Kaarina

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaarina (Satans Karins) on varsinaissuomalainen pseudokaupunki, joka tunnetaan pahaenteisillä epiteeteillä Turun itäinen naapuri ja Varissuon kasvuvoittoisin esikaupunki. Tämä metsä- ja peltovaltainen ”kaupunki” toimii lähinnä Turussa työskentelevien ihmisten nukkuma-alueena. Nukkuminen on mielekkäin asia, mitä Kaarinassa voi tehdä.

Kaarina markkinoi itseään itse itselleen myöntämällään tittelillä Turun seudun vetovoimaisin kaupunki. Jos se olisi totta, alue tunnettaisiin luultavasti Kaarinan seutuna. Valitettava tosiasia on, että Kaarina on aina persoonaton, usein tylsä ja suurelta osalta luotaantyöntävä puoliagraarinen, moottoritien läpäisemä ylisuuri esikaupunkialue, jota matkalainen ei kahdesti katso.

Historia

Kaarinan varsinainen vaakuna. Pyhä Katariina mainostaa Aleksandrian traktorinrenkaan-
korjausopasta
. Taustalla rikkoutunut traktorinrengas.
Entinen Piikkiön vaakuna, nykyinen Kaarinan vaakuna. Kuvattuina kolme valtavaa erektioapilaa. Suunniteltu krapulassa.

Kaarina mainitaan ensi kerran historiallisessa lähdeaineistossa vuonna 1309, jolloin sitä kuvataan paikkana, jonne päätyivät ne, joita ei haluttu Turkuun. Kaarinan nimi juontuu Pyhästä Katariina Aleksandrialaisesta, joka kävi perustamassa pitäjän Itämeren-risteilyllään.[1]

Kaarinan historian ainoa tapahtuman nimen ansaitseva sattumus on Lemun taistelu Suomen sodassa 19. kesäkuuta 1808. Taistelu sai nimensä Ruotsin armeijan pidätyskyvyttömyydestä Venäjän joukkojen edessä. Tämän episodin jälkeen Kaarinassa ei tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista ennen vuotta 1993, jolloin heiveröinen kunta sairastui mammuttitautiin ja julistautui kaupungiksi, lähinnä siksi, että kaupunginjohtaja ja kaupunginvaltuutettu ovat hienompia nimikkeitä kuin jotkut rupuiset kunnanjohtaja ja kunnanvaltuutettu. Ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Vuoden 2009 alusta Kaarinaan liitettiin itäinen naapurikunta, takapajuinen Piikkiö. Koska uljaan uuden kaupunkikokonaisuuden nimeksi tuli Kaarina eikä Piikkiö, päätettiin sen vaakunaksi loogisesti ottaa Piikkiön primitivistinen maalaiskunnan junttikilpi. Päätöstä perusteltiin sillä, että Piikkiön vaakunalla ei ole mitään heraldista yhteyttä nimeen Kaarina.

Politiikka

Kaarinan päätöksenteko on aavistuksen verran rehellisempää kuin La Kosa Nostran hallitsemassa Turussa. Siinä missä Turun päättäjät ovat korruptoituneita, ovat Kaarinan kaupunginisät vain hieman yksinkertaisia. Kaarinassa on onnistuttu törttöilemään ainakin kaavoitus- ja liikunta-asioissa.

Kaarinalaiset ovat poliittisesti valveutuneita toimijoita.

Kulttuuri

Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Kaarinasta.


Kaarinalaiset kuvittelevat, että joidenkin nimikkoruohojen ja -lintujen valitseminen on legitiimi kulttuurin korvike. Luulo on harhainen.

Ainoa Kaarinassa sallittu kulttuurin muoto on urheilu. Päättäjät ovat ottaneet elämäntehtäväkseen haaskata kaupunkilaisten rahat kannattamattomiin liikuntalaitoksiin.

Kaarinan kulttuurielämän huipentumana pidetään ansaitusti sitä, että B. Virtasen piirtäjä asuu pitäjässä. Toinen kuvataiteen saralla ansioitunut kaarinalainen on Tom of Finland, jonka piirroksia on esillä kaikissa kaupungin julkisissa tiloissa.

Nähtävyyksiä

Kaarinan suosituin nähtävyys, Kuusiston linnanrauniot. Paikalla käy pettymässä noin 2 000 000 turistia vuosittain.

Kaarinan keskusta on tunnettu rumuudestaan ulkomaita myöten. Sen suunnittelivat sielunsa kadottaneet itäsaksalaiset arkkitehdit. Keskustassa sijaitsee Kaarinan kaupallinen keskus, tosin kunnollisia valikoimia etsiessään kaarinalaiset suuntaavat yleensä Turkuun, jonka kaupunkikuva lisäksi aiheuttaa vähemmän pakonomaista oksentelua. Jonkin verran vähemmän. Kaarinan keskustaa hallitseekin ”kaupungin” ilman muuta merkittävin nähtävyys: Turkuun johtava tie.

Kaarinassa sijaitsi aiemmin yksi kirkoksi tunnistettava rakennus, Pyhän Katariinan kirkko. Se siirrettiin kuitenkin Turkuun osana projektia, jossa kaikki lähiseudun edes etäisesti näkemisen arvoiset jutut sijoitettiin Turkuun, jotta voitaisiin säästää vähäisten alueelle vaivautuvien, pettyneen oloisten turistien vaivoja. Kaarinan keskustassa sijaitseva Kaarinan kirkko muistuttaa ulkoisesti lihanjalostamoa. Todennäköisesti myös sisäisesti. Asiaan voitaisiin saada selvyyttä, jos joku viitsisi joskus käydä siellä.

Kaarinan ainoa historiallisessa mielessä merkittävä nähtävyys on Kuusiston piispanlinna – tai se, mitä siitä on jäljellä Kustaa Vaasan romutettua sen reformaation yhteydessä 1528. Jäljellä on pätkä mitättömän oloista tiilimuuria ja kyltti, joka kieltää sillä kiipeilyn. Käynti Kuusiston linnanraunioilla on vain yksi niistä keskinkertaisista pettymyksistä, joita Kaarina tarjoaa pitkästyneelle matkailijalle. Edes tämä surkea tiilikasa ei olisi Kaarinassa, ellei Kuusiston kuntaa olisi sulautettu vuoden 1946 kuntaliitoksessa. Liitoksen pääsyy olikin saada Kaarinaan edes jotain, mistä paikalliset voisivat teeskennellä tuntevansa aiheetonta kotiseutuylpeyttä.

Kaarinan pohjoisosassa sijaitsee maalauksellinen Littoistenjärvi, joka tunnetaan valtakunnallisestikin radion sinilevävaroituksista. Järven lähistöllä on rautatieasema, jonka kohdalla Lenin putosi kännissä junasta. Kiskoja tukkimassa on tapauksen kunniaksi groteski muistokivi, joka on pystytetty paikallisten kommunistien kansallistaman omaisuuden turvin.

Katso myös

Viitteet

  1. Risteilyn päätteeksi Katariina jäi kiinni väkevien tuontirajojen ylittämisestä, mistä Aleksandrian tulli rankaisi häntä teilipyörällä ja sakoilla.