Hikiaineisto:Yleisönosastojen valitut

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä sivu kuuluu Hikiaineistoon, akateemiseen käyttöön tarkoitettujen hyödyttömien ja tendenssimäisten lähdetekstien kokoelmaan.


Tämä on Hikiaineiston suuruudenhulluin ja myönnettävästi kunnianhimoisin projekti tähän mennessä. Se kohdistuu käsin kosketeltavan vakavaan alueeseen – paperilehtien yleisönosastoin kirjoituksiin ja tekstiviesteihin. Ei ole syytä unohtaa, että vaikka aineellinen tekstin välityskanava voi edistyksen tieltä kuolla sukupuuttoon – joksikin aikaa –, ei digitaalisen tiedon sisäänrakennettu yksivuotisuus saata sitä korvata. Painetun sanan katoaminen panee lukemisen paikalle pelkän sanojen katselun, ja tietoverkkoon kirjoitettu on katoavaksi, usvan kaltaiseksi luotu ja tuomittu, kuten ovat huomauttaneet sellaiset tunnetut, valistuneet keskustelijat kuin Harold Bloom, Jarkko Tontti ja Antti Nylén, mainitaksemme vain muutaman.

Tarkoituksena on koota muistettavat, hyvät ja ajankuvalliset suomalaisissa lehdissä kaikkina aikoina ilmestyneet lukijansanomat yhdelle ainoalle sivulle, joka tyhmentämisteknologian tahdonkultin uusimpien saavutusten myötä saattaa jopa latautua nopeasti selainikkunassa ja viedä tietokoneen suorituskykyä kohtuullisen määrän. Mahdolliset kuvituskuvat on poimittu uskollisesti alkuperäisistä ja sovitettu sekä tekstitetty samalla lailla kuin aina ennen vanhaan paperilehden[1] kyseisessä numerossa. Jotkin kuvat ovat Hikiaineison toimituksen lisäämiä. Ne tunnistaa ei alkup. -lyhenteestä. Mitä tulee sisällytettyjen tekstien tekijänoikeuksiin, ne voisivat mielestämme kokeilla alentaa omia palkkojaan ennen kuin alkavat ottaa pois meiltä työkyvyttömyyseläkettä nauttivilta, vai pitäisikö tässä sanoa kohta kärsiviltä.

Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.

Sisällysluettelo

Aamuset[muokkaa]

Tekstiviestit[muokkaa]

Joku on kokenut tämän mielipiteen sen arvoiseksi, että kannattaa maksaa sen levittämisestä. Joku toinen on lukenut sen ja arvioinut, että on syytä painaa se paperille ja julkaista.
☺☻☺☻☺☻☺☻☺☻☺☻☺☻☺☻
Suuret katastrofit nähdään usein Pahan ongelman kautta asiaksi jonka avulla on vaikeaa uskoa Jumalaan. Samoista syistä voi olla vaikeaa uskoa ihmisiinkin. Tästä luettuasi on vaikeaa uskoa myös tätä kommentoiviin kirjoittajiin.

2010[muokkaa]

Toukokuu[muokkaa]
5. toukokuuta 2010[muokkaa]
PST... hei etkö huomaa minua. Istun tässä ol-ka-päällä-si. Aamuset pyysi katsomaan sinua... miten voit. No hymyile hiukan. Kiitos noin juuri. Tulen taas, mutta nyt täytyy mennä. LEENI

2017[muokkaa]

Tammikuu[muokkaa]
25. tammikuuta 2017[muokkaa]
KYLLÄ sarjahukuttaja on paha, mutta naapuri, joka aiheuttaa jos jonkinlaista haittaa ja hämminkiä on käsittämätöntä. Ja keskellä yötä! Eivätkä ole mitään teinejä. Mutta elämää tämä vain on Ehkä kaikella on tarkoitus. LYCKA TILL (ONNEKS OLKOON)
EN pelkää hammashoitoa, koska käyn säännöllisesti hammaslääkärissä, pesen hyvin ja on omat hampaatkin, vaikka olen jo 83-vuotias. Luulen, että sotalapsena saatu karamellien vähyys säilytti sen vaiheen ohi, jolloin olisin syönyt eniten karkkia. Jotain hyvää siis sodastakin. ANJA KELTOMÄKI
Huhtikuu[muokkaa]
12. huhtikuuta 2017[muokkaa]
RADIOSTA tuli taannoin laulu, jonka sanat menivät jotenkin näin: "Avaa suus. katso peiliin hampaitas...". Kuulosti ihan M.A.:lta. Mikähän kipaleen oikea nimi on? TORAHAMMAS
26. huhtikuuta 2017[muokkaa]
KUVASIN lainakameralla eripuolilla Turkua niin luontoa kuin graffitteja. Tallensin niitä muistitikulle, mutta poistin kaikki. TIEDÄT KYLLÄ MIKSI
OHJELMA Heikoin lenkki: onko se taustamusiikki tärkeä vai se heikoin lenkki? Ei Erkkikään saa selvää, mistä on kysymys, sen verran ne banjot jyllää taustalla. Kyllä Kirsi hoiti homman himaan. Toi kuulapää Riku on ihan kresi ja homma ontuu pahasti. On paljon vielä oppimista. AFORISMITKIN IHAN HANURISTA
Kesäkuu[muokkaa]
21. kesäkuuta 2017[muokkaa]
KOLMISEN viikkoa sitten näin naisen kolmen koiran kanssa, isompi oli lassie. Varissuon lenkkipolun kentän alkupäässä penkillä oli iso hyvä musta reppu, siinä oli termospullo, sokeria rasiassa ynnä muuta. Tulimme samaan aikaan penkille, kehoitin sinua viemään repun löytötavaratoimistoon ja laita penkkiin yht.tietosi, että omistaja voi sitä tiedustella. Et tehnyt kumpaakaan. Olen nimittäin käynyt löytötavaratoimistossa kahdesti kysymässä. Reppu ei ole sinun, enempi se ilahduttaa omistajaansa. Onko sinulla tapana omia toisen omaisuutta? HÄVYTÖNTÄ
PYSYTÄÄN vaan matalissa kerrostaloissa sekä unohdetaan pilvenpiirtäjät. Hissiin eikä rappukäytävään ei saa mennä. Entä ne, joilla ei ole parveketta kun ei ole nettiäkään? Laitetaan nekin rahat vanhusten ja vammaisten hoitoon, vanhan ajan kodinhoitajat kehiin. KODINHOITAJA


