Käsky (elokuva)

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Käsky
Valmistusmaa Suomi
Ensi-ilta 2008
Ohjaus Aku Louhimies
Käsikirjoitus Jari Lantala
Pääosissa Samuli Vauramo, Pihla Viitala, Eero Aho
Tuotanto Aleksi Bardy
Elokuvayhtiö Helsinki-Filmi
Kesto 61 minuuttia
Kieli Suomi
Ikäraja Suomessa K-18


Käsky on vuonna 2008 ensi-iltansa saanut Aku Louhimiehen ohjaama elokuva, joka sijoittuu sisällissodan aikaiseen Suomeen. Tarina kertoo söpöstä jääkäri Aaro Harjusesta, joka sattumoisin pelastaa punaisten naissotilaan, Miina Malinin valkoisten teloitukselta ja vie tämän sotatuomarin eteen saamaan oikeutta. Elokuvan rahoitus oli moneen otteeseen vaakalaudalla, koska ketään ei oikeasti kiinnostanut rahoittaa elokuvaa joka kertoisi jonkun Suomen sisällissodasta joskus vuonna 1918. Kävi kuitenkin ilmi, että elokuva tulisi sisältämään runsaasti seksiä, väkivaltaa ja homoeroottisia kohtauksia. Tämän tiedon kuultuaan kaikki pervot, sotahullut ja muut sekopäät osallistuivat sankoin joukoin rahoittamaan filmiä.

Sisällysluettelo

Juoni[muokkaa]

Elokuva alkaa, kun punaisten ja valkoisten joukot taistelevat jostain aivan älyttömän tärkeästä pellonpalasesta. Punaiset joutuvat tappiolle ja heidän joukkonsa saarretaan. Punaisten puolella taistelleet naissotilaat, mm. elokuvan sankaritar Mina Malin, otetaan vangeiksi ja kuskataan erääseen autiotaloon, joka toimii valkoisten majapaikkana. Yön tullen autiotalossa alkavat valkoisten kuumeiset voitonjuhlat, jotka kärjistyvät, kun Miina Malin raiskaa ainakin viisi viinahörhelöistä valkoisen sotilasta.
Aamun sarastaessa krapulaiset valkoiset alkavat selvittää päätään ja muistavat pätkittäin edellisyön tapahtumia. Käytyään ilmi, mitä yöllisessä bakkanaalissa oli tapahtunut päättivät sotilaat äkkiä teloittaa Miina Malinin palauttaakseen miehisen kunniansa.
Juuri teloituksen alkaessa jostain saapuu tuntematon jääkäri joka ei hyväksy teloitusta -ainakaan ilman oikeudenkäyntiä. Teloitusosaston johtaja, jota Malin raiskasi eniten ja pisimpään, tykkää tästä aivan helvetisti. Seuraa kiivas sanasota, jonka voittaa tuntematon jääkäri nimeltään Aaro Harjunen vedoten kuitenkin täysin mitättömiin argumentteihin, kuten humaanisuus, tasa-arvo ja naisten oikeudet.

Aaro lähtee sotavanki Miina mukanaan hakemaan humaania oikeutta vangilleen tunnetulta sotatuomarilta. Aaro Harjulan soudellessa suomenlahden rantoja pitkin Miina Malin saa äkillisen raivokohtauksen ja upottaa veneen suutuspäissään. Kaksikko pelastautuu vaivoin läheiselle luodolle, missä he viettävät n. 20 päivää ilman ruokaa kalastusmajassa, kunnes pari suomenruotsalaista poimii heidät saarelta.

Useiden mielenkiintoisten lounais-Suomen maaseutua kuvaavien kohtausten jälkeen Malin ja Harjunen saapuvat salaperäiseen kartanoon, jossa pelätty sotatuomari Emil Hallenlenberg pitää majaansa. Hallenberg tuomitsee jyrkästi viiden miehen raiskaukset ja määrää Malinin teloitettavaksi. Harjunen pitää kuitenkin jälleen puheen humaanisuudesta, tasa-arvosta ja naisten oikeuksista ja tuomari lupaa miettiä asiaa. Tämän jälkeen seuraa kohtauksia jossa juodaan viiniä, illastetaan hienoissa vetimissä ja poltetaan runsaasti sikaria juonen polkiessa paikallaan.

Monien päivien, ellei jopa kuukausien kuluttua saapuu Hallenlenbergin upea vaimo saapuu tapaamaan miestään. Harjuselle käy ilmi, että Hallenlenbergin avioliitossa kaikki ei ole aivan niin kuin pitäisi. Siksi auttavaisena miehenä Harjunen suorittaa asiaankuuluvaa parisuhdeneuvontaa Hallenlenbergin vaimon kanssa kartanon kylpyhuoneessa. Hallenbergin vaimo lähtee pois ja Harjunen sekä tuomari Hallenlenberg jäävät viettämään iltoja, joissa juodaan viiniä, illastetaan hienoissa vetimissä ja poltetaan runsaasti sikaria Mina Malinin istuessa lukittuna kartanon navettaan.

