Hikipedia:Tarkistettavuus

Hikipedia

Tämä käytäntö pähkinänkuoressa:

Artikkeleissa saa juottaa vain tietoja, jotka on tislattu juomakelpoisesta lähteestä eivätkä ne saa sisältää pähkinää (varsinkaan uutta satoa). Pähkinänsärkijän tuominen on lukijan, ei kirjoittajan ongelma. Totuudesta voi keskustella, mutta tarkistettavuudesta ei. Se on tarkastettavuus eikä tarkistettavuus. Lähde? Vie pähkinänkuoret roskiin lopetettuasi pätemisen.

Tarkistettavuus on Wikipedian kiistellyin lempilapsi heti neutraalin näkökulman ja lehdistöä mairittelevimman 200 000. artikkelin valinnan jälkeen. Tarkistettavuus tarkoittaa, että tarkkuudessa on jotain, mikä vaatii tarkistamista. Epätarkkuutta esiintyy tavallisesti jääkiekko-otteluissa ja Wikipediassa, jotka molemmat luulevat edustavansa alansa kirkkainta kärkeä. Voi oikeutetusti kysyä, mitä kukaan näkee hikisissä alipalkatuissa, yleisöä tyhmemmissä pervoissa, jotka tappelevat pikku kaukalossaan. Silti Wikipediaa seuraa moni, ^Lähde? jolloin tarkistettavuus on erittäin tärkeää. Jääkiekossa epätarkkuutta esiintyy ainoastaan huonoilla pelaajilla, Wikipediassa kaikilla – aina kapteeneita myöten. Toisin kuin Wikipedia Hikipedia on aina totta^[1], jolloin Hikipediaa ei tarvitse tarkistaa.

Sisällysluettelo 1 Merkitse lähteet 1.1 Nautintoaineet 1.2 Sähköinen aineisto 1.3 Kadulla kohdatut tyypit 1.4 Jumalan ilmoitus 1.5 Sekalaisia lähteitä ja niiden merkitseminen 2 Kohti maailman parasta luulosanakirjaa 3 Lähteet

[muokkaa] Merkitse lähteet

Tarkistettavuus on avaintekijä luotettavuuden suhteen, joten muokkaajien pitäisi merkitä lähteet näkyviin, jotta muut muokkaajat ja lukijat voivat tarkistaa heidän muokkauksensa helposti. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että lähde on syytä merkitä näkyviin, jos virkkeessä on e-kirjain. ^Lähde?

Voit auttaa tarkistettavuuden parantamisessa merkitsemällä {{lähde?}} jokaiseen virkkeeseen, jolle ei ole tarjottu hyvämaineista lähdejulkaisua. ^Lähde? Artikkelit, joissa ei ole lähdemainintaa, poistetaan välittömästi ja niiden kirjoittajat syötetään yksisarvisille, joita tälläkin hetkellä näyttää leijuvan huoneessasi.^[2]

Lähteisiin viitataan tavallisesti numeroimalla ne. Numerointiin on tarjolla ref-tageihin perustuva järjestelmä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. Harvard-järjestelmää, jonka käyttöä kannattaa kuitenkin välttää, sillä sen avulla voidaan todistetusti ^Lähde? esittää myös ei-tunnettuja lähteitä tai uutta tutkimusta. Niiden merkinnässä kannattaa suosia Hikipedian käytänteitä:

[muokkaa] Nautintoaineet

• Hallusinogeenit tulee merkitä näkyviin seuraavasti:
  • Aineen nimi (kaava). Annoskoko. Myyjän sukunimi, myyjän etunimi. Käyttöpaikka. Vuosi.
  • LSD (C₂₀H₂₅N₃O). 200 µg. Hemmo, joku. Rovaniemi. 2006.
• Muita päihdeaineita ei yleisesti pidetä niin hyvämaineisina lähteinä kuin hallusinogeeneja. Tavallisten päihdeaineiden käytön voi merkitä toissijaiseksi lähteeksi, mutta ainoastaan silloin, kun annoskoko on tarpeeksi suuri. Hyvämaineisen, itselle sopivan annoskoon voi selvittää kysymällä siitä mielipidettä vastaantulijoilta. Kaikki tulkinta tulee kuitenkin tehdä omien tuntemusten perusteella.

[muokkaa] Sähköinen aineisto

• Roskaposti
  • Lähettäjän sukunimi, lähettäjän etunimi: Roskapostin otsikko. Lähettäjän osoite. Päivämäärä.
  • Hilton, Paris: EW! YOUR PENIS IS TOO SMALL-TRY OUR PENIS ENLARGEMENT PILLS. Spamalot@fakedomain.se. 5. toukokuuta 2004.

