Sjyrge Laaksonen

Hikipedia

Sjyrge, Neponen ja heidän upouusi, superhieno pahvikumiveneensä.

Neponen on surullinen esimerkki siitä, miten liiallinen Pikku kakkosen katsominen aiheuttaa mielenterveyshäiriöitä tai pahimmassa tapauksessa mielisairauden.

Sjyrge Erä-Jorma Laaksonen (s. 1847, Vammala) on hullu pahvimaanikko, joka juontaa pikku kakkosta. Hän puuhaa Neponen-nimisen skitsofreniasta kärsivän rusakon kanssa aina ohjelmien välisellä tauolla jotakin pöljää. He saattavat esimerkiksi rakentaa pahvisen linja-auton, jolla sitten lentävät Plutoon. Joskus Neponen kertoo omista Sjyrkiin, pahviin, jättimäisiin kermakakkuihin tai porkkanoihin liittyvistä unistaan, joita Jyrki yrittää tulkita. Tämä velvollisuus vituttaa Jykää varsin kovasti, vaan minkäs teet. Skitsofrenikko on skitsofrenikko. Neponen on myös nimitellyt Jyrkiä kovasti Sjyrgeksi. Nyttemmin Jyrki on tosin kertonut mm. Kymmenen uutisten loppukevennyksessä oppivansa vähitellen elämään tuon hullun, lajinsa ainoan luontokappaleen kanssa. Jyrkin pahvin kanssa sähellys on myös saanut aikaan mielenkiintoa tiedemiesten keskuudessa. Syntyykö pahvista mielenterveydelle haitallisia huuruja?

[muokkaa] Elämä

Sjyrge syntyi vuonna 1847 Vammalassa. 1865 hän muutti Kurulle opiskelemaan pahviaskartelua. Asuessaan Kurulla Sjyrge tutustui myös Pikku Kakkosesta kuuluisaan Ransu Karvakuonoon, jonka ystävä Sjyrge oli hetken, mutta välit menivät poikki, kun Ransu yritti neuvoa Sjyrgeä pahvisen pöydän teossa, mutta Sjyrge piti Ransun neuvoja väärinä, ja niin he suuttuivat toisilleen ja kaiken lisäksi Ransu otti Sjyrgeltä kunnolla turpaansa. Sjyrge opiskeli Kurulla vielä jonkin aikaa, mutta jätti opinnot kesken kyllästyttyään niihin ja päätti muuttaa Kangasalalle, jonne hän muutti soutaen Näsijärven halki ja kulkien jalkaisin loppumatkan.

Päästyään Kangasalalle Sjyrge ryhtyi kehittelemään pahvista kerrostaloa, jonka rakennustyöt kestivät 3 vuotta, ja lopulta Sjyrge sai talon valmiiksi vuonna 1878 ja muutti sinne asumaan. Sjyrge oli kuolla vuonna 1881, kun talon seinät pettivät ja talo sortui. Sjyrge työskenteli Kangasalan teatterissa lavastajan apulaisena seuraavat 30 vuotta. Vuonna 1910 Jyrki ylennettiin lavastajaksi, mutta hän sai potkut vuonna 1913, kun lavasteet pettivät ja kaatuilivat näyttelijöiden päälle. Jyrki perusti vielä pahvimyymälän, mutta hän päätti lopettaa tämänkin uransa, sillä myynti ei ollut kovin tuottoisaa (keskimäärin 2-3 asiakasta päivittäin). Jyrki päätti häipyä kokonaan Kangasalalta ja muutti Tampereelle jatkaakseen pahviopintojaan. Tampereella Jyrki kohtasi Neposen, jonka hän sai mielisairaaksi pahvijutuillaan vuosikymmenten aikana.

1930-luvulla Jyrki yritti saada televisiota Suomeen, mutta hanke onnistui vasta noin 20 vuotta myöhemmin. Lohdutukseksi Sjyrge ja Neponen rakensivat pahvisen television, jossa he tekivät monia esityksiä vuosikymmenten ajan Tampereen torilla. Vuonna 1963 Sjyrge onnistui pääsemään mukaan Suomen ensimmäiseen TV-joulukalenteriin ollen mukana monissa seuraavissakin joulukalentereissa. Pikku Kakkonen perustettiin vuonna 1977. Jo tuolloin Jyrki ja Neponen yrittivät päästä ohjelmaan esiintyjiksi sponsoroimalla Pikku Kakkosta ahkerasti ja etsimällä uusia esitettäviä ohjelmia. Jyrki vaikuttikin merkittävästi mm. Röllin pääsyyn julkisuuteen, toimi hänen managerinaan sekä myös toimi Röllin yhtyeessä basistina ja taustalaulajana aikavälillä 1985–1995. Äärimmäisen ymmärrettävästä syystä Jyrki ja Neponen kuitenkin pääsivät esiintymään vasta 1990-luvulla, josta lähtien he ovat aina olleet Pikku Kakkosessa ja asuneet Tohlopin rannassa.

