Helsingin kaupunginosat
[muokkaa] Aurinkolahti
Aurinkolahti on alue, joka sijaitsee Helsingin Vuosaaressa. Aurinkolahtelaisilta kysyttäessä huonomaineisella Vuosaarella ei ole muuta tekemistä Aurinkolahden kanssa kuin muutama pahanen rajakilometri.
Aurinkolahti on kuuluisa rannastaan, jossa on kesäisin kolmen tunnin jäätelöjono, aivan liikaa kirkuvia, äitiensä suojista karanneitaa lapsia ja aivan sairaan kylmää vettä. Joka kesä Roberts Coffee raahaa kulahtaneen röttelönsä rantaan tarjotakseen ihania kahvielämyksiä kuumassa porottelevalle kansalle. Robertsi ei tee voittoa.
Aurinkolahti on täysin kaavoitettu alue: kaikki näyttää jonkin arkkitehdin tai umpihumalaisen insinöörin suunnittelemalta. Myös ihmisten ulkomuoto on suunniteltu. Oleillessaan aurinkolahtelaiset pukeutuvat mielellään tuulipukuun, joka mätsää, ei vain puolison puvun, vaan myös koiran kaulapannan kanssa. Hienostellessaan aurinkolahtelaisilla on päällä kalliita vaatteita, jotka menevät ihan hukkaan Itä-Helsingin yössä.
Kaiken kaikkiaan Aurinkolahti on ihan hieno alue, jossa ei kuitenkaan ulkopaikkakuntalaiselle ole mitään nähtävää.
[muokkaa] Itäkeskus
Itäkeskus on Helsingin ehdottomasti kuuluisin paikka ja eikä muuta. Siellä sijaitsee palvelurikas, vuonna 1734 avattu kauppakeskus, joka pitää sisällään suurimman osan Suomen McDonald'seista, mustalaisista, ongelmista ja metrolaitureista (3 kpl[1]). Itäkeskuksen, tuttavallisesti Itiksen, suurin nähtävyys ja ehdoton ylpeys on Tallinnanaukio, joka muistuttaakin Talliinnaa hyvin paljon ulkomuodoltaan. Kerjäläiset päivystävät kolmivuorotyössä torin joka laidassa. Suomen yleisimmät linnut, viinasiepot, majailevat päiväsaikaan Tallinnanaukiolla aurinkoa ottaen. Heidän häätämisekseen perustettiin Itäkeskukseen "Itiksen Aurinko", jonka oli tarkoitus kerärä kaikki laitapuolen kulkijat pois tavisten tieltä. Hanke epäonnistui, koska hyvin pian spurgut tajusivat, että aurinko on vain paikan nimi. Eikä sieltä saa edes kossukolaa!
[muokkaa] Jakomäki
Jakomäki, toisella kotimaisella Skitsobacka, on Pohjois-Helsingin tunnetuimpia alueita, joka muotoutuu lähinnä Lahden- ja Porvoonväylien väliin. Jakomäen tunnetuin nähtävyys onkin vain yksi huoltoasema. Suurin osa helsinkiläisistä, suomalaisista puhumattakaan, ei ole ikinä käynyt Jakomäessä, mutta osaa silti sanoa paikasta jotain negatiivista. Jakomäki on onnistuneen kaupunkisuunnittelun metsään hylätty lehtolapsi. Virkamies, joka häipyi Viroon kaupunkisuunnittelulautakunnan koston pelossa, erehtyi kaavoittamaan alueen kokonaan kaupungin vuokra-asunnoiksi. Vuokra-asunnot vetävät tunnetusti puoleensa ihmisiä useista sosiaaliluokista, joten Jakomäessä asuu paljon humalaisia ja alkoholistiperheitä. Nämä pitävät paikkojen sekaisin panemisesta. Jakomäen bruttokansantuote vuodessa on arviolta 300 miljoonaa euroa, mutta köyhyysrajan alapuolella asuu Jakomäkiläisistä yli 99%. Jakomäen suurimmat tulot syntyvät ulkopaikkakuntalaisten nuorten alkoholin viennistä ja kulutuksesta, myös eräs tärkeä tulonlähde on Jakomäen Pohjanpoika johon kerääntyy viikonloppuisin Jakomäen eliitti (työssä käyvät). Keskimääräinen eliniänodote Jakomäessä on 27,6 vuotta (mukaan ei lasketa paikkakunnalta muuttaneita).
