Hikikirjasto:Tietoturvaopas ATK:n käyttäjälle

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä kirja on lainattu Hikikirjastosta.
myöhästymismaksut ovat tähän mennessä jo 210,10 euroa ja kasvavat koko ajan.
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.

Jos olet Mac-käyttäjä, surffaa huoletta takaisin tissisivustoille. Tietoturvaongelmat eivät kosketa sinua.

Lukijalle

Tervetuloa Tietoturvaoppaan ATK:n käyttäjälle pariin. Tämän verkkojulkaisun tarkoituksena on opastaa sinut, rakas lukija, turvallisille automaattisen tietojenkäsittelyn poluille ja oikaista yleisiä tietoturvaan liittyviä harhaluuloja. Oppaan pääpaino on turvallisessa internetin käytössä, mutta tietoturvaa käsitellään myös yleisemmällä tasolla. Oppaan loppupuolelta löydät pienen sanaston, jos tietotekniikan slangi ei ole sinulle tuttua. Antoisia lukuhetkiä.

Johdatus tietoturvan pariin

Vanha kone tarjoaa parhaan tietoturvan.

2000-luvun tietoyhteiskunnan yhdeksi suureksi vitsaukseksi on muodostunut niin suuryritysten, kuin yksityisen kansalaisen tietoturvan mureneminen yhä lisääntyvän haittaohjelma- ja huijausyritysvyöryn edessä. Pahimmassa tapauksessa tietomurron ja huijauksen kohteeksi joutunut voi menettää sekä rahansa, että Teneriffalla näpsityt, korvaamattomat lomakuvat.[1] Usein tuudittaudutaan palomuuriohjelmien ja virustutkien luomaan, näennäiseen turvallisuudentunteeseen ja unohdetaan, että suurin tietoturvariski löytyy monitorin ja työtuolin selkänojan välistä.[2] Kun käyttäjän asenne on oikea ja hän omaa riittävät taidot, voi tietokonetta ja internetiä käyttää turvallisesti ja molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Tietokone kuntoon

Tietokone ohjelmistoineen on avainasemassa rakennettaessa turvallista kotia bittiaarteillesi. Kun laitteisto ja ohjelmistot kehittyvät kiihtyvällä tahdilla, on osaavankin käyttäjän on vaikea pysyä kehityksen vauhdissa. Jatkuvasti muuttuva käyttöjärjestelmä ja uusiutuvat laitteet vaativat käyttäjältä jatkuvaa perusasioiden uudelleenopettelua, jolloin tietoturva-asioiden opettelu jää helposti vähälle huomiolle. Lisäksi uusin teknologia on usein huonosti testattua ja voi näin ollen olla hyvinkin bugista ja vuotavaa. Suotavaa onkin pysyä vanhoissa laitteissa ja vanhoissa ohjelmistoissa.

Laitteisto

Nyrkkisääntö laitteistoa valitessa on, että mitä enemmän koneessa on tehoa, sitä enemmän se voi pyörittää viruksia ja haittaohjelmia. Suureen keskusmuistiin mahtuu piiloon paljon haittakoodia, isolle kovalevylle sopii runsaasti troijalaisia ja tehokas prosessori hyödyttää eniten bottiverkon rakentajia. Käytännössä laitteisto kannattaa pitää tehoiltaan lähellä käyttöjärjestelmän minimivaatimuksia. Windows Vistaa käytettäessä tämä tarkoittaa korkeintaan 800Mhz prosessorilla ja 512Mb keskusmuistilla varustettua konetta. Kun lisäksi asennetaan riittävän raskas virustutka, ei koneeseen jää hukkatehoja haittaohjelmien käyttöön. Verkkoyhteys kannattaa valita samalla minimalistisella periaatteella. Mitä nopeampi verkkoyhteys, sitä nopeammin virukset pääsevät koneellesi. Esimerkiksi 8 Mbit/s laajakaistan kautta koneeseen voi lataantua jopa 4 megatavua haittakoodia viidessä sekunnissa. Tietoturvan ja käyttömukavuuden kompromissina kannattaa valita 56 kbit/s modeemiyhteys, joka riittää internetselailuun mainiosti tarjoamatta liian nopeaa tartuntaväylää viruksille.

