Jyväskylän maalaiskunta

Hikipedia

vaakuna sijainti
Jyväskylän mölkki
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Kihlakunta	[[]]
Perustamisvuosi	1868
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa	534,34 km² 449,29 km²
Väkiluku - väestötiheys	35 966 (kuukausi sitten) 80,1 as/km²
Työttömyysaste	%
Kunnallisvero	18,50 %
Kunnanjohtaja	Aaretti Männikkö
Kunnanvaltuusto	paikkaa

[muokkaa] Jyväskylän maalaiskunta

Jyväskylän maalaiskunta on kunta Jyväskylän maalaiskunnassa. Ennen pitäjä piiritti Jyväskylän kaupungin ylt'ympäriinsä, mutta vuonna 1964 käydyssä sodassa kaupunki valtasi maalaiskunnalta maata niin, että kaupunki sai yhteistä rajaa Muuramen kanssa. Kaupunkilaiset ovat vuosikymmenien ajan haaveilleet yhtymisestä maalaisiin, jotka ovat kuitenkin torjuneet ehdotukset. Ahdistelu, lähentely, viettely ja kaukolämpö ovat kuitenkin lämmittäneet kylmiä maalaisia, minkä tuloksena Maalaiskunnan johtajat ovat viimein taipumassa Jyväskylän kaupunginjohtajan Markku Anderssonin ehdotuksiin.

[muokkaa] Historia

Jyväskylän maalaiskunta, kuten arvata saattaa, on syntynyt Jyväskylän kaupungin liepeille. Kuinka ja missä tämä on tapahtunut, ei ole enää selvillä. Paikallinen ammattiyhdistysliike on ollut jo aktiivinen 1800-luvulla, mutta sen asiakirjat ovat kadotetut, joten niistä ei ole enää mahdollista saada selkoa. Jyväskylän maalaiskunta rakennutti palatsit sovinnollisuus -ja solidaarisuusmielessä Jyväskylän kaupungin alueelle ja kokoontuu edelleen näissä piireissä. Varsinaista kirkonkylää tahi keskustaajamaa maalaiskunnalla ei edelleenkään ole.

[muokkaa] Maalaiskunnan taajamat

Jyväskylän maalaiskunnan väestökeskittymät ovat Nyrölä, Ruoke, Kuohu, Vesanka, Tikkakoski, Puuppola, Palokka, Jyskä ja Vaajakoski. Sen lisäksi on lukuisia pienempiä kyläpahasia. Jyskässä ovat valtakunnallisesti tunnetut Ompeluseura Jyskän Parsijat ja työväen ammuntaan erikoistunut Jyskän Pamaus.

[muokkaa] Palokka

Palokka on Jyväskylä-Oulu -moottoritien molemmille puolille levittäytynyt asutuskyhäelmä Jyväskylän maalaiskunnassa. Seutukaavan hajanaisuudesta ja poliittis-taloudellisista voimasuhteista johtuen Palokka on hajallaan kuin nuottatytön paska. Kylä alkaa heti Jyväskylän kaupungin rajalta jatkuen jonnekin kauas Lintukankaan-Puuppolan koskemattomiin ja katsomattomiin erämaihin.

[muokkaa] Tikkakoski

Tikkakoski on varuskunnan autohuoltola. Tikkakosken portit ovat sinetöidyt, mutta siitä huolimatta armeijan läsnäolo näkyy ja kuuluu. Eduskuntakomppania on lakkautettu vuosia sitten. Paikka on yleisesti ottaen aivan perseestä ja paikkakunnalla asuvat amikset ja pissikset tekevät elämisen aivan mahdottomaksi. Tikkakosken torin pultsarit nostavat ydinlaskeumaa entisestään ja paikka on muutenkin paikoin erittäin saastunutta. Elämää Tikkakoskella ei juurikaan ole ja asukkaita on enää vain parisen sataa, joista suurin osa on onneksi jo sairastunut johonkin vakavaan sairauteen, kuten spitaaliin tai flunssaan.

[muokkaa] Vesanka

Kaikkein syrjäisemmässä kolkassa Jyväskylän maalaiskunnassa on Vesanka. Vesangan on alikulkutunneli, Rientola ja Vesangan ranta. Vesangan liikennettä ja hurjaa sisuviinan terästämää kylähenkeä kruunaa jo Vesangan mestaruuden voittanut jalkapallojoukkue Vesangan Vesa. Vesangan lähellä sijaitseva Kuohu jossa on maailmalla kuuluisa Kuohun Baari. Kuohun baarissa yleensä notkuu Vesangan Vesan jäsenet ja välillä myös pari alikulkutunnelin alla asuvaa pummia.

[muokkaa] Nykyaika

Jyväskylän maalaiskunta on laaja ja monivivahteinen. Kunnallistekniikka on usein kehnoa ja alkukantaista. Sekä juoma , -että viemärivesi kulkevat samassa putkistoissa. Koulut homehtuvat. Asukkaiden itsetuntoa ja identiteettiä silti epäilemättä pönkittää väärällä tavalla Jyväskylän kaupungin välitön läheisyys. Toisaalta Jyväskylän kaupunki ärsyttää ja aiheuttaa halveksuntaa maalaiskunnan asukkaissa; mikseivät voisi olla kuten me, maalla...

[muokkaa] Tulevaisuus

Kuntaliitoksessa Jyväskylän kaupungin kanssa Jyväskylän maalaiskunta on heikoilla. Kaupunki on arvokas ja sisältöä täynnä ja hyödyntää kaupunkiutensa täysimääräisesti - myös tässä kilpailussa. Maalaiskunta sitä vastoin joutuu luovuttamaan maaseutuidentiteettinsä kaupungistumisen hyväksi. Tämä on jo aiheuttanut levottomuutta ja muuttoliikehdintää maalaiskunnan reuna-alueilla. Muuttoliike on kohdistunut lähinnä ympäröiviin kuntiin, joiden luotetaan olevan liittymättä Suur-Jyväskylään ainakaan vielä lähiaikoina.