Kapitalismi
Ostetuimmat -ismit TOP-10 |
tahdon lisää |
Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa valtio pitää näppinsä hyvin minimaalisesti kiinni kansalaisten rahankäytössä. Kapitalismilla on kaksi tarkoitusta. Perimmäisenä ajatuksena on tarjota rikkaisiin sukuihin syntyneille tunne siitä, että he ovat arvokkaita ja ansaitsevat kaiken yltäkylläisyyden. Toinen tarkoitus on, että ne, jotka eivät syntyneet rikkaaseen sukuun, saavat elämälleen sisällön vihaamalla yläluokkaa ja porvareita. Kapitalismia ajatellessa täytyy muistaa, että kun valtio toteuttaa sitä porkkanan kanssa, se on demokraattinen valtio, mutta jos valtio käyttää toteutusvälineenään keppiä, on valtio ehdottomasti fasistinen.
Alkuperä[muokkaa]
Sana kapitalismi on alun perin tullut latinan sanoista caps eli 'kirjoita' ja lok 'isolla'. Ilmauksella tarkoitettiin Rooman valtakunnassa porvareille annettua kirjoitusohjetta. Koska tyhmät orjakauppiaat raapustivat yleensä laskunsa savitauluun liian pienellä, syntyi ostajan ja myyjän välillä erimielisyyttä mm. siitä, montako neitsyttä tänään temppeliin pitikään toimittaa. Maaherrat kyllästyivät selvittämään näitä sotkuja, joten he antoivat porvaristolle ja aristokraateille ohjeen "CAPS LOK!", jota oli noudatettava kuolemanrangaistuksen uhalla laskuja laadittaessa. Isolla kirjoittamisesta tuli rikkaiden kauppiaiden keskeinen piirre ja heitä alettiin nimittää kapitalisteiksi. Kapitaali eli omapää on saman sanan johdos: kauppias, joka kirjoitti laskunsa isolla, vältti teloituksen, ja hänellä oli tallella capit el 'oma pää'.
Ennen kapitalismia[muokkaa]
Kapitalismia edeltänyt aika oli synkkää ja ikävää. Toisaalta samaa tullaan Nostradamuksen mukaan sanomaan myös kapitalismin aikakaudesta, kunhan siitä ensin päästään yli. Ennen kapitalismia käytössä olleet talousjärjestelmät perustuivat orjuudelle, eli yksilö pakotetaan rangaistuksen uhalla tekemään työtä. Kapitalismissa yksilö tekee työtä vapaaehtoisesti tai jos ei tee, niin hän potkaisee itse itsensä ulos yhteiskunnasta. Näillä kahdella järjestelmällä on siis hienoinen ero, huomasithan? Et? No kerrottakoon vinkkinä, että vain toisessa järjestelmässä mustat saavat istua linja-autoissa. ...Noh, siirtykäämme nyt joka tapauksessa eteenpäin.
Kapitalismin logiikka[muokkaa]
Kapitalismin perusperiaate on se, että joukko ihmisiä, joilla kaikilla on vapaus onnistua ja epäonnistua, saavuttavat maailmanlaajuisen harmonian sekä tasa-arvoisuuden veret vuodattavalla kilpailulla. Tässä kilpailussa kaikilla on samat lähtökohdat[1], joten jokainen siinä epäonnistunut on yhteiskunnan loinen ja ansaitsee tulla otetuksi pois kilpailusta.
Tämä kilpailu rakentaa hyvinvointia tuottamalla loputtoman inflaation, vaurauden kasvua suuremman velan kasvun sekä kulutusjuhlan resursseilla, joiden määrä on rajallinen ja eksponentiaalisesti vähenevä. Tämä resurssikilpailu tuottaa vapaan kaupan kautta planeetan kattavan rauhan sekä harmonian, sillä kapitalistiset maat pitävät ainoana oikeana hallintomuotona liberaalia demokratiaa, lukuun ottamatta maita, joissa raaka-aineiden tuotanto vaatii tavallista suurempaa vapautta.