Yritysten poissiirtymä on Jakomäen arkipäivää. Jakomäen S-Market on yksi niistä harvoista elintarvikkeiden myyntipisteistä, jotka ovat vielä paikoillaan. mm. Jakomäen Makuuni joutui lopettamaan toimintansa jatkuvien tyhjien koteloiden ryöstön ja palauttamattomien lainojen vuoksi. Jakomäessä sijaitsee myös hammaslääkäri, vaikka monet Jakomäkeläiset eivät ole koko konseptista kuulleetkaan. Se on piilotettu syvälle pikkuteiden varjoihin, ja asiaan vihkiytymätön voisi erehtyä luulemaan sitä vain yhdeksi tavalliseksi vuokra-asunnoksi monien joukossa.
[muokkaa] Kallio
Kallio, paikallisella kielellä Bärika, on syntynyt saarelle alun perin sijainneen kelttiläisen kalastajakylän paikalle. Suur-Kallio on Lontoon ohella Euroopan suurin talouskeskus. Kallion maamerkki on tietysti Kyösti Kallio. Kallio on varsin linjakas kaupunginosa, ja paikallisilla jupeilla on tapana kulkea Kolmatta linjaa pitkin Oivan bistroon laulamaan karaokea. Todettakoon vielä, että Siltasaari ei nimestään huolimatta ole saari, ja sinne johtava Pitkäsilta on nimestään huolimatta jänneväliltään Helsingin lyhin silta.
[muokkaa] Kannelmäki
Britannia on Kannelmäessä! Muuta ei sitten tarvitse tietääkään. Legendaarinen, nuhjuinen ja aina yhtä vaarallinen lähiöpub joka kokoaan ystävänsä lämpimään syliinsä yhä uudelleen. Alueen merkittävin nähtävyys takavuosina oli itsepalvelualko, joka tuolloin oli tuiki harvinaista tässä säännöstelyn ja kieltojen alkukodissa. Kannelmäessä on asustellut myös Tangokuningas Amadeus "Olavi Eikka Schumi" Lundberg. Täältäkin löytyy rumia betonilähiötä! Ja Kebabia!
[muokkaa] Katajanokka
Katajanokka eli tuttavallisemmin Skatta on nokan muotoinen niemi, jossa kasvaa tunnetusti katajia. Meri ympäröi Katajanokkaa miltei joka suunnalta, joten sijaintinsa vuoksi alue on Helsingin tuulisinta seutua. Tämä ei kuitenkaan haittaa Katajanokan alkuperäisasukkaita. Evoluutio on kehittänyt heille lukuisia tutkijoita kummastuttaneen korvienvälisen tuulitunnelin tuulen haittoja minimoimaan. Katajanokka on myös Viking Linen laivojen lähtösatamana, jonka vuoksi sinne on syntynyt myös kapakkakulttuuria. Katajanokalla sijaitsee myös ylellisyyden nimissä hotelliksi muutettu likainen vankila. Katajanokka on tunnettu myös kasinostaan, jonne monet saapuvat pelaamaan kasinopelejä. Janne Kataja on syntyisin täältä. Katajanokkaa on jo vuosisatojen ajan yritetty erottaa muusta Helsingistä, mutta jatkuvien konfliktien vuoksi tuloksena on vain Katajanokan ja kantakaupungin väliin vankityövoiman avulla kaivettu vesieste, jota kutsutaan Katajanokan kanavaksi.
