Johanneksen ilmestys

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Johanneksen ilmestyksestä.


Johanneksen ilmestys on apostoli Johanneksen perin kummallisesta näystään ylös kirjoittama sekava kirjoitelma, mutta onneksi se ei ole kovin pitkä. Mutta koska se on Raamatussa, on se myös alusta loppuun aivan totta. Johanneksen ilmestyskirjassa kerrotaan, miten paska osuu tuulettimeen, ja sataa ihmiskunnan päälle sen viimeisinä aikoina.

Juoni[muokkaa]

Kirjassa esitellään tosi hirveitä jäyniä yksi toisensa perään. Mutta ei haittaa, koska ne ovat oikeutettuja.

Varoitus: Seuraava kirjoitus saattaa paljastaa yksityiskohtia juonesta, kuten sen, että vyöhykeoppaan tytär oppii telekineesin An die Freuden soidessa.

Äläpä lue tätä kappaletta, jos et halua pilata lukunautintoasi. Sinua on varoitettu. Seuraa tiukka referaatti Johanneksen ilmestyskirjan tapahtumista:

  1. Johannes oli Patmoksen saarella lomalla, kun Jumalalta tuli puhelu.
  2. Jumala nakitti Johanneksen viestinviejäksi.
  3. Niin kuin edellisessä ei olisi ollut kylliksi, Jumala antoi myös valhettelijoita Saatanan synagogasta.
  4. Johannes näkee taivaalliset bailut Kristallimerellä.
  5. Karitsa sieppaa kirjakäärön.
  6. Karitsa tekee selvää sineteistä. Tämä on koko tekstin epäselvin ja kiistellyin osuus.
  7. Kärsimätön pelastettujen porukka esittäytyy. Heitä kehotetaan chillailemaan kaikessa rauhassa.
  8. Viimeisestä seitsemännestäkin sinetistä Karitsa tekee selvää. Enkelit puhaltavat, ja pasuunat soivat.
  9. Syvyyden kaivo avataan. Ei kannattaisi: Sieltä tulee ötököitä. Kolmannes ihmisistä heittää veivinsä. Loput hilluvat kuin viimeistä päivää.
  10. Tosi väkevä enkeli sanoo asiat suoraan ja halki. Johannes syö enkelin käärön.
  11. Johanneksen mittaillessa temppeliä seitsemäs enkeli puhaltaa pasuunaan. Hyvä jäynä.
  12. Ihmislihaan mieltynyt lohikäärme saa Miikaelilta turpiin. Lohikäärme ahdistelee vaimoväkeä.
  13. Lohikäärme usuttaa pedot kiusantekoon. Pedon WWW-mikrosiruja istutetaan ihmisten käsiin ja otsiin kaupallisista syistä.
  14. Taivaalla näkyy enkeleitä. Enkeleillä on viimeinkin hyviä uutisia.
  15. Seitsemän enkeliä lähtevät vuodattamaan vihan maljoja.
  16. Vihan maljoja vuodatetaan. Aivan massiivinen jäynä.
  17. Enkeli esittelee Johannekselle juopunutta porttoa pedon selässä.
  18. Monilta menevät bisnekset pilalle suuren kaupungin kukistuessa.
  19. Karitsan häissä ei valssi soi. Lisää sotimista. Linnut saavat syötävää. Pedolle ja väärälle profeetalle tulee kuumat oltavat.
  20. Saatana sidotaan ja sitten päästetään irti. Saatanan vuoro jäynätä. Saatanallekin tulee kuumat oltavat. Viimeinen tuomio.
  21. Johannes tutustuu parempaan yhdyskunta-arkkitehtuuriin.
  22. Tämä tarina on tosi. Enkeleitä ei pidä kumarrella.

Neljä sinettiä elikkä äijät ratsailla[muokkaa]

Kaiken muun ollessa Johanneksen ilmestyskirjassa selvää pässinlihaa, ainoastaan neljä ensimmäistä sinettiä ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä ja pitkin öitä jatkuneita väittelyitä. Onneksi veristen riitojen jälkeen on löytynyt kaikkia tyydyttävä ratkaisu.

Überpätevässä tulkinnassa[1] on esitelty, mitä kunkin sinetin takaa löytyy:

VÄRI

 

HEPPA

Hallitus

ÄIJÄ

Kansakunta

LISUKKEET

Kyvyt

TEHTÄVÄ TAI

OLOSUHTEET

VALKOINEN Tasavalta Jenkkilä Johtajuus, Teknologia Pieksee muut maailmansodissa
PUNAINEN Itsevaltius Suuri ja mahtava Aseita on joka lähtöön ja sotaan Vapaussotia ja kommunismin levitystä
MUSTA Kuningaskunta Saudi-Arabia Öljykauppaa maailmallallaa Kauppasota / jätti-inflaatio, uskonsotia
KALPEA

Punainen

Oligarkia

Oligarkia, ehkä

Kiina

Venäjä

(KUOLEMA)

(RYSSÄN HELVETTI)

Kolmas maailmansota

Biologista sodankäyntiä


Stop hand.png VAROITUS!
Edellä oleva tekstiosuus sisälsi juonipaljastuksia. Et toivottavasti ehtinyt spoilautua lukemalla, että kukaan ei osaa odottaa Espanjan inkvisitiota! Ai et? No hyvä. Voit nyt sulkea tietokoneen.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Humphries, Paul D A Dragon This Way Comes 2005 (Mustang, Oklahoma: Tate Publishing) ISBN 1-59886-06-1-5 pp 13–85