Hikikirjasto:Muumien yhteiskunta

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä kirja on lainattu Hikikirjastosta.
myöhästymismaksut ovat tähän mennessä jo 214,60 euroa ja kasvavat koko ajan.
Muumilaakson vaakuna

Muumilaakson sosialistisessa neuvostotasavallassa toimii yleisesti autotaarinen agraariyhteiskunta, silti eri osissa laaksoa esiintyy yhä metsästäjä-keräilijäyhteiskunnallisen kansanperinteen piirteitä. Muumilaaksoa hallitsee Poliisimestarin johtama yhden miehen poliisijuntta, jonka päätökseen ei progandistisen mielikuvan antavalla keisari-tittelillä itseään tituleraava Nuuskamuikkunen tai sotaministeri Muumipappa voi vaikuttaa. Ainoa tunnettu kansanvihollinen on Haisuli, jonka kerrotaan "hidastaneen laakson sosialistista ja teollista kehitystä" varastamalla Niiskun prototyyppi-vaiheessa olleet riippuliitimet. Laaksossa ei kansan keskuudessa käytetä muuta valuuttaa kuin kauneimpia näkinkenkiä, mutta Halinallemaan kanssa käytäviä taloudellisissa suhteissa käytetään sinisiä Muumilaakson markkoja ja turistien kanssa punaisia markkoja. Tiettävästi Nipsulla on eniten markkojaan hallussaan uimapyyhebisneksensä asiosta.

Yhteiskunnan muutos[muokkaa]

Vapautukaa laakson naiset keittiön ja pannukakkujen ikeestä! ~Propagandajuliste vuodelta -86

Neuvostoliittolaiset "säälivät" muumilaaksolaisia, sillä he halusivat ymmärtää feodalismin ja kapitalismin rappauttavan yhteiskuntaa. Vuonna 1986 huhti-toukokuussa KGB salakuljetti agitaattorin Muumilaakson keskustaan. Agitaattori kertoi muumilaaksolaisilta puuttuvan neuvostoliittolainen diktaattorinen demokratia ja samoin sosialidemokratia, sekä muutenkin yhteiskunnallista tasa-arvoa ja moraalia. Muumilaaksolaiset eivät tätä soli-sali-rattia[1] ymmärtäneet, eikä varsinkaan tasa-arvoa, sillä laakson tyttöille oli vaatimattomissa tyttölyseoissaan jo opetettu pysymään perheessä nyrkin ja hellan välissä. Kuitenkin valtaosa laaksosta saatiin käännytetyksi ihanneoppiin heinäkuuhun mennessä.

Muumilaakson sen aikainen itsevaltias kävi vierailemassa alamaisiaan sydänmaalla[2] vuoden 1986 syyskuussa. Itsevaltiaan käydessä hallintonsa alla olevissa puutarhoissa tarkastelemaan vuoden satoja, sai hän päälle kiloittain mätiä vihanneksia. Nimittäin vallankumoukselliset – joiden joukkoon olivat myös poliisivoimat yhtyneet – heittelivät ylikypsiä maan kasvatteja itsevaltiaan päälle samalla huutaen iskulauseita, kuten Näin mätä on hallinto!. Itsevaltiaat tukijoineen[3] häädettiin sydämen muotoiselle saarelle[4], missä kannattajakunta Muumilaakson propagandan mukaan "harjoittaa sisä-siittoista riistopoliitikkaansa tulevien sukupolvien äpäröille". Laakson jäi silti tolstoilaisesti ajattelevia aateleita, joiden tavarat riistettiin käsistä. Vuoden 1987 lopussa Muumilaakso julistautui suvereeniksi Neuvostoliiton osaksi, jolloin myös solmittiin maiden välinen YYA-sopimus.

Yleistä propagandaa suuren loikkauksen aikoina

Vuoden 1988 alussa Muumilaaksossa jaettiin asukkaat epäilyttäviin "uusiin ihmisiin" ja luotettaviin "vanhoihin ihmisiin", joiden uskottiin olevan ratkaisu kaikkeen. Näihin vanhoihin ihmisiin kuului Haisulin isä[5], joka aloitti laaksolaisten puutarhojen kollektivisoinnin ja tuotannon kehittämisen hänen mukaansa pohjautuen tuotantovoimien teoriaan. Hän kutsui "omantakeista" teoriaansa suureksi loikkaukseksi. Vaikka tuotantouudistukset ja teollistuminen nosti Muumilaakson talouden Papua-Uusi-Guinean tasolle, kärsi sen asukkaat suurista nälänhädästä. Esimerkiksi asukkaat eivät voineet tottua muuhun talviunta vasten syötävään ruokaan kuin kuusenneulasiin sekä tehtaat olivat jyränneet alleen suurimmat vadelmapensasesiintymät. Moni ei kestänyt talvea ilman kuusenneulasia ja he nukkuivat pois, jolloin propagandan tarvitsi vain kiistää tapaukset.