[muokkaa] Käpylä
Käpylä on Helsingin ns. "kantakaupungissa" sijaitseva taiteilijareservaatti, jossa nämä asuvat vuosien mittaan muualta kaupungista siirretyissä käytöstä poistetuissa puutaloissa, huovuttaen toisilleen huopahattuja ja muita pehmeänvärisiä huopatuotteita, grillaten soijanakkeja, joogaten, kitaraa näppäillen ja äänestäen vasemmistoa. Alueella kasvaa paljon omenapuita ja muuta kasvillisuutta, jonka sekaan marijuanapensaat on helppo kätkeä.
[muokkaa] Lauttasaari
Laru eli Lauttasaari on oloissamme ainutlaatuinen kulttuuriympäristö siksi että siellä asuvat maamme ainoat suomenkieliset hurrit. Tämä seikka on hämmästyttänyt etnologeja vuodesta toiseen sillä vastaavaa elvistelyä, lesoamista ja pappa betalar -meininkiä näkee yleensä ainoastaan Töölö-Meilahti-akselilla. Lauttasaaressa vallitsee ikuinen kesä ja purjehduskautta kestää kuusi kuukautta joulun molemmin puolin, tämän johdosta Lauttasaaressa pukeudutaan kansitakkiin ja purjehduskenkiin läpi vuoden. Jokaisessa lauttasaarelaisperheessä on vähintään yksi bemari, useimmissa jopa kaksi.
[muokkaa] Malmi
”Hai hyvä veli, osta kuule, hyvä kello! Et sie osta? Siehän sälli oot?!”
Malmi on yksi Suomen kuuluisimmista paikoista, sen sijainnin tietää jokainen suomalainen vaikkei olisi koskaan siellä käynytkään. Malmin ympäristöä leimaa masentava betoni- ja vessakaakeliarkkitehtuuri. Se todettiin jo ammoin halvaksi materiaaliksi alueen syrjäytyneille sosiaalitapauksille joita sinne on määrätietoisesti haalittu muista lähiöistä heti Helsingin suuren alueliitoksen tapahduttua. Malmi nimittäin oli ennen sotia Helsingin maalaiskunnan keskustaajama. Tuolloin käsitettä pilluralli ei oltu vielä keksitty, joten tarvetta suoria leveitä katuja käsittävän Tikkurilan (eli nykyisen Helsingin maalaiskunnan keskustan) rakentamiseen ei ollut. Malmin pääelinkeino oli kaupankäynti hevosilla ja pimeän viinan välitys. Alueella oli riittävästi puutaloja huora- ja juoppoluukkujen tarpeisiin. Toimintojen rationalisointi johti puutalojen purkamiseen 1970-luvulla jolloin huoraaminen ulkoistettiin virolaisille, ja pimeä viinakauppa vaihdettiin modernimpiin narkkikämppiin, joita sijoitettiin uudelleen lähinnä Itä-Helsinkiin Vesalan alueelle. Olosuhteiden puristuksessa perinteinen hevoskauppa sai väistyä. Malmi on historiallisesti tunnettu maitolaiturina pääradan varressa keskellä silmänkantamattomia peltoja.
[muokkaa] Maunula
Maunula on minimaalinen valtio, joka sijaitsee Helsingin betoniviidakon tutkimattomilla alueilla. Maunulassa asuu lukuisia alkuasukasheimoja joista merkittävin on Maunulan Mafia, USA:n kymmenen kadotetuimman rikollisjärjestön listalla kolmas. Edellä ovat vain al-Qaida sekä Aku Ankan toimitus.
Maunulassa kaikki asiat ovat huonosti: rahaa ei ole, rutto vaivaa, koulu menee päin persettä ja ruokaa ei ole. Tämä johtuu hyvin pitkälti siitä, että maunulassa idiootit vievät kaikki työpaikat uskomattomilla kyvyillään (Maunulalaisten mielestä). Maunulassa on maailman huonoin lukio, johon pääsee huimalla 2,34 keskiarvolla. Lukioon pääsy on silti ylivoimaisen vaikeaa useimmille Maunulalaisille. Syynä tähän on pidetty Maunulan yläastetta, sillä maunulalaisten nuorien keskiarvo laskee yläasteen aikana 15,5:stä kahteen. Syyksi tähän on epäilty ala-asteen liian helppoa arvostelua sekä maunulan yläasteen järjestelyä, jossa oppilaat opettavat oppilaita. Kumpikin näistä väitteistä on tuomittu absurdeiksi ja täysin epäpäteviksi yrityksiksi kaataa maunulan hallinto sisältäpäin.
