Joensuu

Hikipedia

Joen suu
vaakuna sijainti
Jåensuu
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Karjala
Seutukunta	ketä kiinnostaa?
Kihlakunta	[[]]
Perustamisvuosi	1962
Kuntaliitokset	Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Pielisensuu, tulossa Kontiolahti, Eno
Pinta-ala - maa	on kai se km² km²
Väkiluku - väestötiheys	58000   as/km²
Työttömyysaste	%
Kunnallisvero	%
Kunnanjohtaja	Torkkeli Knuutinpoika
Kunnanvaltuusto toriparkin puolesta, toriparkkia vastustavat	paikkaa

Joensuu (pohjoiskarjalaisittain Jojensuu) on Salpalinjan kantalinnoite numero 608, joka sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla Höytiäisen ja Pyhäselän välisellä kannaksella, jonka se lähes kokonaan onnistuu tukkimaan. Se on valettu teräsbetonista, ja moottoriajoneuvojen liikennettä rajoittamaan on pystytetty kiviä. Kuten monissa kantalinnoitteissa, mukana on kalju tähystyskupu ja kiinteä konekivääri-pesäke (Niinivaaralla, tunnetaan myös "piruntorjuntabunkkerina"). Mahdollinen panssarintorjunta-aseistus on toistaiseksi pidetty salaisuutena. Lisäksi juoksuhautaa löytyy 3 km ja piikkilankaa 4 km, Tuupovaaran liityttyä vielä 2 km piikkilankaa lisää.

Joensuun ympärille on muodostunut Pohjois-Karjalan (pää)kaupunki, jossa on 58 000 asukasta. Muita varsinaisia kaupunkeja ei Pohjois-Karjalassa ole. Suurin osa kaupungista kelluu Pielisjoen suiston suolla.

[muokkaa] Historia

Venäjän suuri sankaritsaari aleksanteri ensimmäinen perusti Salpalinjan torjumaan ruotsien jatkuvia hyökkäyksiä Karjalaan, Novgorodiin ja Pohjois-Karjalaan. Tämä oli suurin rakennustyö Suomen maaperällä. Salpalinjaa linnoitettiin lisää Nikolai ensimmäisen (sen siedettävän Nikolain) hallituskaudella, jolloin siihen rakennettiin teräsbetonisia kantalinnoitteita. Pohjois-Karjalan puolustuksen erääksi tukijalaksi Kolin ja Kolvananuuron ohelle valettiin Pielisjoen suulle kantalinnoite 608. Sen oli tarkoitus paitsi tukkia Höytiäisen ja Pyhäselän välinen kannas lännen uhalta, myös estää joenylitys pidemmälle itään.

Jonkin verran kommunisteja muilutettiin alueelle kansalaissodan jälkimainingeissa. Kantalinnoite sai kuitenkin pysyvän varuskunnan vasta 1930-luvun puolivälissä, kun ryhmä kansallissosialistisia toisinajattelijoita pakeni Stalinin hirmuvaltaa Neuvostoliitosta. He perustivat pysyvän leirin Pielisjoen varteen, Penttilään, nykyisen Joensuun keskustan läheisyyteen. Tämä leiri on säilynyt lähes muuttumattomana näihin päiviin asti. Leiriä asuttaa nykyisin skinheadeiksi pukeutunut sukupolvi. Skineillä on tiiviit yhteydet isänmaansa Venäjän uusnatseihin, ja suojeluspoliisi pelkää että jopa putinisteihin.

