Kanadanmajava

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kanadanmajava
Barbywolf.jpg
Kanadanmajava haaskalla.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Nisäkkäät Mammalia
Luokka: Jyrsijät Rodentia
Lahko: Katonsyöjät Roofibatera

Kanadanmajava on suurin jyrsijämme. Se voi kasvaa yli metrin pituiseksi ja painaa yli 35 kg. Suomen kanadanmajavakanta on vakiintunut noin 12 000 yksilöön. Nykyään elinvoimaisin kanadanmajavakanta löytyy Itä-Suomesta ja Kainuusta, mutta suurimmat yksilöt asustavat tiettävästi Pornaisissa. Kanadanmajavan pääasiallinen ravinto on autojen kattoverhoilu ja kaikista parhaiten sille maistuvat museoautojen kattoverhoilut, minkä vuoksi kanadanmajavat aiheuttavatkin huomattavia ongelmia museomiehille. Jotkut museomiehet ovat kanadanmajaviin kypsyttyään tehneet niistä hattuja tai verhoilleet niillä museoauton penkkejä. Periaatteessa kanadanmajavasta voi tehdä myös hyviä kattoverhoiluja, mutta koska kattoverhoilu on tunnetusti museoauton tärkein osa, sen tulee olla ehdottomasti alkuperäinen ja virheetön, joten siihen ei voi käyttää kanadanmajavaa. Toisaalta tekemällä kanadanmajavasta vaikka hatun tai muuta hyödyllistä museomies säästää rahaa, kun ei tarvitse ostaa hattua kaupasta. Säästynyt raha käytetään luonnollisesti museoauton kattoverhoilun entisöintiin.

Koska kanadanmajava on suuresti mieltynyt kattoverhoiluihin, se tekee pesänsäkin yleensä jonkin museoauton kattoverhoilun sisään. Sisään museoautoon kanadanmajava pääsee sen pohjassa olevien ruostereikien kautta.
Kanadanmajavan pesän piirustukset.
Museoautojen pohjassa on luonnollisesti aina ruostereikiä, koska museomiehellä ei ole ikinä varaa hitsauskoneeseen vaan kaikki museomiehen rahat menevät aina museoautojen kattoverhoilujen entisöintiin. Toisinaan museomieskin on saattanut paikata museoauton pohjaa jeesusteipillä tai kitillä, mutta tällaisten ongelmien varalta luonto on varustanut kanadanmajavan voimakkaalla hännällä, jolla kittikerroksen voi hakata pois tieltä.