Huuto

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Huudosta.


Huuto on Edvard Munchin maalaus, jonka kuva komeilee tänään Googlessa taiteilijan 143-vuotispäivän kunniaksi.

Tyyli[muokkaa]

Huuto teoksena kuvaa maalarinsa syvää epätoivoa ja peräti psykoottistasoista ahdistusta kaiken tämän maallisen seassa.

Huuto on ekspressionistisuudessaan impressionistinen yhtä hyvin kuin selkeän neofiguratiivinen. Teos on aikaansa jäljessä, koska se on abstrakti eli käsin kosketeltavissa. Kuitenkin sitä pidetään yleisesti norjalaisen taiteen mestariteoksena.

Sanoma[muokkaa]

Huudossa seisoo hullu mies, joka on kalju ja pitelee käsiä päänsä ympäri mylvien jotakin, josta ei ole varmuutta. Toiselta kannalta tarkasteltaessa kyse voisi olla myös naisesta, joka on suunnattoman järkyttynyt rintasyöpään tarkoitettujen lääkkeiden aiheuttamasta hiustenlähdöstä. Jos kuva löytyisi kerrolisaa.com-sivustolta, kuvatekstinä olisi ehkä "omg lol", mutta Edvard Munch tuskin on viitannut tähän. Asia jäänee iäiseksi mysteeriksi. Kuvan hullu näyttää aivan siltä, kun hän olisi massiivisten houreiden vallassa ja saattaa kuulla vaikka päänsä sisässä itsensä Keisarin puhetta, joka kehottaa hullua tekemään jotakin kamalaa. Ehkä salaperäiset äänet väittelevät hänen päänsä sisässä. Mahdollista on niin ikään se, että hullu on avannut oven ja näkee siellä punaisen, sarvipäisen ja kolmikärjellään varustetun Saatanan. Tästä tyrmistyneenä hullu alkaa mylviä ja kenties pohdiskelee sitäkin, miten epäonnisia liikemiehiä voisi estää muuttumasta kännisiksi saatanoiksi.

Koska maalauksen tausta on niin kurkon värinen, on ilmeistä, että hullu on syvällä psykoosin syövereissä. Teoksen vasemmassa reunassa on jokin hullun kuvittelema vekotin, joka sädettää hänen lävitseen kolme valokeilaa. Taivas on kauttaaltaan punainen, mikä viittaisi siihen, että mies on helvetin liekeissä - kenties itse Beelzebub! Jotkut tutkijat uskovat, että taustan tumma sini on myrskyävänä vellova meri, ja että mylvivä hullu aikoo tehdä juuri itsemurhan hukuttautumalla sinne. Siltaa kuvassa ei ole, mikä johtuu siitä, että psykoottiset ihmiset tuntevat välillä irtautuvansa ruumiistaan. Ehkäpä kuvan hullulle on käynyt juuri niin. Kenties mikään hänen ympärillään ei ole todellista. Maalaus on paitsi kuvataiteen, myös filosofian ehdoton mestariteos.

Vuonna 1999 kävi ilmi, että kyseessä saattaisi ehkä olla Munchin omakuva.

Baittarit[muokkaa]

Kuten kaikki alansa järkkymättömät mestarit, myös Munch sai työlleen monia jäljittelijöitä.

Vuonna 2003 oslolainen Erik-7v. kuvasi itsensä, kun hän huusi hullun lailla lähileikkipuistonsa liukumäessä. Pojan vanhemmat haastettiin oikeuteen, mutta tuomioita ei tullut, koska kyseessä ei mukamas ollut tekijänoikeusrikkomus.

Taidepiireissä huutamista pidetään ehdottoman epäsuotavana, koska se saattaisi loukata Munchin kunniaa ja peräti rikkoa hänen tekijänoikeuksiaan.