Kemia

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tulppa hoitaa.png Artikkelilla ajanvaraus!
Tämä artikkeli on todettu paskaksi. Sillä on ajanvaraus Teppo tulpan klinikalle ja se leikataan 48 tunnin kuluessa. Emme voi taata täyttä elvytystä (tai edes tasokasta), mutta yritystä on.
Kemiaa katukuvassa.
”Ei tämän pitäisi olla vaarallista”
~Viimeiset sanat
”Sokeria ja hiivaa”
~Kemistin välipala

Kemia on aineiden koostumuksia, ominaisuuksia sekä varsinkin niiden räjähdysmahdollisuuksia inspektoiva tieteenala, joka kuuluu luonnontieteisiin. Kemian tutkijaa kutsutaan varsinkin Suomessa kemiläiseksi. Myös narkomaani on yleinen termi. Kemian avulla tutkitaan ja jalostetaan jokapäiväisiä asioita, muun muassa bensiiniä, pesuaineita, myrkkyjä sekä räjähteitä ja tietysti joukkotuhoaseita, eli siis kaikkea tarpeellista ja kivaa.

Mistä kemiassa on kyse?[muokkaa]

Lyijynatsidi, Kansallissosialistisen Tiedekunnan kyseenalainen molekyylisoppa.

Kemiassa tehdään kokeita erilaisten aineiden kanssa. Toisin kuin alkemiassa, kemiallisissa kokeissa ei tavallisesti tapahdu mitään. Ammattilaisten käsissä kemiassa on kuitenkin voimaa, ja erityisesti kemiallisista aineista syntyy helposti kuohuva, pahanhajuinen mössö. Parhaimmillaan tapahtuu räjähdyksiä ja rakennusten sortumisia.

Kemian tutkimusten suurin saavutus on ydinase, joka perustuu vetyionien ja karbonaatti-ionien väiliseen sähköiseen reaktioon ja näin tukahduttaa hapen ilmasta. Ydinaseilla pyritään luultavasti aasialaisten valtioiden toimesta hävittämään Amerikka maailmankartalta, jolloin islaminuskoiset saavat rauhassa jatkaa sotimista ja tuhota toisensakin maailmankartalta.

Kemiassa on kyse myös väärinajattelijoiden kiduttamisesta sotilaallisen hyödyn tavoittamiseksi, jolla voi hävittää jonkin valtion maailmankartalta tai kiristää jotakin johtajaa.

Jostain syystä kemianluokat tuppaavat erottumaan katukuvasta.

Kuka tarvitsee kemiaa?[muokkaa]

”Keskiarvo on koko elämäsi.”
~Kari Enqvist

Kemiaa tarvitsevat eniten varttuneet elokuvaohjaajat. Moni elokuvaprojekti on kaatunut siihen, ettei elokuvassa ole ollut tarpeeksi kemiaa. Seuraavaksi suurin tarve kemialle on elämäntaiteilijoilla. Näiden ihmisryhmien lisäksi moni muukin väittää osaavansa kemiaa.

Mitä kemialla voi tehdä?[muokkaa]

Tärkein kemian käyttökohde on huomion herättäminen vastakkaisessa tai samassa sukupuolessa. Jos käytät liikaa kemiaa, tähtäimessäsi oleva kohde voi kuitenkin alkaa pitää sinuun nk. "hajurakoa". Kohtuus lienee siis parasta tässäkin asiassa.

Kemiassa käytetään huomion herättämiseen kemiallisia kaavoja. Niitä käytetään johtamaan katsojan huomio pois kemiallisten aineiden suuresta ja tunnetusta myrkyllisyydestä.

Kemian osa-alueita[muokkaa]

Kemian aloilla työskentelemisessä on se hyvä puoli, että saa toteuttaa vapaasti sisäistä lastaan.
  • Puistokemia. Tämä on yleisesti suosituin kemian tutkimuksen haara. Kela antaa rahoja tutkimukseen.
  • Epäorgaaninen kemia. Tämä kemian haara on jatkuvissa riidoissa orgaanisen kemian kanssa. Erona lähinnä se, että epäorgaaninen kemia haluaa tuhota orgaanisen materiaalin ja orgaaninen kemia luoda sitä kaikenlaisia häkkyröitä.
  • Orgaaninen kemia. Tässä tehdään hiilen ympärille kaikenlaisia kivoja häkkyröitä mitä mielikuvitus mieleen tuo.
  • Fysikaalinen kemia. Tämän harrastajat ovat epäonnistuneita fyysikkoja ja kemistejä. Pyrkimys näyttää mahdollisimman hyvältä sekalaisessa normaalien kemistien ja fyysikkojen seurassa.
  • Analyyttinen kemia. Pyrkii määrittämään epäoleellisuuksia näytteiden koostumuksista. Tämä kemian osa-alue on syyllinen dopingskandaaleihin ja Suomen heikentyneeseen arvokisamenestykseen. Heille siis virtsa ei ole vain virtsaa vaan mielenkiintoinen liuos: kaikkea kivaa juomalasin ja pöntön väliltä.
  • Biokemia. Kemiaa ja biologiaa sekaisin. Tähän pätee sama kuin fysikaaliseen kemiaan.
  • Ympäristökemia. Ympäristön raiskaamisen maksimointi tavoitteena. Esim. kuinka tapetaan mahdollisimman täydellisesti järven elämä.
  • Aivokemia. Kemiaa ja psykologiaa sekaisin. Tähän pätee sama kuin biokemiaan.