Ilomantsi

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

”Tule Ilomantsiin, petyt varmasti!”

~Aleksis Kivi, kansalliskirjailija ja Suomen turhin julkkis

”Ilomantsi, se on Karjalan A, sitä tottakai täytyy mainostaa”

~Juice Leskinen Ilomantsin kansallislaulussa
Ilomantsi
Ilomantsi.png East.png


vuosi = 1875 [1]

vaakuna sijainti
www.ilomantsi.fi
Lääni Itä-Suomi
Maakunta Pohjois-Karjala
Seutukunta Ilomantsin autonominen alue
Kihlakunta = hilupitäjä
Perustamisvuosi {{{vuosi}}}
Kuntaliitokset Ilomantsilaismiehet yrittävät liittää Venäjälle menetettyjä alueitaan takaisin vaimo kerrallaan
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
3 172,9[2] km²
2 763,47 km²
409,43 km²
Väkiluku
- väestötiheys
6 174[3] (31.3.2008)
2,2 as/km² 
Työttömyysaste toivoton % 
Kunnallisvero 19,00 % (2008)
Kunnanjohtaja Vladimir Iljitš Lenin
Kunnanvaltuusto
  2009–2012[4]
 • Kom.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • muut
 • KD
 • PS
27 paikkaa

13
7
2
2
1
1
1

Ilomantsi on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Suomen ex-läänissä. Ilomantsi on Suomen itäisin kunta ja tällä ahneet ilomantsilaiset ovat yrittäneet rahastaa rikkaita eteläsuomalaisia jo vuosisatojen ajan, kun eivät muutakaan keksi. Ilomantsin väkiluku on vähentynyt vuosien mittaan ja miksi ei vähentyisi jatkossakin. Tämä kertoo jotain ilomantsilaismiesten kyvyistä.

Rajanaapureina Ilomantsilla ovat Tuupovaara (jonka Joensuu pakkolunasti itselleen), Joensuu, Eno ja Täti.

Elantonsa ilomantsilaiset hankkivat maa- ja metsätaloudesta sekä sosiaalitoimistosta. Lisäksi metsästys ja kalastus ovat ilomantsilaisten suosiossa. Kalastuksen suosiosta kertoo ilomantsilaisen Ahvenjärven kylän historia. Kylä sai nimensä siitä, että kyläläiset kalastivat järvestä pois kaikki hauet ja särjet. Jäljelle jäivät vain ahvenet.

Historia

Ilomantsi perustajasta ei ole jäänyt jälkipolville tietoa. Huhutaan, että Ilomantsin perusti Kalevalasta tuttu kanteleensoittaja. Kalevala oli teos, jossa parrakkaat miehet lausuivat runoja ja soittivat kannelta, kännissä tietenkin. Tästä kolme kannelta vaakunassa. Sitä ei vielä tiedetä, että mistä juontavat juurensa hieman eroottissävyiset kolme X-kirjainta Ilomantsin vaakunassa. Paikalliset nörtit väittävät, että Ilomantsin vaakunaan sisältyy matemaattinen yhtälö. Nörtit ovat yrittäneet ratkaista X:n arvon siinä kuitenkaan onnistumatta. Tästä voidaan päätellä, että ilomantsilaiset nörtit tulevat tuskin koskaan käymään kuussa. X:ää ovat käyneet myös ihmettelemässä Dana Scully ja Fox Mulder FBI:stä. Rob Cohen ohjasi vuonna 2002 vaakunan innoittamana elokuvan xXx, jossa pääosaa näytteli tuupovaaralainen Vin Diesel. Vaakunasta on tehty myös muunlaisia xxx-elokuvia, tosin niissä ei varmasti ole yhtään tuupovaaralaista näyttelijää.

Ilomantsi oli suurvalta, kunnes 1940-luvun puolivälissä köyhät, mutta sotaisat bolševikit yrittivät murtaa ilomantsilaisten itsetunnon muiden maailmanvalloitushaaveidensa yhteydessä. Ensiksi bolševikit suunnittelivat menevänsä Helsinkiin kahdessa viikossa, mutta muuttivat suunnitelmiaan, kun tajusivat, että Ilomantsiin pääsee päivässä. Vallankumousta yrittäneet harvahampaat pyrkivät Ladoillaan Pogostan Hilkan puheille, mutta marsalkka Mannerheimin päätöksellä Ladojen maahantulo estettiin vetoamalla kunnoltaan määräyksien vastaisiin ajoneuvoihin. Nykyään samaa säännöstelyä tehdään muutamalla rajanylityspaikalla itärajalla. Tässä kahden kisällin, Rytin ja Stalinin, välisessä sarkajaossa iso osa Ilomantsia siirtyi kehitysmaa-avun piiriin.