Maunulassa ihmiset asuvat kaduilla, paitsi tietenkin maunulan kuningas Maunulan Muumio jonka ilmanvaihto on paras mahdollinen. Hänet on valittu maailman älykkäimmäksi ihmiseksi maunulalaisten toimesta vuosina 1997-2008. Vuonna 2009 arvostetun palkinnon voitti Mac Gyver. Muumion virka-asunto sijaitsee Honkanummen hautausmaalla ja se on maunulalaisittain erittäin suuri: peräti kaksi neliömetriä.
[muokkaa] Ostland, Uudet territoriot
Helsingin laajentuminen pysähtyi vuonna 1966 Vuosaaren sudeettialueen liittämisen jälkeen. Elintilan hankinta käynnistyi jälleen 2006, jolloin käynnistetty Operaatio Punaparta eteni kesän 2007 kynnyksellä yli Itäsalmen. Helsingin joukot olivat koukanneet Vantaan Västerkullan kautta Sipoon selustaan ja onnistuneet liittämään uusia territorioita alueeseensa. Helsingin tavoitteena on liittää valloitusalueet elimellisesti kaupunkiin vuoteen 2009 mennessä. Jälleenrakennusta johtaa Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeriö, jonka johtaja Alpo Ruusuvuori vannoo laajenemisen jatkuvan itää kohden alkuperäisen tavoitteen mukaisesti.
[muokkaa] Pakila
Pakila jakautuu kahtia, länteen ja itään. Kumpikin osapuoli on yrittänyt vallata toisensa alueet moneen kertaan tässä onnistumatta. Eräällä kerralla Itä-Pakilan joukot kaatoivat maan tasalle erään ruokakaupan. Pakila on Pasilan vastakohta.
[muokkaa] Pasila
Pasila on tullut kuuluisaksi monipuolisen juna-aseman ja Ylen päälinnoituksen myötä. Pasilasta käsin hallitaan koko muun Suomen ajatusmaailmaa ja kulutustottumuksia. Kun Helsingissä kerran viidessä vuodessa sataa kaksi senttiä lunta, on Pasila raportoimassa sen aiheuttamasta valtaisasta kaaoksesta koko muulle tasavallalle.
[muokkaa] Pohjois-Haaga
Pohojois-Haagalla on jo pitkät perinteet kulttuurin ja filosofian aloilta. Sen tiet ovat nimetty näyttelijöiden ja muiden älyköiden mukaan. Suuret aikammekylttyyrin edustajat kuten Vesa-Matti Loiri, Cisse Häkkinen ja Dave Lindholm ovat täältä kotoisin. Pohjois-Haagan legendaariset opinahjot kuten Tolarin koulu ja Pohjois-Haagan Yhteiskoulu ovat kasvattaneet isänmaamme toivoja Lähde? jo vuosikymmenten ajan kohtaamaan yhteiskuntamme haasteet menestyksellä.
Pohojois-Haagan nykyinen älymystö kokoontuu Haagan keskipisteessä, Oravapenkillä, jossa myös aijotaan julistaa Pohjois-Haaga itsenäiseksi autoimmuunuksi valtioksi.
Valuutta on vapaa mutta pakollinen, jos et itse ansaitse niin pummaa, kaikilla on rahaa, koska sitä saa oblastin poikkeusluvalla saa itse painaa. Vaikka Pohjois-Haaga on autoimmuuninen, muuhun Haagaan pääsee tutustumaan bussilla numero 40. Pohjois-Haaga on anonut itselleen Kukkenhaim-museota sekä ydinjätteen loppusijoituspaikkaa.