Valveutunut käyttäjä käyttää internetiä vain käyttöjärjestelmän vikasietotilassa (Safe Mode)

Ohjelmisto

Tietokoneeseen asennetut ohjelmat vaikuttavat ratkaisevalla tavalla tietoturvan tasoon. Kuluttajan valittavissa on valtava määrä erilaisia ohjelmia ja valinta niiden välillä onkin vaikeaa. Ohjelmistoja valitessa pätee vanha sääntö: Vanhassa vara parempi. Luultavasti vanhojen ohjelmistojen uusia parempi tietoturva johtuu siitä, että viruksia ja haittakoodia kirjoittavat krakkerit ovat yleensä muutenkin tietotekniikasta kiinnostuneita ja haluavat pysyä kehityksen eturintamassa. Näin ollen vanhat ohjelmistot eivät heitä kiinosta.

Käyttöjärjestelmän valinta

Windows Vistan julkaisun jälkeen krakkereiden kiinnostus Windows 98 kohtaan on hiipunut olemattomiin, joten se on suhteellisen turvallinen vaihtoehto. Varmanpäälle pelaaja valitsee kuitenkin käyttöjärjestelmäkseen Windows 3.11 jonka julkaistiin kauan ennen nykyisen hakkerisukupolven syntymää. Monesti kuulee väitettävän, että Linux-ytimen ympärille rakennetut käyttöjärjestelmät ovat turvallisempia kuin Windows. Tämä on kuitenkin harhaa. Koko Linux-käyttöjärjestelmä perustuu avoimeen lähdekoodiin. Harva meistä tallettaisi rahansa avoimeen pankkiin. On myös hyvin todennäköistä, että samat hakkerit koodaavat sekä Linuxia että viruksia[3]. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että Linux itsessään sisältää, tai jopa on kokonaisuudessaan haittakoodia. Tämä ketjupäätelmä johtaa kauhuskenaarioon, jossa kaikki serveri- ja työpöytäkäytössä olevat Linux-pohjaiset järjestelmät muodostavat globaalin bottiverkon, jota krakkerit käyttävät omiin saastaisiin tarkoituksiinsa.[4]

Nettiselain

Internetin selaamiseen tarkoitettu ohjelma, nettiselain on html-koodia lukeva rajapinta joka muuttaa internetin sisällön ihmissilmälle miellyttävämpään muotoon. Monesti nettiselain on heti käyttäjän jälkeen heikoin lenkki tietoturvan tietovisassa. Monesti kuulee väitettävän, että Firefox, tai joku muu pienen brandin nettiselain olisi Microsoftin julkaisemaa Internet Exploreria turvallisempi. Tämä on kuitenkin silkkaa puppua. Miten mikään pieni, lahjoitusrahoitteinen ohjelmistonyrkkipaja pystyisi kehittämään parempia ohjelmistoja, kuin tietotekniikka-alan markkinajohtaja Microsoft? Ei mitenkään[4]. Kirjoitushetkellä Microsoftin web-selaimista Internet Explorer 4 on paras vaihtoehto. Myös IE 5 voidaan käyttää jo suhteellisen huoletta. Tätä uudempien versioiden tietoturva-aukkoja hakkeroidaan vielä turhan aktiivisesti. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että uusimman ja käytössä olevan selainsukupolven välillä kannattaa pitää parin sukupolven tietoturvaväli.

Nettiselaimiin on myös tarjolla monenlaista plugia ja lisäosaa parantamaan nettiselainta. Lisäosat kannatta asentaa heti kun niitä ilmestyy, jotta niiden puute ei pääse vaarantamaan koneesi tietoturvaa. Uuden, tarjolla olevan lisäosan tunnistat ponnahdusikkunassa olevasta kysymyksestä:

Do you want to install and run...?

Näihin esiin ponnahtaviin kysymyksiin kannattaa siis vastata kyllä (yes), niin selaimesi pysyy parhaassa mahdollisessa vireessä.

Varomaton verkkosurffaaja törmää monenlaisiin ongelmiin.

Ammattilaiskäyttöön suunnattu, pitkän kantaman virustutka seuloo sähköpostin tehokkaasti. Kotikäyttöön on saatavana pienempiä pöytämalleja.

