Hikinews:Tuomiokapituli hyväksyi: Hikipedian ylläpitäjien puolesta rukoilu Keravan kirkoissa kielletty

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä sivu on osa Hikinews-palvelua.

26. huhtikuuta 2017

Hikipedian ylläpitäjien puolesta rukoilu on kiellettävissä koska he ovat olemuksellisesti ja ontologisesti sellaisia että heidän puolestaan rukoilu voidaan nähdä sellaiseksi että syntisen sijaan rukoillaankin synnin puolesta.

KERAVA, Suomen Wasilla – Keravan seurakunnan kirkoissa ei rukoilla Hikipedian ylläpitäjien puolesta. Espoon hiippakunta on siunannut päätöksen, ja kieltäytynyt siunaamasta Hikipedian ylläpitäjiä. Tuomiokapituli pitää voimassa kirkkoneuvoston helmikuussa tekemän päätöksen. Päätöksen mukaan kirkkoja ei voida käyttää Hikipedian ylläpitäjien puolesta rukoilemiseen.

Moni on kirkkoneuvoston kanssa eri mieltä asiasta. Moni haluaisi rukoilla kirkossa esimerkiksi rikollisten, syntisten, publikaanien, veronkerääjien ja ateistien puolesta. Hikipedian ylläpitäjät on usein koettu luontevaksi osaksi paatuneita elämäntapasynnintekijöiden jatkumoa. Siksi moni onkin toivonut että kirkoissa rukoiltaisiin myös Hikipedian ylläpidon puolesta ja jopa heidän kanssaan.

Seurakunnan päätösvalta siitä, keiden puolesta kunnon kristitty rukoilee ja saa rukoilla on kirkkoneuvostolla. Tuomiokapitulinkin tulee kunnioittaa sen päätöstä. Tämä on oleellisen tärkeää koska Suomessa on tavattu ratkaista uskonnonvapaus ja omantunnonvapaus tämänlaisten virkamiespäätösten kautta. Ilman tätä perinnettä omantunnonvapaus turmeltuisi ja kristityt alkaisivat rukoilemaan ties keiden puolesta.

On jopa pelätty jatkumoa: jos Hikipedian ylläpitäjien puolesta rukoiltaisiin, pian alettaisiin rukoilemaan homojen puolesta. Sen jälkeen jatkumo lipeäisi pedofiilien ja jopa Pentti Oinosen ja Pentti Oinosen koiran puolesta rukoiluun. Siksi tuomiokapitulissa vahvistettu kirkkoneuvoston päätös sitoo seurakunnan henkilöstön omaatuntoa ja rukoilua. Sillä edustuksellisessa demokratiassa enemmistö päättää ja sen mukaan edetään vakaumuksen ja omantunnon asioissakin.

Uskonnonvapauslaki tuli Suomessa ensimmäisen kerran voimaan vuonna 1.1.1923. Uusittu uskonnonvapauslaki astui voimaan 1.8.2003. Tälläisiin asioihin tottuminen on tavannut viedä kirkon virkamieskoneistolta ja seurakunnalta paljon aikaa. Kannanotto voidaankin nähdä reagointeina lainmuutoksiin jotka moni seurakuntalainen kokee ideaalina hyväksyttävänä mutta käytännön toiminnan tasolla hirvittävänä.

Lähteet