Pohjois-Haagaan kannattaa tutustua erityisesti kesällä, Rodorendopuiston lisäksi täältä löytyy paikallisten järjestämiä nuotioita, missä on tunnelmallista paistaa makkaraa ja leikkipuiston altaaseen on vielä mukavampaa pulahtaa vilvoittelemaan. Pohjois-Haagan asukasrakenne on optimaalinen, ei turhia lapsiperheitä, joten kaikilla on vapaa pääsy alueen kulttuuririentoihin.
[muokkaa] Pukinmäki
"Bää, bää, bää! Mää, mää, mää! Mäkätimää! Bähähähähää! Blää, bööääh!" Pukinmäen nimeä ei kannata ihmetellä, mistä se tulee, sillä siellä ei asu ihmisiä vaan vuohia ja lampaita, jotka laiduntavat Pukinmäen suurilla laitumilla. Eli "mää" vain.
[muokkaa]
”RÖÖPerIIn mä kaipaan niin...”
~hikinen laulu
”Kävelet tästä tonne tien päähän ja kysyt sieltä lisää ohjeita, kun sut on pariin kertaan käännetty niin sit sä oot Rööperissä”
~asukas
Rööperi, Hurristaniksi Rödberg, jostain syystä Punavuoreksikin kutsuttu alue, on paikka Hellsingissä, Rööperi on Suomen Monaco, sielläkään ei kukaan maksa veroja.
Yleisesti ottaen Rööperi on maan turvallisimpia paikkoja.
[muokkaa] Puotila
Puotila on slummialue Itäkeskuksen vieressä. Se on melkein kuin Myllypuro,[2] mutta se alue on pilattu metroasemalla vasta noin kymmenen vuotta sitten. Juuri metron ansiosta kaikki huonot ihmiset (nistit, alkoholistit, mannet) ovat vaeltaneet puotilaan Myllypurosta ja Kontulasta. Nämä kyseiset huonot ihmiset ovat vallanneet jo 2/3 Puotilasta. Puotilalaiset alkuperäisasukkaat taistelevat huonoja ihmisiä vastaan henkensä kaupalla, mutta tilanne alkaa näyttää siltä, että nämä vörrikät ovat valtaamassa Puotilan lopullisesti. Ennen alueella on asunut kauniita naisia ja muutenkin varakkaita ihmisiä. Öljypohatat pitivät Puotilan taloutta yllä myymällä kameleita ja pitämällä bordelleja yllä. Nykyään Puotilan suurimmat kamelikauppiaat pitävät puljua Puotilan ostoskeskuksen kaakkoiskulmassa. Tämän "ravintolan" nimi on Puotilan Pizzeria Kebab, mutta se on vain peitenimi tälle harmaan talouden kamelikaupalle. Nykyisin Puotilassa asuu vain kaksi naista, jotka hekin ovat lainattu lähialueilta kaupunginosan kaunistukseksi.
[muokkaa] Ruoholahti
Ruoholahti on Helsingin vilkas kaupunginosa sataman, tehtaan, kaapelitehtaan, kauppakeskuksen sekä erään kuppilan (Daccan) ympärillä, jossa vallitsee Olan lait, eikä piikkiä voi avata ilman hänen suostumustaan. Ruoholahtea sanotaan myös Helsingin päätteeksi, sillä Ruoholahdessa sijaitsee paskalta haiseva kanava ja Porkkalankadun toisella puolella hautuumaa. Siellä on myös raitiovaunun ja metron päätepysäkit, Unohtamatta Ruoholahden keskellä sijaitsevaa toria josta löytyy Tonikenny Osku-betoninvalajan kera sammuneena ,oli talvi tai kesä .Tosin Ruoholahdesta länteen tulee siltaa pitkin vielä Lauttasaari jonne pääsee vain juopontuurilla. Vuoden 2011 keväällä Ruoholahteen on pesiytynyt myös Poninhäntä-Tomppa (Enkeli) ja jos oikeaan aikaan löydät Daccaan voi hän antaa lahjoitukseksi karhunhalauksen sekä lisäksi myös vinkkejä elämääsi.