Venäläisestä alkuperästään johtuen Joensuun skinit ovat kuitenkin erilaisuuden rikkautta, ja heidän sortamistaan pidettäisiin ryssävihana. Ruotsin vallan kannattajat kuitenkin suhtautuvat kaikkeen erilaiseen rasistisesti, ja yrittävät lietsoa ryssävihaa paikallisen väestön keskuudessa. Jopa skinien karkoituksesta takaisin Venäjälle on ollut puhetta. Ryssävihaa ei ole kuitenkaan saatu juurrutettua joensuulaisiin edes pakkokaksikielistämällä, sillä Venäjä on ollut monessa historian vaiheessa rakas naapuri, joka on pelastanut Pohjois-Karjalan kansoineen vaipumasta Ruotsin ikeeseen. Sen sijaan kommunisteja inhotaan, eikä ihme, sillä kaupungin väestöstä monet ovat venäläisiä, ja he ovat saaneet kokea kommunismin kauhut nahoissaan- päin vastoin kuin hyvinvointi-Suomen kommunistit ja suomettujat. Suurin etninen jännite kaupungissa onkin juuri paikallisten kommunistien ja vierasperäisten kommunismin uhrien välillä.

Joensuun rakennukset pystytettiin kuitenkin edullisista neuvostoliittolaisista betonielementeistä. Alueen arkkitehtuuri onkin hyvin samantyylinen kuin monissa sotien jälkeen rakennetuissa neuvostokaupungeissa. Joensuulaiset eivät ymmärrettävästi pidä lainkaan kaupunkinsa ulkonöästä. Kaupungissa on kuitenkin onneksi myös muutama tsaarinaikainen talo. Ruotsit ovat kuitenkin valitettavasti polttaneet vanhimman rakennuskannan. Joensuun Kuhasalosta löytyvät muuten Suomen toiseksi vanhimmat lasinsirpaleet, jotka ovat suuri nähtävyys. (Lisätietoa, ks. Pohjois-Karjala)

Vuosikymmenessä Joensuusta muodostui mielenkiintoinen kommunismin ja natsismin sulatusuuni, johon oman värinsä antoivat 1969 perustetun yliopiston mukanaan tuomat hipit ja myöhemmin homoseksuaalit. 1970-luvun lopun lama ja sitä seurannut nopea talouskasvu 1980-luvulla sekoitti entuudestaan hullun kaupungin asukkaat ja sen seurauksena syntyi mm. suomipunk ja Carelicum. Tuon ajan joensuulaisten elämästä kertoo Pelle Miljoonan laulu Homonatsijunttihippikommaripunkkari. Villin vuosikymmenen perinteitä vaalien järjestetään edelleen vuosittain Ilosaarirock, kiljunjuonnin ja kuseskelun festivaali.

Vuosituhannen vaihteessa PKO osti koko kaupungin, nimittäen Torkkel Knuutinpojan sen ikuiseksi johtajaksi. Torkkel Knuutinpoika hallitsee kaupunkia lujalla otteella edelleen ja on osoittanut ekspansionistisia pyrkimyksiä, luvaten olevansa valmis sotaan naapurikuntien persjalkoja vastaan. Vuonna 2005 Joensuu valtasi salamahyökkäyksellä kaksi naapurikuntaa, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran. Tämän epäillään liittyvän Knuutinpojan hallinnon persjalkojen-invaasion estämiseksi kaavailtuun puolustuslinjaan, jolla halutaan suojata ydin-Joensuu jatkuvilta muutoilta. Huhujen mukaan Kontiolahtea kaavaillaan myös puskurivyöhykkeeksi.

Botania

[muokkaa] Joensuu nyt

Joensuu on tunnettu pseudokarjalaisuudestaan, sisäänpäinlämpenevästä ilmapiiristään, nepotismin maailmanennätystasoisesta työpaikkojen jaosta ja muista epämääräisistä lieveilmiöistä kuten skinheadeista. Skinheadien paljous selittyy venäläisväestön kasvavalla määrällä. Myös monet (vaaleammat) muslimimaahanmuuttajat ovat liittyneet skiniliikkeeseen paitsi herättääkseen inhoa rasismia kohtaan, myös puolustaakseen Palestiinaa juutalaisilta sortajilta. Valitettavasti juutalaisia tai Palestiinaa ei alueelta löydy, joten skinit joutuvat tekemään itse juutalaistaloja, -lippuja, -kirjoja ja -kortteleita -ja polttamaan ne sitten. Kun he ovat aikansa harjoitelleet, ovat he valmiita pyhään sotaan Israelia vastaan. Tälle monikulttuuriselle ja värikkäälle toiminnalle oli varattu oma alueensa Penttilästä. Toiminta uhkaa kuitenkin hiipua ja siirtyä maan alle, sillä paikalle ollaan rakentamassa tornitaloa. Skinit ovat jo jättäneet valituksen vähemmistövaltuutetulle kulttuurialueensa hävittämisestä. Vähemmistövaltuutetun tuntien päätös on kielteinen - veronmaksajien kukkarolle.

