Hissi vai liukuportaat?

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Filosofo.jpg
Perimmäisten kysymysten
äärellä

"Hissi vai liukuportaat?" on yksi niistä monista kysymyksistä, jotka ovat askarruttaneet ihmisiä aikojen alusta asti. Kysymys saattaa vaikuttaa päällisin puolin helpolta, ehkäpä jopa merkityksettömältä, mutta sen laajamittainen vaikutus maailmanhistoriaan on kiistämätön tosiasia. Koska kysymys ei ole itsestäänselvä, kuten "Rahat vai kolmipyörä?"[1] eikä sitä voi tutkia empiirisesti, kuten kysymystä "Kukko vai kana?", se on aiheuttanut paljon päänvaivaa lähes kaikille tunnetuille sivilisaatioille.[2]

Kisman historia[muokkaa]

Esihistoria[muokkaa]

Tavallinen suomalainen mies saattaa helposti luulla, että kysymys "hissi vai liukuportaat?" on syntynyt vasta molempien laitteiden keksimisen jälkeen. Varsinainen kysymys kuitenkin juontaa niinkin kauas kuin vuoden 3000 eaa. Mesopotamiaan ja Egyptiin.

Kaupunkien syntyessä ja aina vain kasvaessa hallitseva luokka joutui tekemään päätöksen siitä, että kuinka he nousevat palatsiensa korkeisiin torneihin. Koska käveleminen oli luonnollisesti poissa laskuista, kaksi suosittua ratkaisua keksittiin: Joko orjat kiskoivat naruja nostaen miehenmentävää koppia ylöspäin pitkin tornia, tai sitten suuri joukko orjia asettui pitkin askelmia ja kuljetti hallitsijaa kuin rokkitähteä ihmismeressä.

Vaikka molemmat tavat vaikuttivat aivan järkeviltä, syntyi kilpailua siitä, kumpi tapa oli parempi. Hissityylin kannattajat vetosivat tapansa ylivertaiseen nopeuteen, sekä siihen, että liukuporrastyyliä suosivat olivat välittömässä vaarassa mikäli orjat nousisivat häntä vastaan. Vastapuoli taas vetosi siihen, että kymmenen metrin korkeudella, orjien varassa roikkuva henkilö se vasta pinteessä olisikin mikäli orjat sattuisivat saamaan hassuja ideoita. Lisäksi he huomattivat oman tapansa olevan ehkä hieman hitaampi, mutta myös mukavampi, ja lisäksi kuljetettava pystyi ihailemaan tornin ikkunoista avautuvia maisemia kuljetuksen aikana. Näin oli syntynyt ensimmäinen "Hissi vai liukuportaat?"-kiista.

Liukuportaiden kannattaja aikoo sanoa muutaman painavan sanan hissiläisille.

Mesopotamian kiista jatkui vuosisatojen ajan. Heidän nahistellessaan muutama ovela pakolainen päätti koettaa onneaan Niilin suistoalueilla, ja kas, kohta olikin komea sivilisaatio pystyssä ja pyramidit ja sfinksit rakennuksen alla. Mutta egyptiläisetkään eivät saaneet nauttia kauaa rauhasta, sillä monumenttien rakentamisessa tuli vastaan ongelma: pyramidien ja patsaiden kasvaessa aina vain suuremmiksi, perinteiset menetelmät[3] eivät olleet enää riittäviä.

Looginen vaste ongelmaan oli painavien kivien liu'uttaminen pitkin tukkeja tai ramppeja oikeille paikoilleen. Menetelmä sai valtaosan suosion, ja koko kysymys oli jo ratketa liukuportaiden hyväksi. Kuitenkin yhä useampia ongelmakohtia syntyi, kun lasteja piti nostaa korkealle, mutta hyvin nopeasti. Koska aikaa vievät rampit eivät pystyneet toimittamaan rakennuselementteja hyvin korkeisiin paikkoihin, johon olisi joko kulunut liikaa aikaa tai joka olisi ollut muuten vain mahdotonta, hissimenetelmä keksittiin. Liukuporrastekniikka kuitenkin säilytti asemansa johdossa, vaikka monia pyramideja rakennettiinkin vetämällä kivenlohkareet paikalleen köysillä. Tilanne oli yksi-nolla liukuportaille.

Antiikki[muokkaa]

Kysymys nousi uudelleen esille antiikin ajattelijoiden iskiessä kyntensä siihen. Jo Sokrates kiinnitti huomionsa kiistaan ja tästä onkin jäänyt kirjoitettuja todisteita:

–Postegyptiläinen idiootti: Liukuportaat ovat parempia kuin hissit!
–Sokrates: Mitenkä niin?
-Postegyptiläinen idiootti: Koska ne vaan ovat!
–Sokrates: Mikä on hissi?
-Postegyptiläinen idiootti: öö...
–Sokrates: Entä mitä ovat liukuportaat?
-Postegyptiläinen idiootti: tuota noin...
–Sokrates: Vertaatko sinä siis kahta asiaa, joista et tiedä mitään?
-Postegyptiläinen idiootti: En. Minä tiedän, että rullaportaat ovat parempia kuin hissit
–Sokrates: Mitä tarkoittaa, että jokin on parempi kuin toinen?
-Postegyptiläinen idiootti: Saatanan idiootti!
–Sokrates: Kyllähän minä äänest- Au!