[muokkaa] Siltamäki
Jos mä olisin sä, en edes haluaisi tietää mitään Siltamäestä. Uskoisit nyt hyvä mies tämän kerran. Tunnettu kiivaista jengitappeluistaan rakkaan naapurilähiön Tapulikaupungin kanssa.
[muokkaa] Sörnäinen
Mainettaan huomattavasti pienempi kaupunginosa, joka on tullut tunnetuksi sakilaisistaan, katupojistaan, sälleistään ja vankilastaan. Konsensus on, että Sörkka tarkoittaa kaupunginosaa, ja Sörkkä puolestaan siellä sijaitsevaa vankilaa. Tunnettu kommunistien linnake, Marjatan talo, sijaitsee Sörnäisissä.
[muokkaa] Tapulikaupunki
”Tapulikaupunkiin, sydän ja ihminen jäi kii, Tapulikaupunkiin, tähän nykysuomen nyyjorkkiin!”
~Laulu Tapulista
”Viimeinen pysäkki ennen karvanoppasuomea”
~Tapulin Facebook-ryhmä
Entisille Maatalouden tutkimuskeskuksen sikalan pelloille 1970-luvulla rakennettu betonilähiö toivottaa tulijat tervetulleeksi silmiä kirvelevällä hajulla. Mikäli tulija on selvinnyt tulematta ryöstetyksi Puistolan rautatieaseman alikulkutunnelista, häntä on vastassa Tapulikaupungin vireä ja monipuolinen ostoskeskus. Se on kuitenkin menettänyt osan aiemmasta kukoistuksestaan lähestulkoon jokaisen palvelun poistuttua tästä nukkumalähiöstä. Nukkumisesta puhuminen on hieman harhaanjohtavaa sillä tapulikaupunkilaiset lähinnä ördäävät ja sammuvat. Muista rumista Helsingin lähiöistä Tapulikaupunki tekee poikkeuksen, sillä sen asukkaista suurin osa ei ole maahanmuuttajia, vaan valtaosin ihan suomalaisia narkkareita. Tämä on hyvä pitää mielessä valmistautuessa vierailemaan Tapulikaupungissa. Kaupunginosan merkittävimpiä nähtävyyksiä on squash-hallin julkisivu ja ravintola Domino.
[muokkaa] Töölö
”Kuppa ja kuus muuta!”
~Mies käytyään Töölössä
”Lähtee ku kuppa Töölöstä!”
~Sanonta
”Hän päässyt ei vain Töölööseen”
~Freukkarit
Töölö tuo juoppojen Mekka tai Medina. Täynnä räkälöitä, kaljakuppiloita, mummoja ja räksyttäviä piskejä.
[muokkaa] Vartiokylä
Vartiokylä on porvarillinen omakotitaloista, hurreista, ämmistä ja porvareista koostuva kaupunginosa. Pappa betalar-meininki on melkein samaa tasoa jopa Larun kanssa, mutta täällä ei sentään alueen läheisten slummien tapaan ole liikaa skeittarikakaroita - onneksi. Huhun mukaan myös Itäkeskus olisi Vartsikaa, mutta näin ei ole.
[muokkaa] Viikki
Viikki on pellon ja metsän keskelle tehty ekologinen kaupunginosa, jossa yliopiston lehmät estävät kaupunkilaisia vieraantumasta luonnosta. Se on tosin vähän myöhäistä; kun Keuruulla kuolee vasikka, se kuuluu elämään ja sillä selvä – kun Helsingissä lokki nilkuttaa kauppatorilla, mummot soittavat paikalle ambulanssin, kaksi ensivasteyksikköä ja tikasauton. -Viikki on todettu myös Helsingin älykkäimmäksi kaupungin osaksi jossa niin sanotuista 'Räkiksistä' ei ole harmia (Lukuunottamatta scoottaajia jotka ovat harmillisesti levinnyt Viikkiinkin)
[muokkaa] Vuosaari
Vuosaari on kaupunginosa Helsingin itäosassa. Muista vastaavista rumista betonilähiöistä poiketen sen väestöstä huomattavan suuri osa koostuu syntyperäisistä suomalaisista; heidän osuutensa on lähes 25 prosenttia asukkaista. Alue on tullut erityisen tunnetuksi rakennustaiteellisista helmistään, kuten arkkitehtikilpailun voittaneen, liian kalliiksi todetun pilvenpiirtäjän korvikkeeksi rakennetusta rumasta elementtikerrostalosta. Siinä on jopa parikymmentä kerrosta, mistä voidaan arvata rakennuttajan korvanneen laadun määrällä. Tämä maamerkki näkyy kauaksi merelle, minkä johdosta tallinnalaiset pitävät kaiken aikaa verhot tiukasti ikkunan edessä.