Ilomantsilla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa, mikä tekee Ilomantsista Suomen kommunistisimman kunnan. Tätä faktaa tukee myös se, että joka toisella ilomantsilaisella peräkammarin pojalla on venäläinen vaimo, parhailla kaksi. Ilomantsilaiset miehet ovat usein alkoholisteja. Moni on ryypännyt sekä itsensä että vaimonsa hengiltä. Alkoholia salakuljetetaan yhä Venäjältä, koska tällä pyritään pitämään hyvät yhteydet aateveljiin rajan toisella puolella.

Tulevaisuus

Ilomantsi yrittää nostaa kansallista identiteettiään, koska on huhuttu, että pääministeri Matti Vanhanen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin kävisivät kauppaa Ilomantsista. Kauppa auttaisi Keskustapuoluetta selviytymään vaalirahasotkuistaan. Lisäksi se auttaisi Vanhasta, jos hän tulevaisuudessa hakisi Venäjän presidentinvirkaa.

Infrastruktuuri, väestö ja koulutus

Ilomantsiin tullessa ensimmäisiä paikkoja, jossa kannattaa käydä, on Teboil-huoltoasema. Siellä sinua palvellaan aina hymyssä suin. Sen jälkeen tulee liikenneympyrä, joka varovasti vihjaa, että käänny jo takaisin. Ympyrä mahdollistaa huomaamattoman poistumisen, samoin kuin Sohon privaatin ovi. Jos päätät mennä keskustaan, sinulle avautuu neonvalojen säestämä punaisten lyhtyjen katu. Kadulla ei ole mitään yhteyttä muihin maailman punaisten lyhtyjen katuihin. Ja kun olet ajanut kadun päähän, se loppuu. Jos et oikein tunne itseäsi on sinun välittömästi suunnattava Neste-huoltoaseman pyöreään pöytään, siellä sinut tunnetaan ja tiedetään mitä sinulle kuuluu. Mielenkiintoinen paikka on myös paikallinen tanssiravintola Monttu. Vieraanvaraiset paikallisen älymystön edustajat antavat tanssikutsuja varsinkin vieraspaikkakuntalaisille miehille, ja nämä tanhut jatkuvat yleensä myös valomerkin jälkeen ravintolan pihalla. Joskus on kuulemma käynyt niinkin että ei ole ollut ulkopaikkakuntalaisia tanssitettavana, mutta ei hätää tällöin älymystö esittää tanssikutsut toisilleen. Paikallinen Mensan jäsen onkin tokaissut osuvasti:"Ihan sama mutta tanssimaan on kerran viikkoon päästävä, vaikka sitten ihan vaan veljiin ja siskojen kanssa".

Aitoja karjalaiseukkoja harrastustensa parissa


Ilomantsilaiset ovat verrattain älykkäitä ihmisiä. Ilomantsin ammattikoulu lakkautettiin, koska kaikki käyvät lukion. Ammattikoulun nimi muutettiin eräässä reformissa Breznevin ehdotuksesta oppimiskeskukseksi. Näin ei voitu enää puhua amiksien huonosta koulumenestyksestä. Jatkossa niissä tiloissa sijaitsevat sekä Kommunistisen puolueen että Vihreiden päämäja. Sieltä käsin hoidetaan yhteydet venäläisiin. Lukiossa ilomantsilaisille opetetaan kaksi vuotta sitä, missä Joensuu sijaitsee. Kolmantena vuonna kerrotaan, että miten sinne pääsee.

Eräänlaisena erikoisuutena pidettäköön sitä, että noin 27,6 prosentilla ilomantsilaisista miehistä on samannäköiset vaimot. Tämä johtuu siitä, että vaimot tilattiin samassa erässä tukusta. Vaimot puhallettiin täyteen 90-luvun alussa ja ne ovat jo alkaneet haurastua käytössä. Jos siis ihmettelet, että miksi ilomantsilaisnaiset katsovat sinua huulet pyöreänä, niin voit lopettaa ihmettelyn. Ne ovat tehneet sitä jo pakkauksesta asti.

Kuuluisia tapahtumia

Pogostan hiihto

Pogostan hiihto vetää vuosittain Ilomantsiin ihmisiä muistelemaan surullisia tapahtumia paikan historiassa. Hiihto itsessään saa jo monet hyvin surullisiksi. Pogostan hiihto juontaa juurensa ajasta, jolloin Ilomantsia asutettiin. Silloiset papit yrittivät johdattaa ihmisiä pois Ilomantsista puusta veistettyjen ja jalkoihin sidottujen lankkujen avulla. Pappien johdatukset epäonnistuivat joka kerta, ja kansa palasi takaisin Ilomantsiin pitkän lenkin kierrettyään. Tätä perinnettä ihmiset muistelevat kerran talvessa. Lenkki oli niin raskas, ja on vieläkin, että joku aina kuolee matkalle.

