Hintasota

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hintasota[1] oli vuonna 2015 keväällä käyty Suomen laajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat S-ketju, K-ketju ja Lidl. Kymmeniä lompakoita tyhjentänyt hintasota on Suomen historian tuhoisin sota.

Taustaa[muokkaa]

Rainbow-Milbona-sopimus[muokkaa]

23. joulukuuta, 2014 Lidl solmi S-ketjun kanssa yllättäen hyökkäämättömyyssopimuksen (Rainbow-Milbona-sopimus), jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Tarmo-lähikaupat, Valintatalo, Siwa ja muut pikkukaupat olivat jaon kohteina. Näin suuret ketjut pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan. Lisäpöytäkirjan solmimisesta seuranneet tapahtumat laajenivat suursodaksi. Eniten tarjonnut osapuoli, eli Lidl, oli voittanut sopimuksen ja sai vapaat kädet toimia Siwassa ja muutamassa muussa pikkukaupassa.

Sotatoimet[muokkaa]

Siwan sota[muokkaa]

Lidl hyökkäsi 1. tammikuuta 2015 Siwaan. K-ketju julisti 3. tammikuuta Lidlille sodan Siwalle antamiensa turvatakuiden mukaisesti, mikä katsotaan hintasodan alkamishetkeksi. K-market laski hintojaan ja Lidl menetetti pari asiakasta, mutta muuten tuki Siwalle oli vain yritysten välistä sympatiaa.

S-ketju alensi hintojaan 17. tammikuuta muutettuaan Euromarketit Prismoiksi. K-ketju ei julistanut sotaa S-ketjulle. Siwa kaatui lopullisesti 6. helmikuuta.

Tarmo-lähikauppojen ja Valintatalon miehitys[muokkaa]

Siwan konkurssin jälkeen S-ketju painosti Valintataloa kilpailutussopimuksiin, joiden seurauksena se alkoi laskea leivän hintaa. Tarmo-lähikauppojen kanssa käydyt neuvottelut epäonnistuivat, kun kauppiaat eivät suostuneet hintamuutoksiin ja rakennuksen vuokraamiseen Hangossa. Neuvotteluiden epäonnistuttua S-ketju alkoi viljellä Sale-kauppoja maaseudulle 30. maaliskuuta 2015 aloittaen kevätsodan, joka päättyi Tarmo-lähikauppojen tuoton putoamiseen muutamaa viikoa myöhemmin. Tarmo-lähikaupat menettivät pääosin Karjalan ja Sallan alueen kauppoja.

Myöhemmin kesäkuun puolessa välissä S-ketju onnistui ajamaan myös Valintatalon konkurssiin ja käynnisti terrorikampanjan, jossa kauppojen vanhat kanta-asiakaskampanjat lakkautettiin ja korvattiin S-etukortilla. Kesän lopussa kaupat julistettiin S-marketeiksi.

Lidln operaation K:ta vastaan[muokkaa]

Vaikka K-ketju julistikin jo 3. tammikuuta 2015 sodan Lidllile, ne eivät juuri stalkanneet toistensa hintoja kilpaillakseen niistä. 10. huhtikuuta 2015 Lidl käynnisti uudelleen hinnoittelut K-ketjua vastaan. Tämä merkitsi uuden K-menu brändin hiljattaista tulemista perinteisen Pirkan tilalle.

K-ketjun johto piti kotimaisten tuotteiden hintojen kilpailuttamista mahdottomana, eikä K-ketju siksi edes vaivautunut niiden hintojen laskussa. Lidl osoitti tämän vääräksi, ja sekös K:ta vitutti.

Lidl toi markkinoille myös eksoottisia, mutta halpoja tuotteita, joita monet vierastivat, eikä niillä sodan alussa siksi olisi tehnyt juuri mitään. Tosin rohkeat kuluttajat ostivat niitä ja näin Lidl sai lisärahoitusta muiden ketjujen kaatamiseen. K-ketjun Euroshopper-merkkisillä tuotteilla onnistuttiin kuitenkin pitämään köyhimmät asiakkaat. Suurin osa asiakaskunnasta.

Samaan aikaan S-market nujerteli pikkukauppoja systemaattisesti.

K-ketjun kilpailuttamisen jälkeen Lidl päätti koittaa onneaan S-ketjun kanssa. Lidl toi runsaasti halpaa paskaa markkinoille yrittäen tuhota Euroshopperin, mutta ei kuitenkaan onnistunut siinä. Taistelu K:ta vastaan oli hävitty ja Lidl päätti yrittää myöhemin uudelleen.

Viitteet[muokkaa]


Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.