Virustutka

Minulla on uusin virustutka, olen siis turvassa. Tätä kuulee toistettavan valitettavan usein. Kyseessä on jälleen hyvän markkinoinnin aikaansaama harha. Totuushan on, että virustorjuntaohjelmistojen kehittäjät kirjoittavat myös suurimman osan viruksista myydäkseen lisää torjuntaohjelmia. Näin ollen esimerkiksi F-Securen virustutka löytää vain F-securen julkaisemat virukset. Räikeimmissä tapauksissa virustutka on ohjelmoitu hakemaan automaattisesti verkosta uusia viruksia ja asentamaan niitä isäntäkoneelleen. Tästä syystä virustutkan asentamisen mielekkyys voidaan kyseenalaistaa. Ainakin on suotavaa käyttää pienen ohjelmistotalon julkaisemaa virustutkaa.[5]

Palomuuri

Palomuurin tarkoitus on blogata kaikki tietokoneesi ei toivottu verkkoliikenne. Valitettavan usein palomuuri on väärin tai puuttellisesti konfiguroitu ja vaivuttaa käyttäjän väärään turvallisuudentunteeseen. Seurauksena tästä on usein erittäin haavoittuvainen ja verkkohyökkäyksille altis tietokone. Järkevintä on käyttää modeemiyhteyttä, jolloin käyttäjä säätelee itse verkkoyhteyden aukiolon ja yleensä normaali nettisurffailu riittää bloggaamaan ei toivotun verkkoliikenteen.

Sähköpostia turvallisesti

Sähköposti on verrattoman nopea ja mukava yhteydenpitokanava joka kasvattaa suosiotaan koko ajan. Jotta sähköpostista saisi kaiken sen tarjoaman hyödyn irti, kannattaa sähköpostiosoite ilmoittaa mahdollisimman monille tahoille. Esimerkiksi osoitteen julkaiseminen jollakin nettisivulla voi tuoda sinulle uusia sähköpostiystäviä ja monia voittamattomia tarjouksia. Moniin muihin internetin mukanaan tuomiin lieveilmiöihin verrattuna sähköposti on suhteellisen pieni tietoturvariski. Muutaman perusasian muistamalla sähköpostia voi käyttää huoletta:

  • Käytä aina paikallisesti asennettua sähköpostiohjelmaa ja POP-protokollaa, jolloin kaikki sähköpostit lataantuvat palvelimelta turvaan omalle koneellesi.
  • Tarkista kaikki sähköposti liitetiedostot avaamalla ne, ennen kuin tallennat niitä muualle.
  • Älä koskaan käytä sähköposteissa mitään salausalgoritmeja, ne vain herättävät hakkereiden mielenkiinnon.

Sähköpostin tietoturvaa voi oleellisesti parantaa myös pyrkimällä avoimeen dialogiin kaikkien sähköpostiosapuolten kanssa. Eli kaikkiin saapuneisiin viesteihin on suotavaa vastata ja epäselvissä tapauksissa tuntemattoman lähettäjän tarkoitusperiä voi tiedustella. Näin opitaan tuntemaan lähettäjät.

Etähallinta

Jos joudut oleilemaan paljon kodin ulkopuolella, kannattaa kotikoneelle asentaa etähallintaohjelmisto. Sen avulla voit tarkistaa verkon kautta miltä tahansa koneelta, että kotikoneellasi on kaikki kunnossa ja tietomurtoja ei ole käynnissä. Etähallinnan avulla voit myös kätevästi näyttää kotikoneella olevat lomakuvat työkavereillesi. Etähallintaan pätee sama varovaisuussääntö kuin sähköpostiin; kaikki salailu herättää turhaa mielenkiintoa verkon kriminaaliaineksissa.