Vuonna 1984, hieman ennen Röllin kokoonpanoon liittymistä Sjyrge rakensi itselleen pahvisen bassokitaran sekä vahvistimen, jotka ovat vielä tänäkin päivänä ainoat laatuaan Suomessa ja ovat nähtävissä Tohlopin studiolla. Pahvi-bassokamat ovat olleet käytössä jokaisella Röllin levyllä ja tietysti myös keikoilla. Kriitikot eivät ole ikinä lämmenneet Sjyrgen bassosoundille ja pitävät sitä aivan liian pahvisena. Jyrki itse on kuitenkin aina rakastanut instrumenttinsa ääntä ja Sjyrgen mukaan pahvinen bassosoundi esti sen, että hänellä olisi tullut Neposta ikävä pitkillä esiintymiskiertueilla.

Sjyrge on diaknosoitu vakavaksi äitynyt pahvimania, eli hänen on saatava tehdä kaikki pahvista. Tuo sairaus ei välttämättä johda kuolemaan, mutta se tuottaa läheisille suurta ärsyyntymistä ja turhautumista. Hänellä ja Neposella oli myös oma ohjelma nimeltään Herää pahvi, jossa he yrittävät rakentaa elävää ihmistä pahvista. Yle ei enää tukenut ohjelmaa, sillä Ylen pahvivarastot alkoivat ehtyä ja Sjyrgen pahviset sähkökytkökset aiheuttivat useita oikosulkuja Ylen lähettämöön. Vapaa-ajallaan Sjyrge etsii pahvia seuraavaan projektiinsa tai sitten suunnittelee uusia pahvilavasteita Tampereen näytelmäseuralle. Sjyrge kärsi jonkin aikaa myös harvinaisesta Pelle Hermanni- oireyhtymästä. Tällöin hänelle ilmaantui omasta tahdosta riippumattomia häröilyoireita, kuten heikoilla jäillä kävelemistä, eduskuntatalon seinien töhrimistä ja Hikipedian vandalisoimista. Näihin oireisiin liittyi myös punainen pellen nenä. Yleensä hänen täyspäiväinen sairaanhoitajansa otti nenän pois ja kehotti Sjyrgeä lopettamaan sanoen: "Sjyrge! Älä ole pelle." Nyttemmin Sjyrge on saanut oireisiinsa hyvät lääkkeet, sairaanhoitaja on vaihtunut takaisin Neposeen ja hän pystyy taas keskittymään pahvi-ideoidensa toteuttamiseen.

Kesän 2007 ajaksi juontajaparin seuraksi studioon saapui vauva nimeltä Aapo. Yleensä Aapo keskeytti juonnon esim. huutamalla kuin perkele ja/tai repimällä Neposta korvista. Neponen oli Aapolle hyvin mustasukkainen Jyrkistä. Aapo yritti pilata kaksikon suhteen mm. maalaamalla Neposta sormiväreillä ja kuristamalla tätä. Aapo oli studiossa viimeistä kertaa 27. elokuuta 2007 ja ottikin tästä tilaisuudesta kaiken irti, vittuili Neposelle oikein kunnolla ja repi Sjyrge pahviset kuvakortit niin paskaksi, että niistä ei tule kalua enää koskaan.

[muokkaa] Pikku kakkosen maanantaijakson kulku

1. Sjyrge selostaa, mitä tänään tehdään, ja Neponen kysyy häneltä jotain aivan aiheeseen liittymätöntä, kuten ”Oho Sjyrge, miten sinusta on tullut noin karvainen?” Sjyrge vastaa jotenkin ”Höhhöhhööö, tämä kaikki on vain partaa.”
2. Sjyrge väsää pahvikyhäelmäänsä ja Neponen istuu ja katsoo.
3. Sjyrge ja Neponen esittelevät pahvikyhäelmänsä, jolla he sitten rupeavat leikkimään. Yleensä Neponen osaa ajaa sitä paremmin kuin Sjyrge, varsinkin silloin, kun kyseessä on pahviporkkana.
4. Sjyrge ja Neponen repivät pahvikyhäelmänsä kappaleiksi nauraen hullunkiilto silmissään ja huutavat ”Hei hei!”

[muokkaa] Katso myös

• Pikku Kakkonen
• Eila-mummu