Joensuun kaupunginhallitus koostuu nykyisin pelkästään ruotseista, ja vieläpä lähinnä herrasruotseista, aatelisen jaloista ihmisistä. Pohjois-karjalaiset, skineistä nyt puhumattakaan, pidetään visusti erossa politiikasta, johon heidän ei turaanisesta tai muuten alemmasta rotuperimästään johtuen katsota soveltuvan. Kaupunginhallituksen johtaja Torkkel Knuutinpoika ehdottikin Joensuun perusterveydenhuollon eugenikka/rotuhygienia-määrärahojen lisäämistä, rajoittaakseen lyhytkalloisten persjalkojen, slaavien, skinien ja muun haittaväestön lisääntymistä. Myös heidän kaupunkiin muuttoaan suunnitellaan rajoitettavaksi. Heitä myös tahdotaan auttaa palauttamalla heitä salaa yksi kerrallaan kotimaihinsa.

[muokkaa] Kaupunginosat

Joensuu jakautuu 28 kaupunginosaan joista muutama jopa näyttää kaupunkimaiselta.

[muokkaa] Kaupungiosat

• Ruutukaanvan kaupunginosat I - IV muodostavat Joensuun keskustan. Keskusta kelluu Pielisjoen suualueen vesijättömailla ja epävakaan maaperän takia rakennukset ovat sortumisvaarassa. Keskustassa asuu rikkaita eläkeläisiä ja opiskelijoita.
• Niinivaara Rikkaiden eläkeläisten ja opiskelijoiden asuttama Pohjois-Karjalan keskussairaalan ympärille rakennettu betonilähiö.
• Otsola Keskustan liepeillä oleva omakotitaloalue jossa asuu sikarikkaita eläkeläisiä.
• Kanervala Otsolan pohjoispuolella oleva omakotitaloalue jossa asuu sikarikkaita eläkeläisiä.
• Siihtala sijaitsee keskustan lounaispuolella. Alueella asuu rikkaita eläkeläisiä ja muutenvaan rikkaita.
• Mutala Kurapuron rannalle rakennettu entinen työläisten omakotitaloalue. Nykyisin alueella asuu rikkaita eläkeläisiä.
• Rantakylä on työttömien ja muiden sosiaalitapausten pesäpaikka. Surkeaa slummia jossa ei asu rikkaita eikä eläkeläisiä.
• Utra Rantakylän taakse pystytetty omakotitaloalue jossa asuu kaikki Joensuun asuntovelalliset. Erikoista alueessa on se, että talot on rakennettu käytännössä kiinni toisiinsa.
• Karsikko Pielisjoen rannalla, entisellä hautausmaalla sijaitseva asuinalue, jossa asuu rikkaita eläkeläisiä.

Matti Yrjänä Joensuu

[muokkaa] Pseudokaupunginosat

• Hukanhauta viheliäistä slummia Niinivaaran takana.
• Penttilä Amisten ikioma pikku kaupunginosa joka nousi maailmanmaineeseen 1990-luvulla skinheadien luvattuna maana.
• Marjala on Marjalan kanavan takana sijaitseva entinen asuntomessualue. Ei mitään palveluja tai liikenneyhteyksiä.
• Linnunlahti Ravirata. Voi vaan arvailla ketä siellä pyörii.
• Käpykangas ja Raatekangas ovat teollisuusaluetta jossa ei asu rikkaita eläkeläisiä.
• Pilkko Peltoa ja Citymarket.
• Sirkkala Erittäin kauniilla ja keskeisellä paikalla, joen rannalla sijaitseva pieni teollisuusalue.
• Noljakka Siilaisenpuron ja Marjalan kanavan väliin jäävä villin lännen tapainen erämaa, jossa pesii opiskelijoita, eläkeläisiä ja erä-jormia.

