Jyväskylän maalaiskunta
Hikipedia
| |||||
| Jyväskylän mölkki | |||||
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta | ||||
| Seutukunta | Jyväskylän seutukunta | ||||
| Kihlakunta | [[]] | ||||
| Perustamisvuosi | 1868 | ||||
| Kuntaliitokset | |||||
| Pinta-ala - maa | 534,34 km² 449,29 km² | ||||
| Väkiluku - väestötiheys | 35 966 (kuukausi sitten) 80,1 as/km² | ||||
| Työttömyysaste | % | ||||
| Kunnallisvero | 18,50 % | ||||
| Kunnanjohtaja | Aaretti Männikkö | ||||
| Kunnanvaltuusto | paikkaa | ||||
Jyväskylän maalaiskunta oli kunta Jyväskylän maalaiskunnassa. Kaupunkilaiset vuosikymmenien ajan haaveilivat yhtymisestä maalaisiin, jotka kuitenkin torjuivat ehdotukset jyrkästi 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Ahdistelu, lähentely, viettely ja kaukolämpö kuitenkin lämmitti kylmiä maalaisia, mikä viimein joulukuussa 2007 sai Maalaiskunnan johtajat taipumaan Jyväskylän kaupunginjohtajan Markku Anderssonin ehdotuksiin. Antautuminen kaupungille takaapäin toteutui lopullisesti vuoden 2009 alussa, jolloin syntyi pysyvä kuntayhdyntä.
[muokkaa] Historia
Jyväskylän maalaiskunta, kuten arvata saattaa, on syntynyt Jyväskylän kaupungin liepeille. Kuinka ja missä tämä on tapahtunut, ei ole enää selvillä. Paikallinen ammattiyhdistysliike on ollut jo aktiivinen 1800-luvulla, mutta sen asiakirjat ovat kadotetut, joten niistä ei ole enää mahdollista saada selkoa. Jyväskylän maalaiskunta rakennutti palatsit sovinnollisuus -ja solidaarisuusmielessä Jyväskylän kaupungin alueelle ja kokoontui näissä piireissä. Aikaisemmin pitäjä piiritti Jyväskylän kaupungin ylt'ympäriinsä, mutta vuosina 1957–1964 käydyssä sodassa kaupunki valtasi maalaiskunnalta maata niin, että kaupunki sai yhteistä rajaa Muuramen kanssa.[1]
[muokkaa] Maalaiskunnan taajamat
Jyväskylän maalaiskunnan väestökeskittymät olivat Nyrölä, Ruoke, Kuohu, Vesanka, Tikkakoski, Puuppola, Palokka, Jyskä ja Vaajakoski. Niiden lisäksi oli lukuisia pienempiä kyläpahasia kuten Perälä. Sen sijaan mitään varsinaista kirkonkylää tai muuta koko kunnan keskustaajamaa maalaiskunnalla ei koskaan ollut. Jyskässä ovat valtakunnallisesti tunnetut Ompeluseura Jyskän Parsijat ja työväen ammuntaan erikoistunut Jyskän Pamaus.
[muokkaa] Palokka
Palokka on Jyväskylä-Oulu -moottoritien molemmille puolille levittäytynyt asutuskyhäelmä Jyväskylän maalaiskunnassa. Seutukaavan hajanaisuudesta ja poliittis-taloudellisista voimasuhteista johtuen Palokka on hajallaan kuin nuottatytön paska. Kylä alkaa heti Jyväskylän kaupungin rajalta jatkuen jonnekin kauas Lintukankaan-Puuppolan koskemattomiin ja katsomattomiin erämaihin.
[muokkaa] Tikkakoski
Tikkakoski on varuskunnan autohuoltola. Tikkakosken portit ovat sinetöidyt, mutta siitä huolimatta armeijan läsnäolo näkyy ja kuuluu. Eduskuntakomppania on lakkautettu vuosia sitten. Paikka on yleisesti ottaen aivan perseestä ja paikkakunnalla asuvat amikset ja pissikset tekevät elämisen aivan mahdottomaksi. Tikkakosken torin pultsarit nostavat ydinlaskeumaa entisestään ja paikka on muutenkin paikoin erittäin saastunutta. Elämää Tikkakoskella ei juurikaan ole ja asukkaita on enää vain parisen sataa, joista suurin osa on onneksi jo sairastunut johonkin vakavaan sairauteen, kuten spitaaliin tai flunssaan.
[muokkaa] Vesanka
Kaikkein syrjäisemmässä kolkassa Jyväskylän maalaiskunnassa on Vesanka. Vesangan on alikulkutunneli, Rientola ja Vesangan ranta. Vesangan liikennettä ja hurjaa sisuviinan terästämää kylähenkeä kruunaa jo Vesangan mestaruuden voittanut jalkapallojoukkue Vesangan Vesa. Vesangan lähellä sijaitseva Kuohu jossa on maailmalla kuuluisa Kuohun Baari. Kuohun baarissa yleensä notkuu Vesangan Vesan jäsenet ja välillä myös pari alikulkutunnelin alla asuvaa pummia.
[muokkaa] Nykyaika
Jyväskylän maalaiskunta on laaja ja monivivahteinen. Kunnallistekniikka on usein kehnoa ja alkukantaista. Sekä juoma , -että viemärivesi kulkevat samassa putkistoissa. Koulut homehtuvat. Asukkaiden itsetuntoa ja identiteettiä silti epäilemättä pönkittää väärällä tavalla Jyväskylän kaupungin välitön läheisyys. Toisaalta Jyväskylän kaupunki ärsyttää ja aiheuttaa halveksuntaa maalaiskunnan asukkaissa; mikseivät voisi olla kuten me, maalla...
[muokkaa] Tulevaisuus
Kuntaliitoksessa Jyväskylän kaupungin kanssa Jyväskylän maalaiskunta on heikoilla. Kaupunki on arvokas ja sisältöä täynnä ja hyödyntää kaupunkiutensa täysimääräisesti - myös tässä kilpailussa. Maalaiskunta sitä vastoin joutuu luovuttamaan maaseutuidentiteettinsä kaupungistumisen hyväksi. Tämä on jo aiheuttanut levottomuutta ja muuttoliikehdintää maalaiskunnan reuna-alueilla. Muuttoliike on kohdistunut lähinnä ympäröiviin kuntiin, joiden luotetaan olevan liittymättä Suur-Jyväskylään ainakaan vielä lähiaikoina.
- ↑ Jyväskylän maalaiskunnan kirja
