös vanha: Esimerkiksi jo 1940-luvulla valmistuneissa elokuvissa hän näytteli erittäin suurta osaa, kuten myös niitä edeltäneissä kansanperinnekertomuksissa. Lapsi tapaa kertojan usein jo pienen pienenä vauvana kuullessaan kivoja satuja. Kertoja voi kertoilla esimerkiksi näin:

Olipa kerran pieni internetsivu nimeltä Hikipedia. Se asui suurten Kanadan palvelimien kätköissä ja eleli huoletonta elämää. Näin oli aina siihen asti, kunnes hänen isänsä, suuri leskikuningas Google, avioitui toisen kerran. Tuolloin Hikipedia-parka sai äitipuolekseen ilkeän Wikipedian, joka oli aina kuninkaan käännettyä selkänsä irvistelemässä Hikipedialle. Ja tilanne vain paheni päivä päivältä Hikipedian kurjuudeksi.

~Kertoja

Uskomattomia asioita tapahtuu, kun kertoja on läsnä. Vai muka keksejä ja makkaraa samassa nyytissä... hah! Makkarahan menisi ihan täyteen muruja!

Kertojan osa tarinoissa on olennainen "fiilikseen" pääsemisen kannalta. Esimerkiksi hyvä radiokertoja saakin jo pelkällä äänellään houkuteltua lapsen autoonsa, kun taas huono kertoja ei pystyisi samaan edes "ammattilaisen" kanssa. Hyvän kertojan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat äänen vahvuus sekä kohdeyleisöstä riippuen maskuliininen, ystävällinen tai kenties jopa (puhelinsaduissa) seksikäs äänensävy. Kuvitellaanpas sävyn vaikutusta kertomukseen vaikkapa seuraavassa pätkässä:

Eräänä myrskyisenä yönä, kun kaikki muut jo nukkuivat, Hikipedia päätti karata kotoa. Hän kokosi itselleen eväitä liinaan, ripusti liinan keppiin ja asetti kepin olkapäälleen. Eväät sisälsivät paljon keksejä, makkaraa ja leipää. Niiden kanssa Hikipedia kiipesi isosiskonsa Uncyclopedian hiuksia pitkin alas tornistaan ja juoksi pellon yli metsän siimekseen.[1]

~Kertoja

Kertoja on mukana sadussa sen loppuun asti. Hän nimittäin paitsi kertoo myös lopettaa sadun. Kertojalla on raskas ja vaativa tehtävä harteillaan. Tämä tuokin esille ongelmia kertojan valitsemisen suhteen. Jos kertojiksi pääsisivät ketkä tahansa, hehän voisivat manipuloida tarinaa mielensä mukaan. Tästä on varoittavia ennakkotapauksia. Esimerkiksi eräässä tunnetussa sadunluennassa kuuluisa kertoja ja satusetä G. W. Bushdersen muokkasi Punahilkka-satua niin, että Susi oli korvattu irakilaisilla ydinaseilla, Hilkka YK:lla ja Metsästäjä USA:lla. Tämä pieni "sanaleikki" väärinymmärrettiin, ja se johtikin lopulta erään toisen satusedän hirttämiseen. Seuraavassa pätkässä on tahallisesti pyritty samanlaiseen fiktion ja faktan rajojen hämärtämiseen, mutta vähän vaarattomammin; kaikkihan näet tietävät, ettei karkkitaloja ole olemassakaan.

Hikipedia ei ollut ikinä ennen poistunut linnasta, joten häntä jännitti vietävästi. Lopulta uteliaisuus vei kuitenkin voiton. Jottei eksyisi, hän päätti sirotella pieniä IP-numeroita reitilleen. Ikävä kyllä Hikipedian huomaamatta vandaalit lensivät hänen jäljessään ja hotkivat IP:t parempiin suihin. Kuljettuaan tunnin verran vaaleanpunaista polkua pitkin saapui Hikipedia makeisista rakennetulle talolle.

~Kertoja

Kertojan on osattava käyttää ääntään oikein muutenkin kuin sävyn kannalta. Pelkkä seksikäs murinakin on loppujen lopuksi vain monotonista honotusta.[2] Hyvänä pidetäänkin kertojia, jotka vaihtelevat äänensä korkeutta, osaavat tauottaa puhettaan oikein sekä hallitsevat tiettyjen kohtien painotuksen silloin, kun sitä tarvitaan. Ei ole suinkaan väärin samaistua hahmoihin ja ääninäytellä näiden repliikkejä:

Hikipedia pahan velhon vankeudessa. Vai oliko se nyt Ishtar manalassa? Ovat niin samannäköisiä.

Talo suorastaan houkutteli Hikipediaa astumaan sisään. Hikipedia raotti ovea rauhallisesti, kunnes ovi pamahti auki ja Hikipedia kaatui maahan ja tunsi raahautuvansa kohti häkkiä![3] Hikipedia pyörtyi järkytyksestä, kunnes jälleen heräsi lukkojen takana. Hän huomasi olevansa ilkeän, mutta sokean velhon vankina.

-Pistän sinut poskeen,[4] uhosi velho.

Hikipedian vietettyä viikon häkissään tuli velho kokeilemaan, joko Hikipedia olisi tarpeeksi lihava syötäväksi. Hän pyysi Hikipedian luista kättä, mutta ovela Hikipedia antoikin massiivisen kyrpänsä,[5] jolloin viikon pesemättä olleen lerssin löyhkä tulvahti velhon naamalle, ja hän tukehtui.[6] Hikipedia halusi takaisin kotiin, mutta huomasi IP-numeroiden kadonneen. Harhailtuaan aikansa Hikipedia kuitenkin löysi kotiin ja eli onnellisna elämänsä loppuun asti. Sen pituinen se.

~Kertoja

Loppu.jpg

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Herahtiko vesi kielelle, kun kertoja puhui eväistä? Jos ei, et varmaankaan keskittynyt tarpeeksi, sillä meidän kertojamme on yksi parhaista.
  2. Tai seksikästä murinaa. Grrr!
  3. Tässä äänenkorkeutta.
  4. Tässä ääninäyttelyä.
  5. Tässä painotusta.
  6. Tässä seksikästä murinaa. Grrr!