Imatra
Hikipedia
”Viikset, takatukka, nilkkabootsit, Imatra”
Imatra on pienehkö kyläpahanen Vuoksen varrella, Etelä-Karjalassa. Imatra on tunnettu sähkövatkaimistaan, lohikäärmeistään ja norsuistaan sekä siitä, että sen lähistöllä sijaitsee sivistyksen kehto, Lappeenranta. Imatralla on väestöä hieman yli 5000. Imatralla on Vuoksen vedenhaltijoiden voimiin perustuva vuosähkölaitos, joka tuottaa sähköä lähes koko maakunnalle.
Imatralla järjestetään myös jokavuotiset big bänd -festarit, jossa toinen toistaan kusipäisempiä torviperseitä puhaltelee soittimistaan ilmoille korviasärkevää "musiikkia". Paikallisten on ohimennen kuultu sanovan tapahtumaa vitunmoiseksi älämölöksi.
Imatra tunnetaan varsinkin Imatran koskesta, jossa Vuoksen ja Saimaan vesistön koko voima purkautuu kuohuen tiukkaan rotkoon. Kosken yli on usein yritetty rakentaa siltaa, mutta sillat ovat aina romahtaneet. Kenenkään ei tiedetä päässeen kosken yli. Vuoksi ylitetään edelleen ylä- tai alajuoksulta, missä ei ole koskea. Koski jakaakin Imatran kahteen suhteellisen yhtenäiseen osaan. Toinen on modernimpi rajatorpan osa, jossa myös vuosähkövoimala sijaitsee. Toinen on Imatran Linnan ympärille rakentunut Linnakaupunki, joka elää edelleen 1800-luvun tunnelmissa. Esimerkiksi sähköverkkoa ei sinne olla saatu vedettyä.
[muokkaa] Historia
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Hikipedia kiittää kirjoittajia tieteellisen aiheen popularisoinnista. |
Imatra on saanut nimensä juuri siitä koskesta joka kasvoi metsässä. Kosken on ajateltu olevan Imutar tai Imuttara, jättiläisnainen tai toisissa tarinoissa käärme, joka on syönyt tulikiviä ja imee koko Vuoksen vedet kyltymättömään janoonsa. Imatra on ollut pelon ja palvonnan kohde, eikä siellä ole juuri haluttu asua. Pysyvää asutusta Imatralle syntyi vasta Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan, kun yliluonnollisista selityksistä alettiin pikku hiljaa luopua. Täysin niistä ei tosin olla luovuttu edelleenkään. Tällöin paikka havaittiin luonnonkauniiksi ja jylhäksi. Monet matkailijat tulivat katsomaan Imatran koskea, ja siltaa on yritetty rakentaa paikalle niistä päivistä lähtien. 1800-luvulta lähtien Imatralle on alkanut leiriytyä myös mustalaisia, joita nykyisin kutsutaan romaneiksi. Eräänä iltana he perustivat leirinsä paikkaan, jossa ei ehkä koskaan ennen ole ollut asutusta. He olivat siis aivan ensimmäisiä asukkaita. Tämän vuoksi romanit ovat EU:n alueen ainoa virallinen alkuperäiskansa.
