Juuka

Hikipedia

Juuan kommunistinen kansan peräkylä
vaakuna sijainti
Juukan interwebi
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Arjala
Seutukunta	ankea ja syrjäinen
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1997
Kuntaliitokset	suunnitteilla Seinäjoen kanssa. Maantieteelliset ongelmat selvityksen alla.
Pinta-ala - maa	189 km² {{{maapinta-ala}}} km²
Väkiluku - väestötiheys - väestönkasvu - väestöennuste - 0–15-v. - 16–64-v. - yli 64-v.	~6000  4,11 as/km²  0,1 %  5 (1.1.2410) 19 % 26 % 23 %
Työttömyysaste	41 % (15.5.1991)
Kunnallisvero	14 % (12.4.1989)
Kunnanjohtaja	Juuan Elli
Kunnanvaltuusto SKP, STT, KRP	5 paikkaa 10

Juuka (ruots. Jugend) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6 035 ihmistä (31.12.2005). Kirkonkylässä ja sen lähialueilla asuu noin 3 200 asukasta. Sen pinta-ala on 184632 eekkeriä, josta 34279% on vesistöjä. Väestötiheys on 4,11 asukasta. Juuka on, herra tietää miksi, saaristolain mukainen saaristokunta.

Juuan kunta tunnetaan erityisesti taksiautoilijoistaan.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Matkailu ja nähtävyydet 3 Elinkeinot ja talous 4 Hyvä tietää Juukasta

[muokkaa] Historia

Juuan historian katsotaan alkavan 1970-luvulta, kun Eino Kettusen laulussa esiintyvä fiktiivinen hahmo, Joensuun Elli lopetti uransa VR:n kaukojunamatkustajana, muutti nimensä Juuan Elliksi ja perusti huoltoaseman silloin vielä tiettömään korpeen, Valtimon ja Kontiolahden välille. Myöhemmin huoltoaseman läheisyyteen rakennettiin kestopäällysteinen levikki, eli P-paikka. 70-luvun loppuvuosina Juuan Ellin P-paikka kasvatti suosiotaan Pohjois-Karjalan matkailijoiden virtsaamispaikkana ja tästä innostuneina, matkailunedistämiskeskuksen avustuksella, rakennettiin Kontiolahden ja Juuan P-paikan välinen maantie. Vuonna 1992, kun tietä jatkettiin Valtimolle saakka, alkoi varsinainen Juuan P-paikan kulta-aika. Nopeasti lisääntyvä virtsailuturisimi loi alueelle uusia työpaikkoja ja 1997, kun vakituisten asukkaiden määrä nousi yli 3000, perustettiin Juuan P-paikan kunta. Samalla kuntaan liitettiin Pielisen länsipuolen alkuasukaskylät Kolia lukuun ottamatta. Vuonna 2001 nimi lyhennettiin virallisesti Juuaksi.

[muokkaa] Matkailu ja nähtävyydet

Juukalaisten tärkein tulonlähde on matkailu. Kuuluisan ensimmäisen P-paikan suosion rohkaisemana kuntaan on rakennettu useita muitakin tienvarsilevikkejä joille kymmenet turistin pysähtyvät kuseksimaan vuosittain. Turismin jatkuvasti kasvaessa alueelle on rakennettu myös muita matkailukohteita. Autoileville turisteille Juuka tarjoaa Suomen kalleinta polttoainetta usealta eri huoltoasemalta ja jalan liikkuville turisteille on tarjolla kattavat taksipalvelut. Kylällä on myös yöpymismahdollisuus ja viinakauppa.

• Puu-Juuka

Juuan ensimmäisten vakinaisten asukkaiden rakentama nukkumalähiö sijaitsee Vanhan raitin varrella kirkonkylällä. Alue on jostakin syystä kulttuurihistoriallisesti merkittävä, vaikkei se poikkea muista asuinalueista mitenkään.

• Nunnalahden kuoppa

Nunnalahtelainen marjastaja löysi 1990-luvun lopulla tien varren pusikoista useita metrejä syvän nuolukivilouhoksen. Kyläyhdistyksen päätöksellä se julistettiin ulkoilmamuseoksi. Nunnalahden avolouhosmuseon maine on levinnyt maailmalle ja se vetääkin joka vuosi kasvavan määrän ulkomaisia avolouhosharrastajia paikalle.

• Paalasmaan näköalatorni

Suomen korkein sisävesisaareen pystytetty näköalatorni. Kirkkaalla ilmalla oikeaan suuntaan katsottaessa tornista voi nähdä Pieliselle asti.

[muokkaa] Elinkeinot ja talous

Matkailun ohella Juuka on kehittynyt Suomen suurimmaksi nuolukivien tuottajaksi. Viime vuosina myös ulkomaiset metsästysseurat ovat kiinnostuneet juukalaisen nuolukiven korkeasta laadusta ja louhosala on alueella kovassa kasvussa.

Toinen merkittävä tulonlähde on maataloustukiaiset. Lähinnä pitäjän eteläosiin keskittynyt maatalous paketoi peltoja satoja hehtaareja vuosittain.

• polttoaineen myynti (68% bkt:sta)
• taksiautoilu (12% bkt:sta)
• nuolukivituotanto (10% bkt:sta)
• maataloustukiaiset (15% bkt:sta)

[muokkaa] Hyvä tietää Juukasta

• Ei koskaan pidä sanoa tai kirjoittaa "juukasta" vaan "juuasta".
• Juukalaisia vituttaa koska Koli kuuluu lieksalaisille, vaikka Lieksa on ihan eri puolella Pielistä.
• Juuan surullisenkuuluisassa Poikolankoulussa on muodollisesti pätevät opettajat.

• Juuka on myös erittäin kuuluisa paskaa jauhavista ihmisistä.