Salasanat ja käyttäjätunnukset

Nykyisin hyvin useat internet-sivustot ja jopa käyttöjärjestelmään kirjautuminen vaativat yksilöllisen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Tunnusten lisääntyessä riski jonkun salasanan ja käyttäjätunnuksen unohtumiselle on ilmeinen. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa arvokasta dataa on hävinnyt serverille, jonne et enää voi kirjautua. Tästä syystä on suositeltavaa käyttää helposti muistettavia tunnuksia ja salasanoja, aina kun se on mahdollista. Hyviä käyttäjätunnus - salasanapareja ovat esimerkiksi käyttäjä - salasana tai username - password. Myös näppäimistöltä löytyvät merkkijonot, kuten qwerty tai asdfg ovat helposti muistettavia. Suositeltavaa on myös kirjoittaa kaikki tiedot muistiin. Hyvästä muistilapusta käyvät ilmi ainakin kirjautumisalue, käyttäjätunnus ja salasana. Turvallisinta olisi aina käyttää aina kun mahdollista samaa käyttäjätunnusta ja salasanaa. Jos perheessä tai työyhteisössä on useita tietokoneen käyttäjiä, kannatta muistilappuun merkata myös omat henkilötiedot sekaannusten välttämiseksi. Jos teet paljon ostoksia verkosta, kannattaa muistilappuun kirjoittaa myös luottokortin tiedot. Kun muistilapun sujauttaa lompakkoon, se kulkee kätevästi mukana kaikkialle. Vastaavasti tiedot voi myös tallentaa tekstiviestinä omaan puhelimeen, jolloin muistilapun voi jättää työpöydälle. Varovainen käyttäjä kuitenkin piilottaa muistilappunsa hiirimaton tai näppäimistön alle.[6]

Vakava virustartunta voi johtaa kuolemaan!
Etunimi Sukunimi

170284-111X

Kirjatumisalue Käyttäjätunnus Salasana
Outlook [email protected] salasana
Työpaikan kone EsimErkki Salasana1
Verkkopankki 56498412 1111
Kotikone Nimi Esimerkki qwerty
Hikipedia Käyttäjä1 hikipedia

Taulukko 1. Esimerkillinen muistilappu

Miten erottaa turvalliset sivustot haitallisista?

Satunnainen surffaaja löytää tiedon valtatiellä kiitäessään mitä ihmeellisimpiä asioita. Monenlaiset tarjoukset ja houkutukset viekoittelevat infonälkäistä tiedonhakijaa. Verkossa liikkuessa kannattaa pitää mielessä ainakin se tärkeä seikka, että mainostulot pitävät internetin pyörimässä. Toisin sanoen rehellisen internetsivuston tunnistaa siitä että se mainostavat avoimesti joko omia, tai kolmansien osapuolien tuotteita tai palveluja. Epäilyttäviä sivustoja sen sijaan ovat ne, jotka tarjoavat jotakin ilmaiseksi mainostamatta mitään. Yksi tunnetuimpia tällaisia epäilyttäviä sivustoja lienee Wikipedia, joka väittää olevansa ilmainen, vapaa ja avoin verkkotietosanakirja. Todellisuudessa se on pienen hakkeripiirin ylläpitämä sivusto, jonka avulla levitetään erilaisia haittakoodeja. Selkeästi mainosrahoitteisten sivustojen turvallisuudesta pitävät huolta markkinavoimat. Kukapa mainostaja haluaisi tärvätä maineensa mainostamalla haittakoodia levittävillä sivustoilla. Verkossa vastaan tulevat tarjoukset voi, ja kannattaakin tarkistaa. Miksipä ei kannattaisi tarttua mahdollisuuteen saada ilmaista Viagraa, ilmaista aikuisviihdettä tai mahdollisuus elää ja työskennellä USA:ssa. Onnekkaalle surffaajalle tarjoutuu myös mahdollisuus voittaa jopa 10000000$ suuruisia rahapalkintoja. Arvontoihin osallistuminen ja monille aikuisviihdesivustoille kirjautuminen edellyttävät luottokorttitietojen luovuttamista palvelun tarjoajalle. Tämä on yleensä merkki sivuston luotettavuudesta, koska luottokorttitietoja käytetään henkilötietojen tarkistamiseen. Näin epäilyttävät tahot eivät edes pääse kirjautumaan näihin palveluihin.

Asioiminen verkossa

Jos epäilet omia taitojasi, älä epäile kääntyä ammattilaisen puoleen.