Kyllästyttyään iänikuiseen jahkaamiseen kartanossa, päättää Aaro lähteä etsimään Miinan kaverin poikaa, Einoa, josta Miina oli luvannut pitää huolta. Vaellettuaan umpimähkään ympäri lounais-Suomen erämaita Aaro onnistuu löytämään pojan erään vihaisen rapajuopon luota. Aaro onnistuu viemään pojan, mutta tajuaa pian, että lapsenkasvatukselliset velvoitteet ovat raavaalle sotilaalle niin ylitsepääsemättömän vaikeat suorittaa, että hän päättää antaa Einon muuan resiinaporukan hoidettavaksi.

Aaron ollessa poissa Miina Malin alkaa vähitellen vittuuntua ikuiselta tuntuvaan kyhjöttämiseen kartanon navetassa. Aaron palatessa takaisin reissultansa Miina huumaa hänet transsiin seireenin katseellaan ja pakottaa Aaron auttamaan Miinan pakoon vankilastaan. Parivaljakko ehtii paeta eräälle pellolle, mutta juuri silloin ne samat valkoisen sotilaat jotka alussa raiskattiin nelistävät hevosillaan paikalle. Aaron aivot ylikuormittuvat ja hän jäätyy tyystin pellon reunaan, mutta Miina jatkaa pakoaan juosten kohti metsänreunaa. Valkoiset yrittävät ampua Malinin, mutta pienessä viinapöhössään eivät kykene osumaan naiseen. Tällöin porukan johtajalla keittää yli ja hän vetäisee puolitoistametrisen sapelinsa esiin ja alkaa laukata hevosellaan kohti Malinia. Hän ei pääse puusta pitkään, sillä vielä transsissa oleva Aaro laukaisee aseensa kohti sapelimiestä ja osuu tätä selkään. Silloin kuitenkin yksi valkoisen sotilaista ampuu aseellaan Aaroa (tällä kertaa osuen) ja hän kuolee pellolle Miinan päästessä pakoon.

Kuukausia onnistuneen paon jälkeen Malin onnistuu löytämään jollain ihmeen tavalla Einon orpokodin tapaisesta laitoksesta. Miina Malin todistaa todistettavasti orpokodin johtajatterelle olevansa Einon äiti.
Miina ja Eino kävelevät yhdessä pois orpokodista jonka jälkeen elokuvan ehkä paras kohta eli lopputekstit alkavat.

Henkilöt[muokkaa]

  • Miina Malin -Punaisten puolella taistellut vaarallinen naissotilas, joka pelästytti usein jo pelkällä läsnäolollaan vastapuolen sotilailta paskat pöksyihin. Malin oli kyltymätön nymfomaani. Hän kohteli miehiä miten halusi ja tuli raiskanneeksi viisi valkoisen sotilasta, josta sai melkein kuolemantuomion.
  • Aaro Harjunen -Söpö jääkäri, pehmis, joka ei tahdo oikeastaan kenellekkään pahaa. Taisi olla nuorukaisena se "luokan kiltein poika" tai "mamman maitopoika". Joka tapauksessa terästäytyi tarinan aikana ja ampui jopa yhden kerran suojeluskuntakiväärillään. (Joutuen kuitenkin heti itse ammutuksi)
  • Emil Hallenberg -Julma sotatuomari, jonka lempipuuhaa oli teloitettavien punaisten ammuskelu, hyvän ruoan syöminen ja sikarin polttaminen. Omisti hemaisevan vaimon, mutta jostain syystä avioliitossa kaikki ei ollut oikein hyvin. Elokuvan loppupäässä paljastui, että Hallenberg on nuoria miehiä himoitseva kaappihomo.
  • Beata Hallenberg -Emil Hallenlenbergin hemaiseva vaimo, ilmeisesti venäläistaustainen. Näytettiin elokuvassa vain, jotta voitaisiin kuvata kohtaus, jossa Aaro antaa herkkää parisuhdeneuvontaa Beatalle.
  • Martta -Punaisten naissotilas ja Miinan kaveri. Työtön sosiaalipummi, jolle millään ei ollut enää mitään väliä. Teloitettiin tylsästi elokuvan alussa osallistuttuaan valkoisten sotilaiden hyväksikäyttöön.
  • Eino -Martan äpärämukula joka päätyi ensin rapajuopon luo, koska äitinsä lähti sotaan, sitten Aaro Harjusen ja sitä kautta jonkun resiinaväen luo koska Aaro ei viitsinyt hoitaa poikaa, ja lopulta selittämättömällä tavalla Miina Malinin luokse.

Vastaanotto[muokkaa]

Vaikka Käsky sisälsi mukavasti seksiä, väkivaltaa ja sukupuolielimiä käsitteleviä kohtauksia, ts. kaikki hyvän elokuvan ainekset, jäi toteutus vaisuksi. Osasyynä tähän voidaan pitää tuomari Hallenbergin puuduttavaa jaarittelua elämän raadollisuudesta ja kurjuudesta viemättä itse elokuvan juonta mitenkään eteenpäin. Siitäkin huolimatta filmi sai jopa tyydyttävän vastaanoton, mikä kertookin jo enemmän kuin tuhat sanaa suomalaisen elokuvan laadusta.