Kysymys nousi yhdeksi filosofien pääkeskusteluaiheista, ja näkemykset vaihtelivat suunnasta toiseen. Pääasiassa siksi, että kenelläkään ei ollut selkeää käsitystä siitä mitä "Hissi" ja "Liukuportaat" varsinaisesti olivat. Osa piti jo pelkkää kysymystä merkkinä ihmisen olemuksen luonteesta, osa taas yritti ratkoa kysymystä omilla teorioillaan ihmisen luonteesta. Muutama kyseenalaisti itse kysymyksen olemassaolon, osa taas mietti kysymystä osana ihmisen jumalallisuuden tavoitteluna. Platon suoritti laajamittaisia kysylyitä, ja päätyi siihen tulokseen, että vastauksen oli oltava joko "Että mikä?" tai "Hä?". Aristoteleskin pohti asiaa, mutta ei jaksanut keskittyä asiaan, koska hänen logiikkansa petti:

  • premissi 1"Hissi vai liukuportaat?"

...

-Aristoteles: Mitä helv-?

Koska kiinalaiset filosofitkaan eivät saaneet asiaan selvyyttä kiista jatkui ratkaisemattomana, mutta silti liukuportaiden lievällä johdolla.

Keskiaika[muokkaa]

Kysymys nousi taas esille keskiajalla, linnojen valtaamisen tullessa ajankohtaiseksi.

Linnojen rakentamistaidon kehittyessä, eli muurien paksuuntuessa ja ovien kestävyyden noustessa, perinteiset keskiaikaiset sotilamanoveerit[4] huomattiin epätoimiviksi. Koska ihminen on kuitenkin ovela eläin, ratkaisut tähänkin pulmaan keksittiin pian. Mikäli tarpeeksi pitkät ja kestävät tikkaat nostettaisiin linnan rintavarustuksia vasten, hyökkäävät joukot voisivat kivuta näitä pitkin ylös. Entraushaiden käyttö, ja niihin kiinnitettyjä köysiä pitkin kiipeäminen toimi myös.

Molempien menetelmien osalta suoritettiin laajoja kenttätestauksia noin kahdensadan vuoden ajan[5] ja lopulta asiaan saatiin selvyys: Tikkaita saattoi toki kiivetä molemmat kädet aseissa, ainostaan jalkoja käyttäen, mutta silloin kiipeävä ritari saatettiin helposti tiputtaa pitkällä kepillä tai keihäällä. Lisäksi tikkaiden työntäminen takaisin romahduttaen ne oli hyvin vaarallista hyökkäävälle osapuolelle, kuten Peter Jacksonkin on meille opettanut. Köysiä pitkin kiipeäminen taas osoittautui varsin tehokkaaksi keinoksi, varsinkin kun keksittiin, että ylhäälle sijoitetun telan avulla maassa olijat saattoivat kiskoa soturia ylöspäin. Köysien vahvistuessa ja ballistojen kehittyessä hissikeino saavutti yhä enemmän suosiota, ja lopulta tikkaat unohdettiin historian ja huonojen seikkailuelokuvien hämärään. Tilanne on siis 1-1 liukuportaiden hyväksi.

Hissien etuja[muokkaa]

  1. Hissillä saa monta pysähdyspaikkaa.
  2. Sama hissi toimii molempiin suuntiin.
  3. Hissit vaativat vähemmän tilaa.
  4. Hisseissä voi kusta ilman että kaikki näkee.
  5. Hisseissä on hälytysnappi.

Liukuportaiden etuja[muokkaa]

  1. Liukuportailla ei tarvitse valita mihin menee, sen kun seisoo vaan.
  2. Liukuportailla saa käsiteltyä paremmin suuria ihmismassoja.
  3. Liukuportailla ei ole painorajaa, joten niitä voi käyttää läskitkin.
  4. Jos liukuportaat jumiutuvat, se ei estä niiden käyttöä täysin, tekee siitä vain hieman monimutkaisempaa.
  5. Liukuportaissakin on hälytysnappi.
Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.

Viitteet[muokkaa]

  1. Kolmipyörä.
  2. Paitsi atlantilaisille. Ne laiskurit pystyvät käyttämään veden nostetta hyväkseen. Onnekkaat paskiaiset.
  3. Jotka sisälsivät pääasiassa suuren joukon orjia ja kivenlohkareita.
  4. Suuri joukko ihmisiä paukuttamassa linnan muureja ja ovia.
  5. Joista ehdottomasti mielenkiintoisin oli puhtaasti tutkimusmielinen Le Morgayn taistelu Englannin ja Ranskan välillä. Puolustus- ja hyökkäysvuoroja vaihdettiin kahden päivän välein, ja tuoreita reservijoukkoja käytettiin pitämään molempien osapuolten lukumäärä tuhannessa hengessä.

Lisää pohdiskelua aiheesta[muokkaa]