Vuonna 1990 keväällä teoriasta luovuttiin, sillä japanilaisia oli tulossa kuvaamaan laakson arkea vallankumouksen jäljiltä. Vaikka hirmuinen teollistaminen oli lakkautettu ja Haisulin joutunut asiasta vastuuseen[6] sekä dokumenttisarja pyöri aikataulussa, oli vahinko jo tapahtunut, esimerkiksi kallisarvoisen Namusedän metsän harvenemisella. Propagandan mukaan kuolleita oli vain 300 ja hekin olivat kuolleet "sankareina rakentaessaan hyvinvointivaltiota", vaikkakin kuolleita oli 1900, joista suurin osa oli Muumeja. Viimeisiltä Halinallemaalta saamilla tukirahoillaan laakson johto osti Neuvostoliitolta perestroikan.

Väestöjako[muokkaa]

Vallankaappauksen jälkeen ei Muumilaakson väestö ollut sen rikkaampi kuin ennen kaappausta, tosin ainoastaan aatelisto ja keisariperhe olivat vähän rikkaampia. Heidän karkoitus sydämen muotoiselle saarille on köyhdyttänyt Muumilaakson, koska ei ollut enää ketään verotettavaa.

Kuitenkin ennen vallankaappausta väestö jaettiin keisareihin, aatelistoon, talonpoikiin ja maaorjiin[7], kun taas vallankaappauksen jälkeen oli vain porvareita ja sosialisteja, kommunisteja, tovereita, aateveljiä ja -sisaria, proletaareja sekä laaksoihmisiä[8]. Kuitenkaan näillä titteleillä ei ole sen kummempaa merkitystä, sillä jok'ikinen laaksolainen joutuu pakkotyöhön. Propagandan mukaan Muumilaakso on löytänyt ratkaisun pienituloisten ja rikkaiden välillä, sillä kun he eivät saa palkkaa, heillä on saman verran perustuloa[9].

Palvelut[muokkaa]

"Dokumenttisarjan" mukaan laaksossa olisi ollut orpokoti ja kansankoulu sekä johtava kasvitieteiden keskus että Niiskun verstas, joka on kuulemma "valtion rahoittama". Todellisuudessa kaikki keskukset ovat pelkkiä kartongista askarreltuja kulisseja, joihin on palkattu eli pakotettu näyttelijöitä. Oikeasti Niisku käytti ilma-alukseensa vanhoja Aeroflotin osia ja muuta kartongintapaista materiaalia. On oletettu, että Muumilaaksossa terveydenhuolto olisi Muumimamman isoäidin reseptien tasoista hoitoa, mutta kansa itse joutuu valmistamaan omat lääkkeensä, rohtonsa ja jopa siteet sekä laastarit naarmujen ja avohaavojen varalle. Asiaa ei myöskään helpota se, että kaikki yleiset yrtit ovat omistettu laakson eliitille (Muumiperhe ja Poliisimestarin lähipiiri), mikä esitetään "dokumenttisarjan" jaksoissa Muumimamman ehtymättömillä yrttivarastoillaan. Loppujen laaksolaisista on täydyttävä varastaa rohdot Muumitalon kellarista tai imeä rikkaruohoja, joiden kasvua on uskottu olevan mahdotonta estää. Ruoka ei ole kovin tuttu sana Muumilaaksossa. Dokumenttisarjassa sivuosia esiintyvät voivat saada hyvällä tuurilla korppuja ja marjoja, jos ovat kiltisti kuvausten aikana. Toki laaksolaisilla on puutarhoita, mutta siellä ei tosin kasva mikään hyvin, sillä utopistisen Muumilaakson aurinko kuivattaa mannerilmaston takia maan eikä vettä saada koskaan tarpeeksi[10].