Nykyisin tavaroiden ja palvelujen ostaminen verkosta on helppoa ja se yleistyykin nopeasti. Maksaminen tapahtuu kätevästi luottokortilla ja tavarat toimitetaan postitse. Joitakin voi huolettaa antaa luottokorttinsa numero verkkosivustolle, mutta huoli on aiheeton. Tehokas valvonta on kitkenyt luottokorttihuijarit pois internetistä ja varsinkin ulkomaisten verkkokauppojen tietoturva on huippuluokkaa. Poikkeuksen tähän tekevät ainoastaan PayPal ja Visa verified palvelut, joissa tiedot kulkevat salattuina. Näillä tahoilla on siis jotakin salattavaa. Verkosta ostettaessa luottokorttisi pysyy koko ajan sinun hallussasi, eikä sitä tarvitse missään vaiheessa luovuttaa esimerkiksi kauppiaan epäilyttäviin käsiin. Luottokortin kopiointi erilaisten korttilukijoiden avulla on helppoa, joten kaupassa maksaessa huijatuksi tulemisen riski on suuri. Lisäksi pienten, paikallisten kauppojen takuuehdot ovat usein epäselviä, ja takuuasioiden hoitaminen kauppiaan kanssa kasvokkain voi tuntua ahdistavalta. Verkkokaupat ja taas nimenomaan ulkomaiset verkkokaupat palvelevat tässäkin asiassa kuluttajaa paremmin. Viallisten tuotteiden palauttaminen hoituu helposti postin tai kuriirifirmojen kautta. Varovaisimmat verkkoshoppailijat hyväksyvät maksutavaksi ainoastaan ennakkomaksun, jossa raha siis siirretään suoraan kauppiaan tilille jo tilausta tehdessä. Tämä maksutapa on täysin riskitön, kun vain tilinumero kirjoitetaan oikein. Kaikki maksuliikenne tapahtuu pankkien huipputurvallisissa verkoissa ja raha ei voi päätyä vääriin käsiin.

Myös pankkiasiat hoituvat kätevästi internetitse. Usein kuitenkin pankkien sivuille kirjautuminen ja tilitietoihin käsiksi pääseminen vaativat monimutkaisten salasanojen ja turvalukujen muistamista. Näiden tunnusten unohtaminen voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa et pääse käyttämään vaivalla tienattuja rahojasi ollenkaan. Tämä tietoturvariskin minimoimiseksi pankkitunnukset ja turvaluvut on syytä kirjoittaa ylös useaan eri paikkaan. Suuri kohu phishingin, eli tietojen kalastelun ympärillä on saanut ihmiset epäluuloisiksi jopa verkkopankkeja kohtaan. On kuitenkin täysin normaalia, että verkkopalvelut toimivat useilla eri servereillä, ja tuttu verkkopankin osoite välillä uudelleenohjaa eri osoitteeseen. Yleisesti myös luullaan että pankit eivät kysele asiakastietoja sähköpostitse. Totta kai kyselevät, ja hoitavat monia muitakin asioita. Miksi ihmeessä pankit eivät käyttäisi sähköpostia asioiden hoitamiseen? Sähköposti on moderni, nopea ja helppo tapa hoitaa asioita, myös pankkiasioita. Aikaansa seuraava asiakas valitseekin nykyisin pankkinsa lähes yksinomaan sähköisten palveluiden perusteella.

Hyvä Nordean asiakas, me olemme paivittaa datasysteem.
Ole hyva, ja lahetä kayttajanimi ja seka salasana e-mail kautta.

Terveisia, Nordean pankkiiritoimisto

Älä anna kirjoitusasun johtaa sinua harhaan, sillä pankkivirkailijakin on ihminen. Usein vieläpä hyvin kiireinen ihminen, joten hekin voivat tehdä kirjoitusvirheitä.

Varmuuskopiointi ja arkaluontoinen materiaali

Pääsääntöisesti varmuuskopiointia kannattaa välttää. Mitä useampia kopioita tiedostoistasi on olemassa, sitä helpommin ne päätyvät vääriin käsiin. Lisäksi useat yleiset tallennusmuodot, kuten kuvaformaatti JPG, ovat ns. häviöllisiä formaatteja, jolloin kopioinnin yhteydessä dataa häviää. Kopioituasi tarpeeksi monta kertaa, huomaat kuvan olevan epäselvää pikselimössöä. Jos jostakin syystä on pakko varmuuskopioida, kannattaa tieto tallentaa 5 ¼ levykkeelle, eli lerpulle. Näitä levykkeitä lukevien laitteiden määrä on niin vähäinen, että vääriin käsiin joutunutta levykettä ei todennäköisesti voida hyödyntää.