[muokkaa] Kadulla kohdatut tyypit

Kadulla hoipertelevien asiantuntijoiden yksityisyyttä on syytä varjella. Niinpä heidän nimiään ei tarvitse mainita, vaan ulkonäön summittainen kuvailu riittää.

• Yksittäinen henkilö
  • Kuvaus henkilöstä. Vuosi.
  • Spuge, joka tuoksui vodkalle metrossa. 2007.
  • Se, jota Venäjän tiedustelupalvelu etsi. 2002.

• Henkilö, joka on kuullut, että toiselle henkilölle Papua-Uudessa-Guineassa olisi käynyt ehkä niin.
  • Välittäjän sukunimi. Välitetyn sukunimi, välitetyn etunimi. Tiedonkulkureitti. Vuosi.
  • Höntsy. -95, STARZINGER. MSN Messenger. 2006.

[muokkaa] Jumalan ilmoitus

Mikäli Jumala tai jokin muu jumala ottaa sinuun yhteyttä, muistuta häntä, ettet saa julkaista uutta tutkimusta. He eivät usein muista tätä, joten on melko tavallista, että joudut perustamaan oman wikin uuden totuuden levittämiseksi.

• Jumala tai muu melko uskottava auktoriteetti
  • Nimi. Paikka, josta uuden tiedon löytää. Vuosi.
  • Jahve. Uusi testamentti. 30.

[muokkaa] Sekalaisia lähteitä ja niiden merkitseminen

• Yliluonnolliset riivaajat
  • Riivaajan nimi tai kuvaus. Tapahtumapaikka. Vuosi.
  • Liekehtivä monisarvinen dinosaurus. Olin tulossa koulusta. 2004.
• Ne. Hikipediassa riittää, kun puhut yksinkertaisesti ”niistä”. Mekin kuulemme niiden kutsuhuudot öisin. ^Lähde? Merkitse ne näin:
  • Ne. Päivämäärä.
• Äänet omassa päässä tarjoavat usein luotettavaa tietoa, josta on yhteisölle hyötyä.^[3]
  • Äänet päässäni. Paikka. Päivämäärä.

[muokkaa] Kohti maailman parasta luulosanakirjaa

Hyvässä tietosanakirja-artikkelissa lähteet on merkitty täsmällisesti ja niiden merkintä perustuu luotettaviksi havaittuihin lähteisiin. Hikipedian toimintaa johtava työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2014 jo 200 % artikkeleista sisältää lähdeviitteet. ^Lähde? Luotettavuuden parantamiseksi työryhmä on ottanut tavoitteeksi jokaisen^[4] sanan^[5] tarkistettavuuden^[6] vuoteen^[7] 2020 mennessä^[8]. J^[9]o^[10]k^[11]a^[12] k^[13]i^[14]r^[15]j^[16]a^[17]i^[18]n^[19] o^[20]n^[21] t^[22]a^[23]r^[24]k^[25]i^[26]s^[27]t^[28]e^[29]t^[30]t^[31]a^[32]v^[33]i^[34]s^[35]s^[36]a^[37] 2024.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Hikipedia:Tarkistettavuus. Hikipedia, älyvapaa luulosanakirja. Mikämikämaa: Uncyclomedia Foundation 2007. <http://hiki.pedia.ws/wiki/Hikipedia:Tarkistettavuus> 21. kesäkuuta 2007.
2. ↑ Amfetamiini (C₉H₁₃N). 30g. Bussista, Löysin. Helsinki. 2007.
3. ↑ Kumea ääni päässäni. Ulkovessa. 2007.
4. ↑ Jokainen. Nykysuomen sanakirja. Lyhentämätön 2. kansanpainos. Helsinki: WSOY, 1967. s. 31.
5. ↑ Sana. Nykysuomen sanakirja. Lyhentämätön 2. kansanpainos. Helsinki: WSOY, 1967. s. 40–42.
6. ↑ Tarkistaa. Nykysuomen sanakirja. Lyhentämätön 2. kansanpainos. Helsinki: WSOY, 1967. s. 569.
7. ↑ Vuosi. Nykysuomen sanakirja. Lyhentämätön 2. kansanpainos. Helsinki: WSOY, 1967. s. 606–607.
8. ↑ Mennessä. Nykysuomen sanakirja. Lyhentämätön 2. kansanpainos. Helsinki: WSOY, 1967. s. 434. ks. mennä.
9. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
10. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
11. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
12. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
13. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
14. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
15. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
16. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
17. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
18. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
19. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
20. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
21. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
22. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
23. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
24. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
25. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
26. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
27. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
28. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
29. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
30. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
31. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
32. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
33. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
34. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
35. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
36. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.
37. ↑ Krokfors, Lindman, Marttinen, Parvela: Kultainen aapinen. Helsinki: Tammi, 2000.