[muokkaa] Antikaupunginosat

• Iiksenvaara ja Iiksenniitty ovat sinällään komeaa Karjalan korpea. Kaupunginosassa kai pitäisi asua ihmisiä ja olla rakennuksia?
• Karhumäki Taajama päättyy, Karhumäki alkaa...
• Ketunpesät Ei löydy kartalta?
• Tuupovaara on noin kolmen tunnin ajomatkan päässä keskustasta.
• Heinävaara ja Kiihtelysvaara Käykää katsomassa...

[muokkaa] Kaupunginosat futuurissa

• Eno Vuoden 2009 alussa tämä sympaattinen ja kaunis Pohjois-Karjalan helmi alistetaan Joensuun hirmuvallan alle. Enon kunnanvaltuusto, nuo paholaisen kätyrit, äänestivät 17.12.2007 kuntaliitoksen puolesta yksimielisesti. Noh, saavatpahan Joensuulaiset riesoikseen uraanikaivoksen...
• Pyhäselkä Samoin vuoden 2009 alussa Joensuuhun liitettävän kunnan päättäjät olivat liitoksesta kaksimielisiä. Kuntaliitos tuo Joensuulle kymmeniää kilometrejä rantaviivaa ja komean, uuden ohitustien.

[muokkaa] Kaupunginosat jotka kieltävät olevansa kaupunginosia

• Kontiolahti Jeesh, ihan niinkuin Vatikaani. Ovat muka itsenäisiä, mutta eivät pärjäisi tuntiakaan ilman isompaa naapuriaan.
• Polvijärvi Tämä savolaisten ylijäämäpitäjä sylki kohti kuntaliitosta. No, hyvinpä sitä tullaan EU-tuilla toimeen.

[muokkaa] Tutustumiskohteita

Colosseumin arkkitehtuuri on ilmeisesti karjalanpiirakan inspiroimaa. Ceskellä cattoa on suuri colo, josta koko hökkeli on saanut nimensä.

• Botania, yliopisto-opiskelijoiden vapaaehtoisvoimin ylläpitämä kannabisviljelmä
• Perloksen tyhjät teollisuushallit, avataan syksyllä 2007
• Joensuu Colosseum, 2000-luvun jumppasali, joka valmistuessaan sai trendinmukaisen nimen Joensuun Areena. Vuonna 2007 trendi vaihtui, ja nykyisin rakennus kulkee lahoaa pystyyn vielä raflaavammalla nimityksellä Joensuun Colosseum.
• Joensuun kirkko (Josef Stenbäck, 1903)
• ortodoksinen kirkko (Pyhän Nikolaos, 1887)
• Metla-talo, tätä eivät edes paikalliset tiedä
• Taitokortteli, kaupungin kalleimmilla tonteilla sijaitsevat sortumispisteessä olevat lautahökkelit
• kauppahalli, Suomen rumin rakennus
• Siihtalan ABC-asema, ABC joka ei olekaan auki 24/7 järjestyshäiriöiden takia.
• Joensuun kosket, Itä-Suomen suurin varastettujen polkupyörien museo
• Pataluodon yläaste, se parempi yläaste niistä kahdesta
• Anttilan katto, Kuuluisa kaupungin intellektuellien kokoontumispaikka

t • k • m

Ka mitteepästä Pohjos-Karjalassa

Kunnat ja Kaupunkiloiset::	Eno - Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kesälahti - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Kitee - Polvijärvi - Pyhäselkä - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo
Muita tuajamia:	Hammaslahti - Heinävaara - Kiihtelysvaara - Reijola - Uimaharju - Ylämylly - Öllölä
Muuta näkemistä:	Bomba - Koli - Kolvananuuro