Vapaa markkinatalous mahdollistaa puolestaan sen, että kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus köyhtyä osaksi 99 prosenttia maailman väestöstä, jotta pystytään suojelemaan yhden prosentin tuottamaa talouskuplaa, jolla ruokitaan seuraavan viikon verran vapaita markkinoita kaatumaan omaan vääjäämättömään mahdottomuuteensa.
”Niin siis... Ihminen on siis lajeista viisain?”
~ Mato
Kapitalismin hyödyt[muokkaa]
- fyffe (ei kaikille)
- fyrkka (ei kaikille)
- hynä (ei kaikille)
- mani (ei kaikille)
- McDonald's
- plutokratia
- pätäkkä (ei kaikille)
- raha (ei tosiaan kaikille)
- tyhmien kommareiden hajaantuminen (ks. SDP, SAK, hipit, Kuuba)
- valuutta
- Windows
- Tasa-arvo. Omaisuuttahan voidaan luoda ikuisesti tyhjästä.
Kapitalismin vaihtoehdot[muokkaa]
Hitto vie toverit, sehän on kapteeni Sosialismi! Työn orjat sorron yöstä nouskaa, katkokaa kahleet ja näyttäkää porvarille hänen paikkansa. On upeaa elää yhteisomistuksessa tässä työläisen paratiisissa!
On kuitenkin huomautettava, että kapitalismi ei ole kovin oikeudenmukainen järjestelmä. Sama juttu koskee silti myös kaikkia muita inhimillisyyteen perustuvia sosio-poliittis-taloudellis-liplap-yhteiskuntarakenteita, joita ovat (ainakin) kapitalismi, kommunismi, natsismi, fasismi, demokratia, kapitalismi, feodalismi, monarkia, kapitalismi yms.
Joten lyhyesti sanottuna: kapitalismille ei ole olemassa järkevää korviketta (jos ei lasketa sitä systeemiä, sitä hyvinvointi-jotain, joka Ruotsilla... tai sitten Sveitsillä tai jollakin on käytössä).
Anarkia. Sehän se taisi olla.
Kapitalismin tukijat[muokkaa]
Kapitalismin tukijat ovat useimmiten ihmisiä, joita ei erityisemmin kiinnosta kasvavat autojen päästöt, tuhoutuva luonto ja varallisuuserot, kunhan äiti ostaa kaiken mitä pyytää ja kunhan saa vuosittain uuden urheiluauton. Yhteistä kaikille riistäjäkapitalisteille on "minä, minä, minä, ketkä muut?" -asenne.
Kapitalismia tukevat muun muassa:
- Porvarit
- Narsistit
- Bissikset
- Riistäjät
- Sadistit
- Jyrki Katainen
- Lampaat
Kapitalismin vastustajat[muokkaa]

Kapitalismia vastustavat tavallisimmin ne henkilöt, joiden mielestä on moraalisesti väärin, että 12-vuotiaat aasialaiset joutuvat valmistamaan 0,2 euron tuntipalkalla huippukenkiä, jotka myydään 300 eurolla Euroopassa. Nämä 12-vuotiaat aasialaiset taas eivät pidä tällä lailla ajattelevista tekopyhistä moralisteista lainkaan. 12-vuotiaat ovat onnellisia, kun heidän ei tarvitse kitua köyhyysrajan alapuolella, jalat hartioita myöten paskassa keskellä riisipeltoa. Mieluummin he tekevät siistiä sisätyötä ja unelmoivat omasta kenkätehtaasta, jonka saattavat perustaa parin vuoden kuluttua.
Kapitalismia vastustaa pari ihan vakavastikin otettavaa tahoa:
- Fidel Castro
- Denat
- Köyhät ihmiset ja asiat
- Sinä
- Linus Torvalds
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Lähde: Perintörahoilla virkansa ostanut konservatiivi