Itsenäisyyspäivä

Hikipedia

"Konservatiivisesti ajattelevat ihmiset ihannoivat itsenäisyyttä – ja mitäs muutakaan se on kuin omaa tukahdettua masturbointihalua ja terveen seksuaalisen itsenäisyyden vääristynyttä muotoa."

~Liberaali-ihmisten freudilainen kanta

Itsenäisyyspäivä tunnetaan myös yleisesti kansallispäivänä. Tämä päivämäärä muodostuu yleensäjostakin kansallisesti mieliinjääneistä tapahtumasta. Yleisesti ihmiset muistavat kuitenkin vain oman kotimaansa kansallispäivän, joka Suomessa on 6.12. ^Lähde?. Perimätiedon mukaan juuri 6.12. 1917 Suomi olisi irtaantunut lopullisesti ^Lähde? Venäjästä, mutta aikalaismuistot tuosta tapauksesta alkavat olla satunnaisia, joten asiatiedot on poimittava historiankirjallisuudesta sekä säilyneistä asiakirjoista.

[muokkaa] Pääasiallinen viettotapa

Kansallispäivänä armeija suorittaa näyttäviä paraateja suurimmissa kaupungeissa. Hävittäjälentokoneet suorittavat ylilentoja siellä täällä ja pudottavat nostalgisia lentolehtisiä kansalaisten luettaviksi. Käytännössä pahimpien suomettumisvuosien jälkeen Suomen kansallispäivästä on muodostunut Suomen viimeisimpien sotien ja puolustusvoimien ylistyspäivä. Sotaveteraanit, sotahistorioitsijat ja (se ainut oikea, mustavalkoinen ja vääristelemätön) Tuntematon sotilas täyttävät niin radion kuin televisionkin ohjelmatarjonnan. Yleisenä teemana on vihjaileva jälkiviisastelu siitä, miten edellinen käyty sota olisi voinut päättyä, jos asiat silloin olisivat olleet toisin, kuten vaikkapa:

• Jos Saksassa olisi ollut nykyaikainen demokratia
• Jos Neuvostoliitossa puoluesihteerinä olisi ollut Boris Jeltsin
• Jos staträsooni (=valtionetu) olisi ollut enemmän Suomen puolella siinä tapauksessa, että Suomi olisi ollut Neuvostoliitto ja Neuvostoliitto Suomi
• Jos jos ja jos

Adolf Ehrnrooth -vainaa nostetaan myös aina itsenäisyyspäivisin haudastaan muistelemaan sotia ja ottamaan kantaa siviilipalvelukseen. Narvan marssi soitetaan myös Novassa sekä Iskelmäradiossa tauottomana. Radio Suomessa meno on hulvattomampaa; siellä ryhdytään ihan oikeasti purkamaan todellisia radiomiinoja 23 tunnin tauottomalla Säkkijärven polkka -radiotoivekonsertilla. Päivälähetyksenä esitetään jokin paikallinen, jo ajan hampaan nakertama sotaelokuva tai useampikin, jotka vetoavat nostalgisiin tunteisiin juuri oikealla tavalla ja virittävät isänmaallishenkisen tunnelman iltaa varten. Silloin valtionpäämiehen järjestämät kahvikutsut kansakunnan tärkeimmille henkilöille tämän viranhoitopaikalta televisioidaan koko kansan nähtäväksi. Juuri tämä tapaus tekee kansallispäivästä odotetun ja juhlimisen arvoisen. Merkiksi siitä, että kansalainen seuraa Linnan juhlia, on hänen sytytettävä ikkunalleen kaksi kynttilää. Tästä merkistä naapurit tietävät, että juuri nyt on menossa itsenäisyydenajan hartain hetki yksityisessä kodissa.

[muokkaa] Nauraminen kielletty

Itsenäisyyspäivänä nauraminen ja hauskanpito on kielletty, joskin kansalaisen on lupa juoda pullo jaloviinaa viiteen mieheen. Itsenäisyyspäivänä tärkeintä on vetää viimeksi käyty sota aina esille ja jauhaa aihetta sillä haasteella, josko sen saisi puhki. Tärkeää tässä kaikessa on, ettei siihen saa vähimmässäkään määrin sisältyä huumoria tai ironiaa. Toistaiseksi itsenäisyyspäivän juhlinnassa juhlan perusteiksi yleisesti nimetään vain vuosien 1917–1918 ja 1939–1945 tapahtumat. Itsenäisyyspäivänä ei toistaiseksi virallisesti juhlita taloudellista riippumattomuutta eikä korosteta kansalaisten tosiasiallista keskinäistä eriarvoisuutta, vaikka sen osoittaminen juhlamenoihin eittämättä kuuluukin. Itsenäisyyspäivää ei vielä ^Lähde? noteerata pörssissä, joskin ilmeisiä paineita siihen suuntaan on latenttina olemassa.

[muokkaa] Katso myös

• Linnan juhlat(ei televisiosta!)

Tällä sivulla ei ikävä kyllä ole Venäjän federaation pääministerin Vladimir Putinin hyväksyntää. Artikkelin kirjoittajan kannattaa tarkkailla syömisiään ja säteilyarvojaan.