Jämsä
| Jämpsä Kylä | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| | |||||
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta | ||||
| Seutukunta | Jämsän seutukunta | ||||
| Kihlakunta | [[]] | ||||
| Perustamisvuosi | 1866 | ||||
| Kuntaliitokset | Jämpsänkoski | ||||
| Pinta-ala - maa |
1186,23 km² 1004,0 km² | ||||
| Väkiluku - väestötiheys |
2354 15.2 as/km² | ||||
| Työttömyysaste | % | ||||
| Kunnallisvero | 89 % | ||||
| Kunnanjohtaja | Valitaan huutoäänestyksellä | ||||
| Kunnanvaltuusto |
paikkaa | ||||
Jämsä on Petäjäveden reitin laskusuistolle liettynyt hedelmällinen maaperä, johon aikojen saatossa on juurtunut kaksi paperitehdasta, Keskustapuolueen tukemaa maanviljelystä ja saappaat jalassa sängyissään nukkuvia isäntiä. Jämsässä on enemmän sähköttömiä kotitalouksia asukaslukuun suhteutettuna kuin missään muualla Suomessa. Jämsän nuoriso on kyräilevää ja käytökseltään huonotapaista. Seudun asukkaita yhdistää sairaalloinen nuukuus, naapureiden ja lähimmäisten kalttaaminen kellastuneilla torahampailla sekä usein latenttinen alkoholismi.
[muokkaa] Historia
Huopakengästehtaat lähestyivät toisiaan kunnes välissä oli noitia ja ihmisiä. Omena syötiin ja Jämsä syntyi.
[muokkaa] Tarkempaa tietoa
Jämsän keskustaa ympäröi kolmisen metriä korkea pensasaita jonka läpi kiireiset työmatkalaiset joutuvat päivittäin puskemaan. Työmatkalaiset ovat lähinnä ilkeitä noitia sillä keskustasta vuokrataan liikehuoneistoja vain kaikista vihaisimmille olennoille. Pinta-alaltaan keskustaa lukuun ottamatta Jämsä on noin 45203 neliöjalan suuruinen suo-vetelä -yhdistelmä. Kasvustoa on kainaloissa ja pensasaidan lisäksi aivan raja-alueilta löytyy kiviä.
Jämsän läpi menee myös joki. Jämsänjoki. Jämsänjoki on likainen ja pieni puro jossa ei ole kalaa. Muutama kuukausi sitten jämsänjokeen valui ulostetta, kun noidat hajoittivat puhdasveden liattamon.
