James Bond

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stop crap.png Tämä artikkeli on merkitty parannettavaksi välittömästi, koska sen sisältö tai aihe on kakkaa.
Voit auttaa Hikipediaa muokkaamalla artikkelia paremmaksi.
Jos parantaminen ei kiinnosta ketään, artikkelille käy huonosti.
”Mutsi kysy, luuletsä olevas James Bond,
sanoin, emmä tiedä, mut jotain samaa meis on.”
~Cheek
”My name is Bond, James Bond”
~Arvaa.
Jamesbond.jpg

James Bond on kirjailija Ian Flemingin vuonna 1953 kehittelemä kirjojen sarja, joiden lukeminen ei ole järin kiintoisaa puuhaa. James Bond on salainen agentti, lintutieteilijä ja koodinimeltään "Agent 47". Fleming kuoli adrenoleukodystrofiaan vuonna 1964, jonka jälkeen kirjoja on yritetetty epätoivoisesti jatkaa paljon. Suurin osa näistä jatkajista on avuttomia kirjailijoita, joiden työssä näkyy kollektiivisen idiotismin kohtalokkaat seuraukset. Romaanien lisäksi tätä suurta despoottista johtajaa ollaan nähty yli 20 elokuvassa, joissa häntä ovat esittäneet Daniel Craig, Roger Moore, Cheek, Sean Connery ja Cheek. James Bondista on tullut yksi tuottoisimmista elokuvasarjoista, tämä lienee syynä siihen miksi se on saanut niin paljon kapitalistien huomiota. James Bondista on tehty myös sarjakuvia ja videopelelejä. Kiinalaiset riisinviljelijät myyvät James Bondin pärställä t-paitoja, huppareita, tupakansytyttimiä, avainperiä, paistinpannuja, verhoja ja kaikkia muita kaupallisia turhakkeita.

Kirjoitushistoria[muokkaa]

James Bondin loi, teetä lipittävään valtaeliittiin kuuluva brittiläinen Ian Fleming. Fleming työskenteli toisessa maailmansodassa brittien merivoimien johtajan avustajana, kuitenkin myöhemmin Fleming alemmuuskompleksista kärsivänä kyllästyi byrokratiaan ja ylentyi oma-aloitteisesti fasistiseksi komentajaksi. Ian Fleming aloitti kirjoittamaan ensimmäistä Bondia Casino Royale Jamaikan saattokodissa 1952, kirja valmistui kahdessa kuukaudessa ja julkaistiin vasta vuonna 1953. Fleming kirjoitti seuraavina vuosina joka talvi uuden Bondin. Kirjasarjan myyntipuoli oli kaikin osin todella aneeminen, kunnes John F. Kennedy kertoi julkisuudessa ihailevansa tätä kirjassa esiintyvää hedonistista herrasmiestä, ja sanoi ottavansa poliittista mallia tämän teoksen kirjoittajalta. Tämä saattoi Bondien myynnin räjähdysmäiseen kasvuun, mutta Bond-kirjojen viihdearvo oli vielä hieman kyseenalainen.

Hahmot[muokkaa]

James Bond[muokkaa]

James Bond (Agent 47) on Britanian tiedustelupalvelun MI6:n salainen agentti ja palkkatappaja. Fleming olisi kirjoituksissaan halunnut Bondin olevan noin kolmekymppinen mies. Kuitenkin ahneet elokuvantuottajat päättivät ottaa näyttelijiöiksi alipalkattuja vanhuksia. Bond on hyvin monitaitoinen. Hän on käynyt datanomikoulutuksen ja suorittanut siviilipalveluksen. Elokuvissa hän käyttää apunaan moderneja laitteita ja teknologiaa. Datanomikoulutuksensa asiosta Bond osaa käyttää sujuvasti monenlaisia toiminnan kannalta hyödyllisiä ohjelmia, kuten Wordia ja Powerpointia.

Muut hahmot[muokkaa]

M on Bondin esimies, heillä on kiinteä rakkaussuhde. M kannustaa Bondia kukistamaan homoseksuaaleja, liberaaleja, kansallisosialisteja ja muita toisinajattelijoita. M tuskastuu helposti Bondin banaaliin elämäntyyliin ja konservatiiviseen elämänasenteeseen.

Miss Moneypenny on M:n sihteeri, sekä tiskikone. Moneypenny on nimensä mukaisesti gold digger, ja sen takia hän flirttailee usein James Bondin kanssa. Bondin viholliset ovat usein moraalittomia monimiljardöörejä ja kapitalistisikoja.