Nopea teollistuminen vaurautti Muumilaaksoa seuraavat viisi vuotta, mutta myös sillä oli hintansa. Kuvassa tuhottua Namusedän metsää

Teollisuus[muokkaa]

90-luvun alussa talous oli noussut huimasti monarkian ajoilta, jopa kahdenkertaisesti. Yhä nykyäänkin Muumilaakson talous on pysynyt Neuvostoliiton löysässä hirressä, vaikka sen kaatumisesta on jo yli 20 vuotta. Vaikka yhtenä Muumilaakson talouden pilareista on turismi ja Janssonin kirjojen piraattikopioiden levittäminen, on esimerkiksi Muumi-keksien tuottaminen yksi pakkotyö lisää laaksolaisille. Todellisuudessa Muumi-lakanat, -mukit, -pehmolelut, -lautaset yms. ovat valmistettu Muumilaakson Namusedän metsän pimeimmissä kolkissa perinteisillä menetelmillä, ilman sähköä. Muumi-tuotteiden jälleenmyyjät Arabia, Finlayson ja varsinainen tuotemerkki Moomin Characters™ pelkäävät tuotteidensa joutuvat hippien yleiseen boikottiin Muumilaakson poliisijunttaa vastaan. Tämän takia Muumi-mukin pohjaan on painettu summassa "Made in Thailand" tai "Made in Bangladesh". Kuitenkin Muumi-tuotteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, kuten Muumi-keksien paketti, sillä siinä Nuuskamuikkunen polttelee piippuaan. Myös surullisenkuuluisa, valtion omistama Muumilaakson paperitehdas on kärsinyt tappiota deflaation takia. Kuusivuotissuunnitelma pakotti tekemään paperia yli tarpeiden, mikä näkyy yhä nykyäänkin Namusedän metsän harvenemisella. Laaksolaiset käyttivät tietysti paperia kirjeisiin sekä muihin kirjoituksiin että intiimeihin tarpeisiinsa. Kuitenkaan Muumeilla ja Niiskuilla ei ollut tarvetta näihin henkilökohtaisiin toimenpiteisiin. Tämän huomasi Laakson että tehtaan johto – tosin liian myöhään. Yritysten perustaminen on ankarasti kiellettyä, jonka tähden Nipsu on useaan otteeseen otettu kuulusteluihin Poliisiasemalle. Nipsua ei kuitenkaan ole koskaan vangittu, vaikka hän kerrankin myi uimapyyhkeitä ja ennustuksia. Meiltä länsimaalaisilta tämä on jäänyt pimentoon.

Politiikka[muokkaa]

Muumilaakson ainoa lehtijulkaisu Muumilaakson postin lisäksi. Lehdessä usein levitetään valheita sydämen muotoisesta saaresta ja mielistellään Muumipapan urotöistä

Ainoa valtaa pitävä on Kansallinen Muumipuolue, jonka tavoitteena on nostattaa kansan mielialaa ja levittää fiktiivistä tietoa sydämen muotoisesta saaresta. Sen äänenkannattajina ovat Muumilaakson posti ja yleinen Muumi-lehti (ks. oikealle), jotka levittävät puolueen tahtoa ja "lämpöä". Nykyään muumilaaksolaisista radioista voi kuunnella ikivihreiden iskelmien lisäksi Laakson kansanedustajien eripuraa siitä, onko Muumimamman hilloa tarpeeksi vai ei. Kansanedustajia on jokaisesta kolmesta Laakson päärodusta valittu 2 edustamaan rodun asemaa ja valittamaan muiden rotujen virheistä. Muita puolueita ja liittoja on, kuten Namusedän metsän puolesta -puolue, Rajat auki -kansanliike ja Skandinaavisten dubbien puolestapuhujat -puolue, tosin heidän äänensä eivät vaaleissa koskaan pääse laskentaan asti. Ehkäpä näiden puolueiden jäsenet ovat keksineet parempaakin käyttöä äänestyslapuilleen.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Ilmari Kianto
  2. Itsevaltias hallitsi valtakuntaansa turvassa Muumilaakson alueelle kuuluneella sydämen muotoiselta saarelta
  3. Joihin kuului laaksosta 47% eli 700
  4. Tässä tapauksessa Ahvenanmaa
  5. Hänet ajateltiin viisaaksi, koska muistutti kääpäkuonoisten esi-isiä
  6. Sen takia Haisuli vittuileekin kovasti Muumeille
  7. Silloin ei keskiluokkaan uskottu
  8. Vastine neuvostoihmiselle
  9. Eli ei mitään!
  10. Johtuen kai siitä, että Muumilaaksolaiset olivat pelänneet kevättulvia, joka on ajanut laaksolaiset kauemmas joesta