Nykyisin Ilomantsista pääsee helposti pois kantatie 74:sta pitkin. Sitä pitkin ovatkin ilomantsilaiset alkaneet viime vuosina tuomaan väritelevisioita ja vaaleaa leipää.

Praasniekat

Praasniekat ovat perinne, joissa ilomantsilaiset ortodoksit viettävät omia Suviseurojaan. Praasniekkoihin liittyvät yleensä ristisaatot, joissa ihmiset kulkevat jonossa kuin köyhän talon porsaat (ja niitähän Ilomantsissa on, ei porsaita, mutta niitä taloja) ja saattavat ristiä. Ristiä pitää saattaa, koska se ei itse pääse kulkemaan. Ristisaatossa ihmiset kulkevat polkuja pitkin väistellen käpyjä ja kantoja hokien jonkinlaista mantraa. Mukana olevat papit koettavat hätistellä hyttysiä heiluttelemalla siihen tarkoitukseen valmistettuja ketjuissa roikkuvia astioita, jotka savuavat ja tuoksuvat hyttysistä (ja ihmisistä) vastenmieliselle.

Louhikosken laavun ja liiterin pelastaminen

Keväällä 2011 aikoi valtion virastolaitos Metsähallitus siirtää Louhikosken laavun liiterin lieksalaiseen Kolin kansallispuistoon tyydyttämään sikäläisiä liiteritarpeita. Ennen suunniteltua siirto-operaatiota virastolaitos oli unohtanut pyytää manööverille luvan Naarvan kyläyhdistykseltä ja siitä kyläläisten agressiot nousivat korkeammalle kuin Pogostan vesitorni. Agressiivisessa mielentilassa he sitoivat liiterin riimukettingillä kiinni kylän massavimmpaan mieheen ja tokaisivat paikalle liiterin siirtoa suorittamaan tulleille virastolaitoksen edustajille ykskantaan: "Tämä ei lähe, vaikka armeijan kuhtuisitte!". Virastolaitoksen vähäpalkkaiset työntekijät totesivat tehtävän palkkaluokkansa verrattuna ylivoimaiseksi ja äännekkään neuvonpidon jälkeen luopuivat siitä toistaiseksi. Tapahtumasta on suunnitteilla näytelmäesitys audenttisella tapahtumapaikalla.

Pogostan tauti

Tulee ristisaaton aikana hyttysistä, joita papit eivät ole saaneet häädettyä. Myös kaikilla Pogostan hiihtoon osallistuvilla on todettu Pogostan tauti, koska eihän terveet suksia jalkoihinsa laita.

Nähtävyydet

Runonlaulajan pirtti

Vanha lautarakennus, jonka palokunta hävittää polttamalla jossain vaiheessa. Palokunta järjestää siinä samalla henkilöstölleen savusukellusharjoituksen. Pirtin yhteyssä sijaitsee vanhoja pölyisiä puuaittoja, joiden sisällä on 1900-luvun alkupuolen esineistöä, kuten sirppi ja vasara. Näitä turistit hölmöyksissään ihmettelevät.

Petkeljärven naurishaudat

Petkeljärvellä tuotettiin sodan aikana paljon nauriita armeijan tarpeisiin. Siitä on jäljellä suuret kaivannot Petkeljärven kansallispuistossa.

Ilomantsi sodassa

Kuuluisimpia taisteluita sodan aikana oli Ilomantsin mottitaistelu. Kaikki alkoi, kun hattuvaaralainen metsuri oli tehnyt rajan läheisyydessä useita motteja halkoja, jotka vanja salakavalasti kähvelsi. Asiaa jouduttiin ratkomaan kansaivälisellä tasolla. Venäläinen neuvottelukunta oli suurempi kuin suomalaisten, mutta suomalaisten sienestystaidot tutuissa metsissä johtivat Suomen voittoon.

Tunnettuja ilomantsilaisia

  • Simana Sissonen, turistien karkoittaja sekä Sissosten suvun kantaäiti
  • Heimo Rautava, eräs kirjailija
  • Pietari Kurvinen (s.18.7.1842 Ilomantsi – k. 25.11.1925 Karkku), viisaimpia ilomantsilaisia, koska pääsi Ambomaalle asti karkuun (1868-1875)
  • Martta Kuikka, paikallisten nimeämä lintu (ilomantsilaiset peräkammarinpojat pitävät eläimistä, mm. lampaista)
  • Liisa Matveinen, euroviisuvoittaja.. just joo
  • Kaisa Varis, hiihtäjä ja puhtaan urheilun puolestapuhuja sekä WADA:n kunniajäsen

Viitteet

  1. Yleistietoa Ilomantsista 13.2.2007. Ilomantsin kunta. Viitattu 5.11.2007.
  2. Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2008.
  3. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
  4. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.