Q on intellektuelli, joka valmistaa kaikki Bondin tavarat systemaattisesti. Hän on järjestelmällinen nero, mutta kuitenkin hän on epäinhimillisen mitäänsanomaton Bondin pitämissä kemuissa.

Arvostelua[muokkaa]

Bond-elokuvat ovat saaneet paljon kritiikkiä, kuplassa asuvilta vähä-älyisiltä apinoilta. Älymystöön kuuluvat henkilöt, joiden älykkyysosamäärä on kengänkoko jaettuna kahdella, ovat arvostelleet Bond elokuvia ja pitäneet niitä "moraalittomina". Tuoreimman tutkimuksen mukaan, kyseisillä henkilöillä on ollut metafyysisiä vaikeuksia erottaa todellisuus elokuvasta. Syynä tähän lienee kyseisten älykköjen alhaiset sosiaalisen kanssakäymisen taidot ja erakoitumisen aiheuttama todellisuuden tajun hämärtyminen.

Neljännen aallon feminismiin kuuluvilla astianpesukoneilla on ilmeisesti ollut jonkin sortin teknisiä häiriöitä. Tiskikoneet ovat käynnissäoloajan sijasta piipittäneet "Patriarkiaa, miesylivaltaa ja Bond-elokuvien sovinistisuutta".

Neuvostoliitto oli provosoitunut Bond-elokuvien antamasta aristokraattisesta kuvasta Yhdysvaltoihin liittyen. Neuvostoliitto kritisoi Bondia, koska Bond tuki sen mielestä Yhdysvaltalaista imperialismia. Bond-kirjat olivat Neuvostoliiton mielestä huolestuttava "propagandan" indroktinaatioväline. Onneksi Neuvostoliitossa olikin vain hypokriittisia pässejä. Ottaen huomioon Neuvostoliitossa vallinneen sen aikaisen totalitarismin.

Lukijat ovat myös kyseenalaistaneet tuotemerkkien levitystä Bond-kirjoissa, Fleming sanoi julkisuudessa kyseessä olevan vain realistisesta kuvailusta. Nämä lukijat ovat mahdollisesti olleet sosialismin kannattajia ja ovat yrittäneet osoittaa tämän olleen systemaattinen yritys markkinatalouden tai taloudellisen liberalismin levittämiseen.

Vaikutus[muokkaa]

Bondin vaikutuksen seurauksena on syntynyt useita henkilöitä, kuten Agentti 000, Dick Steele, Cheek, Austin Powers ja monitoimimies Johnny Sins. Bondilla oli myös tärkeä osuus markkinoinnissa, koska hän käytti aina uusimpia härveleitä, joiden merkistä sai maksaa jo monen tuhannen lisähinnan. Kiinalaiset eivät tästä pahemmin perustaneet, koska Bond ei tiedettevästi ikinä käyttänyt tuotteita, joissa olisi lukenut "Made in China." Joidenkin anekdoottien mukaan Kiinalaisilla oli ollut oma jäljitelmä James Bondista, joka oli osittain ottanut vaikutteita aristokraattisilta japanilaisilta animeweaboilta. Tämä oli siis tiedettävästi nimeltään "Jamochovodesu Bondivo".

Elokuvat[muokkaa]

Historia[muokkaa]

Ian Flemingiin kohdistettin kiristystä ja muita retorisia keinoja, jotka saivat hänet myymään vuonna 1960 kaikki Bondin tuotannot ja elokuvaoptiot Harry Salzmanille. Harry Salzman oli suurherra ja hänellä oli yhteyksiä suuriin instituutioihin, jotka auttoivat lypsämään Bondin tuotannosta isot setelit. Nämä varat jaettiin kaikkien suurien korporaatioiden johtohenkilöiden kesken. Salzman jätti vuonna kaikki tuotannot Brocollille. Tämä parsakaalina tunnettu mies jätti 1995 tuotantonsa Barbara Brocollille.

Musiikki[muokkaa]

Jokaisessa Bond elokuvassa soi sarjan tunnuskappale "James Bond Theme". James Bond Themen on säveltänyt räppäävä viulisti, sekä myös kitaristi Arttu Lindeman. Tässä mestariteoksessa Lindeman käyttää eksentristä surf rock -tyylistä kitarariffiä.