Kartta

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kartta (kuvituskuva)
”Maasto on suurennos kartasta”
~Armeijan kapiainen
”Tämä kuoppa täytyy poistaa kartalta etten putoa siihen uudestaan”
~Rölli

Kartta on paperille tai pallon pinnalle painettu – enemmän tai vähemmän – helposti mukana kannettava kuva, jonka voit ottaa mukaasi kun menet ulos katsomaan kartan suurempaa versiota. Jota kutsutaan maastoksi. Asia ei ole näin monimutkainen, miltä se kuulostaa: Ajattele matkaa lähikauppaasi. Jos sinulla on kauppamatkallasi kartta mukana, niin näet siitä esimerkiksi suojatiet, jalkakäytävät ja lähikauppasi minne olit menossa. Kuulostaa ehkä helpolta, mutta se ei ole sitä. On myös erityinen urheilulaji – nimeltään suunnistus – jonka ideana on eksyä kartan ja kompassin avulla.

Erilaisia karttoja[muokkaa]

Eri käyttötarkoituksiin tehdään erilaisia karttoja. Tässä on lueteltu ainakin osa niistä:

Historiallinen kartta[muokkaa]

Historiallisessa kartassa on kuvattu paikat – enemmän tai vähemmän – nostalgisessa hengessä, tarkoituksena muistuttaa nykyajan ihmistä siitä, miten hyvin asiat olivat ennen. Ainakin Suomessa tunnetuimmat historialliset kartat liittyvät Karjalaan.

Katso myös[muokkaa]

Stop hand.png Tämä artikkeli tai osio ei välttämättä edusta neutraalia näkökulmaa.
Neutraali näkökanta kiinnostaa kovasti myös keskustelusivulla.
  • Kaik jäi Karjalaan, niin siin ol kaks lehmää, ja hyvä hevonen. Vaari kertoi myöhemmin kuolinvuoteellaan, että sinne jäi Käkisalmelle halkopinoon puoliksi juotu Pöytäviinapullo. Ja ne ylivuotiset halotkin jäi sitten Ryssälle
  • Tarton rauha

Maastokartta[muokkaa]

Maastokartta kuvaa maastoa, tai sitten maasto on suurennos kartasta. Tämä on kaikkien karttojen klassikko!

Maastokartan suomalaisena erityispiirteenä mainittakoon:

  1. Metsää ei ole merkitty karttaan, paitsi tietenkin pieninä puusymboleina jotka tarkoittavat että paikalla on metsää. [1]
  2. Suot on merkitty karttaan. Niitä on noin 100 eri tyyppiä. Jokaista Suomen suota asuttaa keskimäärin 7 349 104 912 kappaletta itikoita[2]
  3. Järvet on aina merkitty karttaan. Suomessa on noin 187 888 kpl järviä[3]

Metrokartta[muokkaa]

Metrokartta

Metrokarttaa käytetään eksymisessä suurkaupungeissa. Toisin kuin muut kartat, metrokartta käsittää metron ja kyseinen kartta kuvaa maanalle kaivettuja tunneleita. Metroasemat, joiden kautta pääset takaisin maanpinnalle on merkitty karttaan pisteinä. Näin voit jäädä pois metrosta väärällä asemalla.

Suomessa metrokartalla ei ole suurtakaan käyttöä, koska Suomen ainoa metro sijaitsee Helsingissä ja siinä on vain kaksi linjaa[4].

Pallokartta[muokkaa]

Pallokartan etuna on, että käsittää koko maapallon. Siitä on erityisesti hyötyä, jos suunnittelet ulkomaanmatkaa. Tosin sen käytettävyyttä heikentää se, että kartta pitää saada kohtuullisen kokoiseksi jotta se olisi helppo kantaa mukana. Tästä syystä kyseinen kartta on varsin epätarkka, mutta yleensä sitä voi pyöreän muotonsa ansiosta käyttää jalkapallona.

Tilastokartta[muokkaa]

Tilastokartta Afrikan köyhistä valtioista (valkoiset alueet ovat meriä tai järviä)

Tilastokarttoja laatii ainakin Suomen valtion tilastokeskus. Kartasta näkyy eri värisävyillä tieto siitä, miten köyhiä naapurilähiössäsi asuvat ihmiset ovat ja myös tieto siitä miten köyhä itse olet

Tähtikartta[muokkaa]

Nörttien suosikki. Tosin vielä ei tiettävästi järjestetä matkoja tähtiin. Joten kyseinen karttatyyppi on pääsääntöisesti käyttökelvoton.

Vaticanearth.jpg “Tohtori Livingstone, oletan?” Tämä maantieteenseen liittyvä artikkelin on tynkä. Voit auttaa Hikipediaa laajentamalla artikkelia.

Viitteet[muokkaa]

  1. Luultavasti paikalla on metsää, tosin voit löytää paikalta hakkuuaukion. Mikäli metsän omistajan rahat ovat loppuneet, mutta jano ei (toim. huom.)
  2. Käy laskemassa itikat, jos haluat (toim. huom.)
  3. [1]
  4. Oikeasti linjoja on vain yksi, mutta se haarautuu kahdeksi. Joten sovitaan, että niitä on noin. 1½ kpl (toim. huom.)