Indonesia

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Republik Indonesia
Indonesian tasavalta
Flag of Indonesia.png
Indonesian lippu (Miksi panostaa suunnitteluun, kun voi varastaa eurooppalaiselta kääpiökasinolta?) Onkohanko kuvatiedosto kokonaan latautunut?
Motto: ”Bhinneka Tunggal Ika!
(vanhaa jaavan kieltä: Huoria, huumeita ja korruptiota, hiio-hei!)
IndonesiaLoc.png
Indonesia kartalla (punaiset alueet)
Valtiomuoto Korruptiopohjainen tasavalta
Hallitsija Presidentti Susilo Bambang Boimboing Biumbaum Yudhoyono
Pääkaupunki Jakarta (ja karta sitä!)
Viralliset kielet jaavundajingurattiinalanti
Pääuskonnot islam, prostituutio, katolilaisuus
Itsenäisyys 1949 (Hollannista)
Valuutta maitorupia
Kansallislaulu Indonesia kebangsaanku, bangsa dan tanah airku


Indonesian tasavalta on korruptoitunut slummisaaristo Kaakkois-Aasiassa, jonka 250 miljoonaa asukasta harrastavat kollektiivista itsepetosta uskotellen asuvansa vauraassa teollisuusmaassa. Se on tunnettu korruptiosta, tyhjäntoimittajista, terroristeista, köyhyydestä ja sangen halvoista prostituoiduistaan. Indonesia on suosittu turistikohde varsinkin talvella, jolloin paikalliset terroristit ovat lomailemassa Australiassa.

Historia[muokkaa]

Indonesian etnisen vähemmistön edustaja rellestämässä

Arkeologisten kaivausten perusteella on päätelty, että Indonesian esihistorialliset kulttuurit koostuivat luurangoista. Merkittävimpinä saavutuksinaan he onnistuivat valmistamaan katottomia kiviraunioita, hyödyttömiä varrettomia keihäitä ja rikkinäisiä saviastioita. Indonesian varsinainen sivilisaatio sai alkunsa kun ensimmäinen indonesian kuningas Jaavanihminen I spontaanin evoluution seurauksena muuttui pystyapinaihmisestä Homo sapiensiksi, noin vuonna 600 eKr.

Hollannin valtakausi[muokkaa]

Halvan työvoiman ja puukenkäteollisuuden vaatimien eksoottisten raaka-aineiden houkuttelemana hollantilaiset yrittivät valloittaa Indonesian tuulimyllykäyttöisellä laivastollaan 1500-luvun loppupuolella. Tavattoman kiikkerät paatit upposivat merellä, ja puukenkäiset merimiehet kelluivat ylösalaisin kuin kummelit konsanaan, rantautuen muutaman vuoden kuluttua Intiaan. Hankittuaan merikelpoisempia aluksia ja kenkiä, hollantilaiset suorittivat uuden invaasioyrityksen, ja viimein saivat Indonesian haltuunsa. Tämä pönkitti Hollannin itsetuntoa ja asemaa merkittävänä huume- ja ihmiskaupan monopolina.

Hilpeä maailmansota[muokkaa]

Hollanti hallitsi Indonesiaa silmät sidottuna ja kädet selän takana yli 300 vuotta. Vuonna 1942 Japanin keisarillinen armeija suuressa laupeudessaan päätti ojentaa auttavan käden, ja vapautti Indonesian julmien hollantilaisten känsäisistä kourista. Japanilaiset valtasivat samalla Indonesian tärkeimmän luonnonvaran, prostituoidut. Suurin osan näistä laivattiin maan ulkopuolelle. Tämä syöksi Indonesian vakavaan talouskriisiin, josta toipuminen kesti vuosikymmeniä. Japanin hallitus on 2000-luvulla pahoitellut tapahtunutta, ja kiittänyt Indonesiaa sen osallisuudesta Japanin sotaponnistusten edesautossa.

Sodan jälkeen Indonesia palautui hollantilaisten hallintaan noin puoleksi tunniksi, jonka jälkeen se julistautui itsenäiseksi. Hollantilaisia tämä harmitti, ja he lähettivät sodanrunteleman laivastonsa palauttamaan kuria vasallivaltioon. Amfetamiinipäissään hollantilainen merijalkaväki rantautui epähuomiossa Pääsiäissaarille. Diplomaattisten neuvottelujen tuloksena Hollanti kuitenkin suostui jättämään Pääsiäissaaret rauhaan, jos Indonesia solmisi maan kanssa tärkeän kauppasopimuksen; tämä takaisi Hollannille ehtymättömän lähteen halvoille huumeille ja prostituoiduille.

Itsenäisyyden parissa puuhastelu[muokkaa]

Itsenäisyyden alku ei ollut Indonesialle ruusuilla tanssimista, ja siitä tiedetään säilyneiden harvojen kirjoitusten valossa vain vähän. Merkittävin yksittäinen kysymys Indonesian itsenäisyyden ajan historiantutkimuksessa on sen selvittäminen, kumpi oli ensin, Suharto vai Sukarno – ja olivatko he todella kaksi eri henkilöä. Hallitsija Suhartoa ei valtionpäämiehistely hirveämmin napannut, ja maa ajautui nopeasti retuperälle. Vuonna 1965 niljakkaat kommunistit yrittivät vallankaappausta, murhaten seitsemän merkittävää Indonesialaista kenraalia, kolme merkityksetöntä juustokauppiasta ja yhden orangin. Kahdessa vuorokaudessa Suharton armeija suoritti vastaiskun, lahtasi kaikki kommunistit rajojen sisäpuolelta ja ainakin kymmenen satunnaista kommunistia Neuvostoliitossa ja Kiinassa varoitukseksi.