Jos työsi tai harrastustesi puitteissa sinulle kertyy sähköistä informaatiota, joka ei saa joutua missään tapauksessa ulkopuolisen käsiin, kannattaa tieto talleentaa jollekin siirrettävälle medialle, kuten CD-levylle tai USB-massamuistille. Kun tämän taltion pitää jatkuvasti mukana, tietovarkaan on mahdotonta saada sitä käsiinsä.

Loppusanat

Tietoturva voi parhaimmillaan olla iloinen ja kaikkia osapuolia tyydyttävä, yhteinen asia. Tämä kuitenkin vaatii meiltä kaikilta yhteistä panostusta. Muistakaa, että pienistä teoista syntyy suuri puro. Iloista ja turvallista verkkokäyttäytymistä kaikille!

Sanastoa

Trojan Condoms.jpg
  • ADSLInternetaktiivisen nuorison käyttämä, jonkinlaisen sisäpiirivitsin statuksen saavuttanut merkityksetön kirjainsarja (vrt. asdf)
  • Blogata – Kirjoittaa blogiin.
  • Botti – Lyhenne sanasta robotti. Käytetään laajalti teollisuudessa suorittamaan yksinkertaisia ja toistoa vaativia työvaiheita.
  • Bottiverkko – Usean botin muodostama verkosto. Voidaan käyttää suorittamaan laajempia työvaiheita.
  • Bugi – Anglismi, jolla viitataan ötökkään.
  • Haittakoodi – Moderneissa digivastaanottimissa voidaan lapsille haitalliset kanavat lukita pin-koodilla.
  • Haittaohjelma – Ohjelma joka sisältää voimakkaita kohtauksia, jotka voivat olla haitallisia lapselle.
  • Hakkeri – Yleisesti käytetty, hyvän hyötysuhteen omaava jännitemuunnin. Toiminta perustuu nopeaan virran pätkimiseen.
  • Internet – Shortsien ja väljien uimahousujen sisässä oleva verkkomainen osa, joka estää miehisten genitaalien tahattoman vilauttelun.
  • Krakkeri – Voileipäkeksi, suolakeksi tai vastaava keksimäinen pikkusuolainen naposteltava.
  • Kovalevy – Vanerin kaltainen kova puukuitulevy.
  • Laajakaista – Hitaampien ajoneuvojen ohittamista helpottamaan rakennettu, tavallista ajokaistaa leveämpi kaista.
  • Palomuuri – Tunnetaan myös nimellä hormi. Rakennuksen sisällä oleva osa savupiippua. Rakennetaan usein lämpöä varaavaksi.
  • Tankkeri – Nestemäisen tai kaasumaisen lastin kuljettamiseen tarkoitettu rahtilaiva.
  • Tietokone – jos et tätäkään tiedä, niin älä turhaan lue pidemmälle.
  • Troijalainen – (engl. Trojan) Yhdysvaltalainen laajalti tunnettu kondomibrandi.
  • Verkkokauppa – Kalastuskäyttöön tarkoitettuja seisovia pyydyksiä myyvä kauppa.
  • Virus – Biologinen järjestelmä, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen. Aiheuttavat mm. herpestä ja poliota.
  • VirustutkaLääketieteessä käytettävä, radioaaltojen heijastumista mittaava väline, jolla diagnosoidaan virustauteja.

Viitteet

  1. Jos lomakuvissa esiintyy vain karrelle palanut vatsatautinen anoppi, niin tilalle täytyy kuvitella vaivalla hankittu piraatti-mp3 kokoelma.
  2. Jos satut omistamaan ergonomisen satulatuolin, niin syyllinen voi löytyä peiliin vilkaisemalla.
  3. Onhan niissä samanlainen sointikin.
  4. 4,0 4,1 sponsored by Microsoft®
  5. Pienillä ohjelmistofirmoilla ei riitä kapasiteetti suurten virusmassojen kirjoittamiseen
  6. Ovelimmankin tietovarkaan hämäät liimaamalla muistilapun näppäimistön pohjaan.

Tunnetko olevasi kaunokirjallisuuskriitikko vankina taviksen ruumiissa? Olisitko itse pystynyt niin paljon parempaan? Vapaudu estoistasi, kerro mikä meni vikaan; tästä hikikirjasta on pyydetty aliarviointia.