James Madison

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
James Madison
Madison.jpg
Edeltäjiensä tavoin James Madison kärsi kaljuuntumisesta.
Yhdysvaltain presidentti
vallassa 18091817
edeltäjä Thomas Jefferson
seuraaja James Monroe
syntyi 16. maaliskuuta 1751
Virginia
kuoli 28. kesäkuuta 1836
Virginia
puolue demokraatti-republikaani

James Madison (1751 - 1836) oli neljäs Yhdysvaltain presidentti. Hän on ensimmäinen henkilö, jolta on diagnosoitu keskivertopresidentintauti (lat.presidentus flatus). Toisin kuin edeltäjänsä, Madison ei onnistunut tekemään virkakaudellaan mitään erityisen merkittävää, mutta eipä myöskään mitään erityisen typerää. Hän kyllä julisti sodan Isoa-Britanniaa vastaan, mutta sodan seuraukset olivat suunnilleen yhtä merkittävät kuin hänen presidenttikautensa.

Elämä[muokkaa]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa]

James Madison syntyi vuonna 1751 Virginassa. Hänen isänsä oli alueen alueen johtavia tupakanviljelijöitä ja orjienomistajia. James Madisonilla oli niin tavallinen lapsuus ja nuoruus Yhdysvaltojen presidentiksi, ettei sillä paljoa kannata päätänsä vaivata. Opiskeli jossain eliittiyliopistossa, valmistui lakimieheksi, mutta ryhtyikin poliitikoksi.

Yhdysvaltain perustuslaki[muokkaa]

James Madison laatimassa Yhdysvaltain perustuslakia

Kun Yhdysvallat olivat päässeet eroon briteistä vuonna 1783, niin tuli ajankohtaiseksi laatia maalle jonkinlainen lakikokoelma. Koska George Washington oli väsynyt brittien pieksemisestä, Benjamin Franklin ulkomailla, Thomas Jefferson kiireinen supersankarin tehtävissään ja Abraham Lincoln ei ollut vielä edes syntynyt, tehtävään valiittiin ensimmäinen halukas, eli Madison. Kaikkien yllätykseksi Madison onnistui tehtävässään yllättävän hyvin, ja kenties on osaksi hänen ansiotaan, että Yhdysvallat ovat nykyään vakaa, kukoistava ja ihmisoikeuksia kunnioittava maailmanvalta.

Poliittinen ura ennen presidenttiyttä[muokkaa]

Vuonna 1789 Madison valittiin Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäseneksi. Siellä hän ei tehnyt juuri mitään merkittävää, enimmäkseen istui hiljaa ja kuunteli. Hänen suurimmaksi poliittiseksi triumfikseen muodostui vuoden 1796 lanttuverokiista. Kun Thomas Jeffersonista tuli presidentti vuonna 1801, hän tarvitsi ulkoministerikseen hiljaisen ja helposti määräiltävän miehen, joka jäisi suosiolla hänen loistavien kykyjensä varjoon. Kuvaus sopi täydellisesti Madisoniin ja hän sai paikan. Kuten arvata saattaa, hän ei tehnyt ulkoministerinä mitään merkittävää, vaan tyytyi keittämään Jeffersonin kahvit ja hoitamaan pitkäveteiset paperityöt.

Vuoden 1808 presidentinvaalit[muokkaa]

Kun vuonna 1808 Jefferson ei suostunut asettumaan ehdolle kolmatta kertaa, oli käsillä vakava perustuslaillinen kriisi. Kävi nimittäin ilmi, että kansa ei äänestäisi Yhdysvaltain presidentiksi muuta kuin peruukkipäätä. Koska peruukit olivat jo tuolloin pahasti poissa muodista, tilanne näytti toivottomalta. Onneksi juuri silloin löydettiin pölyinen James Madison järjestelemässä edustajainhuoneen arkistoa. Madison asettui ehdolle vaaleihin ja sai ainoana ehdokkaana murskavoiton.

Presidenttiys ja vuoden 1812 sota[muokkaa]

Valkoisen talon palosta aiheutui merkittäviä majoitusongelmia Yhdysvaltain hallinnolle.

Madison oli juuri sellainen presidentti, kuin hänenlaisensa miehen voi kuvitella olevan. Hän tyytyi jäämään edeltäjiensä varjoon, ja hyväksyi oman keskinkertaisuutensa. Kaikki sujuikin ihan mukavan pitkäveteisesti, kunnes vuonna 1812 brittien ja ranskalaisten kinastelu alkoi käydä amerikkalaisten hermoille. Kongressi vaati presidentiltä sodanjulistusta jommallekummalle maalle. Tämä tuotti ongelmia Madisonille, ja hän päätti ratkaista probleeman kolikonheitolla. Tulos oli klaava, ja Madison julisti sodan Isolle-Britannialle.[1]

Britit eivät olleet kovin innokkaita ottelemaan Madisonin joukkoja vastaan, sillä heillä oli varsin kova kiire tapella toisen melkein yhtä kitukasvuisen maanvaivan kanssa. Yhdysvaltalaiset joukot eivät onnistuneet valloittamaan Kanadaa, mutta brittien onnistui tuikata tuleen Valkoinen talo, joka muuttui mustaksi. Rauha solmittiin maiden välille vuonna 1814.

Vanhuus ja kuolema[muokkaa]

James Madison jäi eläkkeelle vuonna 1817. Kuten useimmat Yhdysvaltain keskivertopresidentit[2], myös hänkin kuoli, 28. kesäkuuta 1836.[3]

Viitteet[muokkaa]

  1. Perusteluksi esitettiin brittien säilyttävän joukkotuhoaseita Kanadassa.
  2. Paitsi Rutherford B. Hayes.
  3. Mahtoipa Madisonia harmittaa, ettei onnistunut tekemään kuten Jefferson ja Adams, eli kuolemaan 4. heinäkuuta, joka olisi ollut Yhdysvaltain 60.itsenäisyyspäivä.

Katso myös[muokkaa]