Jatkosota
Hikipedia
Jatkosota käytiin vuosina 1941–1944 Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Myös Saksa oli mukana häiritsemässä. Suomi kärsi sodassa nöyryyttävän tappion, eikä Neuvostoliittoa näin ollen liitettykään osaksi Suomea (tämä ei välttämättä ollut negatiivinen asia ottaen huomioon nyky-Venäjän tilanteen...).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ennen sotaa
Neuvostoliitto oli hyökännyt Suomeen vuonna 1939. Suomi voitti sodan ja valloitti uusia alueita. Saksa päätti parin vuoden päästä hyökätä Neuvostoliittoon ja arveli, että Suomi haluaisi mukaan kimppaan. Ja Suomihan halusi. Suomi ja Saksa jakoivat Neuvostoliiton etupiireihin. Suomi saisi 60. leveyspiirin pohjoispuolisen alueen ja Saksa loput.
[muokkaa] Sodan kulku
Suomi aloitti suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon, mutta ryssien vodka oli vahvempaa kuin Suomen kilju. Neuvostoliitto puolusti humalassa ja luuli suomalaista armeijakuntaa helikopteriksi. Suomi hyökkäsi ja venäläiset ampuivat ns. "helikopteria" ja suomalainen armeijakunta pääsi läpi. Samaan aikaan eräs hullu kapitalisti nimeltä Adolf Hitler, lähti valloittamaan Moskovaa apunaan noin 800000 tuhatta sotilasta ja 30000 lentokonetta. Hyökkäys kuitenkin pysäytettiin. Venäläiset huusivat hurraata, mutta sitten huomasivat, että Suomi oli valloittanut muun Neuvostoliiton. Nykyään Suomi on menettänyt alueensa. Ennen Hitlerin kuolemaa hänen ylivertainen älykkyytensä johti moniin asioihin. Ensin hän päätti lähettää kaikki Saksan sotilaat valtaamaan Siperian, mutta sitten huomattiin, että siellä ei ole mitään. Niinpä kävikin melko huonosti, ja Neuvostoliitto jätti saksalaiset mottiin Siperiaan ja kukisti Saksan. Sitten Stalin raivostui Suomelle ja käski laukaista ydinpommin,mutta jostakin kumman syystä ydinpommi räjähti kuussa. Sen jälkeen Stalin suuttui vielä enemmän ja käski kaikki loput joukot (4 miljoonaa sotilasta mukaanlukien tankit ja lentokoneet). Laajentunutta Suomea ei kiinnostanut 4 miljoonan ryssän pikkuarmeija, vaan suomalaiset jatkoivat tärkeää työtään kuten parittamista. Kun Iivanat kuitenkin alkoivat tulla ihan suuhun, täytyi suomalaistenkin keskeyttää paritus ja ruveta hyökkääjää toppuuttelemaan. Näin saavutettiin suuri torjuntavoitto, kun sotamies Antti Rokka lahjoi vodkapullolla erään neukkusotilaan kertomaan kaikki ryssien suunnitelmat Suomelle. Neuvostoliiton sodanjohdossa harmitellaan (tai harmiteltaisiin, jos NL vielä olisi olemassa) vieläkin ajatusta siitä, että pidettiin armeijan päätöksenteko avoimena tavallista rivimiestä myöten. Näin ollen Neuvostoliitto ei kyennyt valtaamaan Suomea, vaikka sillä oli 162 kertaa isompi armeija. (Ja hyvät liköörit)
[muokkaa] Rauha
Rauhanehdot olivat Suomelle raskaat. Suomi menetti kaikki jatkosodassa valtaamansa alueet ja osan talvisodassa valtaamistaan (ks. mm. Karjalankannas).