Vuosaari on yhdistetty Helsingin keskustaan metrolinjalla, jota myöten työttömät voivat matkustaa kätevästi läheiseen Itäkeskukseen kuluttamaan aikaa. Tämä on käytännössä ainoa ajanviete, sillä työssäkäyvien osuus on vajaat 10 prosenttia, ja tästäkin suurin osa työskentelee HSL:n linja-autokuljettajina, loppujen toimiessa ns. "tulkkeina" sosiaaliviraston monikulttuurisessa organisaatiossa. Vuosaaressa on poikkeuksellisen vireä ja värikäs kultuurielämä etenkin viikonloppuisin. Katuperformansseja esitetään ostoskeskuksen ympäristössä läpi vuoden. Yhteiskunta on suhtautunut tapahtumiin suopeasti tarjoamalla monesti näihin henkilöstöään ja ajoneuvokalustoaan. Suosituimpia ovat erilaiset perinteisiin heimo- ja klaanirituaaleihin liittyvät näytökset.
[muokkaa] Väestöjakautuma
Vuosaaren asukkaista peräti 25 prosenttia on syntyperäisiä suomalaisia. Tämän väestön keskuudessa esiintyy runsaasti erilaisia sosiaalisia ongelmia. Näistä polttavimpia ovat alkoholismi ja rasismi. Työttömyyttä esiintyy myös, mutta sitä ei koeta niinkään ongelmallisena. Myös muiden väestöryhmien kohdalla voidaan puhua huomattavista elämänlaatua haittaavista tekijöistä, kuten mokkakenkien kärkien kastuminen siirryttäessä kotoa kauppakeskuksen kahvilaan serkkuja tapamaan ja kuulumisia vaihtamaan. Tätä epäkohtaa onkin ryhdytty voimallisesti korjaamaan useissa yhteiskunnan tukemissa projekteissa.
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Katso myös
| Eteläinen Stadi: 1. Krunika | 2. Kluuvi | 3. Kaartinkaupunki | 4. Kamppi | 5. Punavuori | 6. Eira | 7. Ullanlinna | 8. Skatta | 9. Kaivari | 13. Etu-Tölika | 14. Taka-Tölika | 20. Länsisatama | 31. Laru | 52. Suokki |
| Läntinen Stadi: 15. Meikku | 16. Ruskis | 18. Laakso | 29. Haagis | 30. Munkka | 32. Kontsu | 33. Kaarela | 46. Pitis |
| Keskusta Stadi: 10. Sörkka | 11. Kaltsi | 12. Alppis | 17. Bööle | 21. Heruli | 22. Vallila | 23. Toukis | 24. Kumis | 25. Käpis | 26. Koskela | 27. Gammeli |
| Pohjois-Stadi Lapit: 28. Ågeli | 34. Paksu | 35. Tuomarinkylä |
| Koilline Stadi: 36.Viikki | 37. Pukinmäki | 38. Miami | 39. Tapaninkylä | 40. Suutarila | 41. Suurmetsä |
| Kaakkostadi: 19. Mustis-Korkkis | 42. Kulis | 43. Hertsikka | 44. Tammari | 48. Vartiosaari | 49. Laajis | 50. Villinki | 51. Santis | 53. Viro |
| Itä-Helsinki: 45. Vartsiga | 47. Mellu (Kondis; Vesala; Muumilaakso; Kivikko; Kurkis) | 54. Vuokki |