Talouskriisi[muokkaa]

Vuonna 1998 Indonesian läpeensä mätä, korruptoitunut hallinto- ja talousjärjestelmä pani alulle Aasianlaajuisen talouskriisin. Indonesian vanhanaikainen korruptiojärjestelmä ei ollut yhteensopiva modernin kansainvälisen korruption kanssa, eivätkä edes lukuisat pyramidi- ja ponzihuijaukset pelastaneet taloutta väistämättömältä katastrofilta. Kriisi aiheutti mellakoita ja väkivaltaisuuksia kautta maan, ja etenkin kiinalaisvähemmistöä alettiin potkimaan päähän kun muutakaan syntipukkia ei löydetty. Kiinalaisten poistuttua vähin äänin Malesiaan indonesialaiset alkoivat potkia itseään päähän ja nivusille.

Indonesialaista esikaupunkialuetta Jakartassa

Maantiede[muokkaa]

Indonesia koostuu 17 000:sta saaresta, joista neljätoista on teoriassa asumiskelpoisia. Suurin osa Indonesian 250-miljoonaisesta väestöstä asuu näistä kahdella, koska lopuissa lymyilee pelottavia tiikereitä, apinoita, lihamurekkeita ja muita petoja. Indonesian ilmasto on trooppinen, kuuma, kostea ja muutenkin sangen vastenmielinen.

Jakarta[muokkaa]

Indonesian pääkaupunki Jakarta koostuu pääosin roskista, lannasta, saasteista, rikollisista, mudasta, taudeista, metelistä, viiden pennin huorista, ja mikä pahinta - indonesialaisista. Vuonna 2007 Jakartan pormestari pyrki puhdistamaan kaupungin sytyttämällä sen tuleen, soitellen samalla harppua kaupungintalon parvekkeelta. Kulotus kuitenkin epäonnistui, sillä vettynyt, märkä ja kostea kaupunki oli yhtä paloherkkä kuin yökastelijan asbestikalsarit.

Koulujärjestelmä[muokkaa]

Indonesian koulujärjestelmä painottaa kansallisen identiteetin kannalta merkittäviä aineita, pornografiaa ja korruptiotieteitä, jo varhaisessa vaiheessa. Opit menevät myös hyvin perille - vaikka vain 5%:lla väestöstä on internet-yhteys, 95% maailman "lonkeroporno" Google-hauista tulee Indonesiasta.

75% tytöistä lopettaa koulunkäynnin ennen teini-ikää, ja siirtyy prostituution pariin. 80% pojista lopettaa koulun samoihin aikoihin ja siirtyy huumekaupan ja sutenööröinnin pariin.

Väestö[muokkaa]

Indonesialainen limusiini

Indonesian väestö koostuu lukuisista etnisistä ryhmistä, jotka pyrkivät harventamaan toisiaan jatkuvasti. Merkittävimmät väestöryhmät ovat liikaväestö, jaavalaiset, sundalaiset, malajit, orangit, maduralaiset, körttiläiset, kiinalaiset ja hollantilaiset. Pääkielenä on jaavundajingurattiinalanti, edellämainittujen populaatioiden kielistä yhteensulautunut siansaksa. Kieli koostuu pääosin verisistä loukkauksista ja herjoista, koska muunlaiseen kommunikaatioon on harvoin tarvetta.

Talous[muokkaa]

Indonesian talous on historiallisesti pohjautunut pääosin prostituutioon, huumekauppaan ja korruptioon, ja poliittiset päättäjät yleensä harjoittavat kaikkia kolmea.

Turismi[muokkaa]

Indonesia on suosittu turistikohde, koska kaikki on siellä tavattoman halpaa: hotellit, uhkapelit, ruoka, ilotytöt, rattopojat, vauvat ja henki. Vastapainona turisteja yleensä räjäytellään tai muuten vain ammutaan ja lahdataan terroristien tai valtionpoliisin toimesta. Vaikka henki säilyisikin, useimmiten rymistely halvassa hotellissa halvan uhkapelin, viinan ja huorien parissa päättyy krapulaiseen heräämiseen muutamaa sisäelintä köyhempänä.

Ammatit[muokkaa]

Prostituutio ei ole vain ammatti Indonesiassa; se on uskonto, elämäntapa ja osa kulttuuri-identiteettiä. Muita suosittuja uravaihtoehtoja ovat huumekauppa, ihmiskauppa ja kerjäläisyys. Suurin osa Indonesian katumuusikoista on kerjäläisiä, ja päinvastoin.

Taskuvarkaus on myös suosittu ura, ja turismi edesauttaa ammatinharjoittajien vaurastumista. Kiinnijääminen yleensä johtaa hengen, pään tai lievemmissä tapauksissa käsien menettämiseen, mutta riskiä pidetään yleensä pienenä, sillä poliiseilla harvoin jää aikaa rikosten tutkintaan huumekauppojen pyörittämiseltä.

Tärkeimmät vientituotteet[muokkaa]

Indonesian tärkeimmät vientituotteet ovat korruptio, orjatyövoima ja terrorismi. Näiden lisäksi viedään myös seuraavia:

  • Saaste ja roskat
  • Ihmissaaste
  • Käytetyt sandaalit
  • Sisäelimet
  • Porno
  • Prostituoidut
  • Vauvat

Kulttuuri[muokkaa]

Noin neljännesmiljardin kansalaisen kansakunta on saavuttanut suuria kulttuurin alalla. Indonesian suurin kulttuurituote on varjokuvateatteri.

Katso myös[muokkaa]