Heinäkuu[muokkaa]
26. heinäkuuta 2017[muokkaa]
VASTAUS "hävytöntä" naiselle, joka sanoi nähneensä minut lassien ja kahden muun koiran kanssa ja löytäneen repun. En vienyt reppua löytötavaratoimistoon enkä laittanut lappua penkkiin SIKSI, että repussa oli myös kännykkä, jonka avulla sain yhteyden omistajaan ja hän haki reppunsa tyytyväisenä siitä, että on rehellisiäkin ihmisiä olemassa. Iso risukimppu sinulle, joka mustamaalasit minut törkeillä syytöksilläsi. Jos vielä kohtaat meidät, olet kyllä anteeksipyynnön velkaa. REHELLINEN KOLMEN KOIRAN OMISTAJA
KAIKKI uskonnolliset rakennukset voi purkaa mukaan luettuna tuomiokirkko ja jos maksaja löytyy siirtää minne tahansa. Turku ei niitä tarvitse. Turun pitäisi kehittyä, maine on jo nyt takapajula KEHITYKSEN PUOLESTA, EI VALITUSTEN
KO mä en ol Turust ni mä toten, et kyl joku täyty jossai ol ko kettää ei missä näy? KINNUNEN

Auranmaan viikkolehti[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

2011[muokkaa]

Huhtikuu[muokkaa]
5. huhtikuuta 2011[muokkaa]

500px‎

Helsingin Sanomat[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

2010[muokkaa]

Toukokuu[muokkaa]
13. toukokuuta 2010[muokkaa]
Äitienpäivän aattona ilmestyi tuora HS:n Kuukausiliite, jonka kannen täyttää taiteilija Ilja Glazunovin maalaus. Kansikuvan keskellä hehkuu meikattu lapsi, kutsuva katse kohdistettuna katsojaan. Repaleiset, likaiset vaatteet paljastavat juuri kehittymään lähteneen rinnan ja lantion kaaren. Sivummalla on vielä pienemmän lapsen pää, suu teipattuna. Lasten ympärillä on aikuisia miehiä, osin hirviömäisiksi kuvattuina, pukkipäisiä alastomia naisia, kahleita, ulostyöntyneitä kieliä, hämmentyneitä katseita. Kuvassa lapsi, väkivalta ja seksi liittyvät yhteen – lahja sellaiselle, joka on valmis käyttämään lasta seksuaalisten halujensa kohteena. Miksi tällainen kädenojennus lapsipornon ja lapsiin kohdistuvan väkivallan markkinoijille? Tämän kuvan joutuu näkemään myös lapsi, joka on joutunut kokemaan seksuaalista väkivaltaa. Olipa hän edelleen kaltoin kohdeltuna tai jo aikuinen ja pyrkimässä eheytymään vammoistaan, joutuu hän kokemaan uuden nöyryytyksen. Aikuiset leikittelevät hänen traumallaan, hädällään ja kärsimyksellään. Olemme pahoillamme näiden kärsivien ihmisten puolesta. Suomi on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksella sitoutunut takaamaan kaikille lapsilleen ja nuorilleen erityisen suojelun. Tämä tarkoittaa muun muassa lapsen kehittyvän seksuaalisuuden ehdotonta suojelua aikuisten tarpeilta. Lapsuuden ja nuoruuden kauneutta ja haurautta on varjeltava. On surullista, kuinka huolettomasti HS sivuutti tämän yhteisesti sovitun tehtävämme julkaisemalla tämän maalauksen. Kuvilla, sanoilla tai teoilla ei saa arkipäiväistää lapsipornoa, lapsen hyväksikäyttöä tai seksuaalista väkivaltaa.
Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö; Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Raisa Cacciatore lastenpsykiatri, seksuaaliterveysklinikan asiantuntijalääkäri; Väestöliitto
Kesäkuu[muokkaa]
19. kesäkuuta 2010[muokkaa]
Ei sotaa voiteta varsikengissä
Sunnuntaiaamun Hesaria lukiessani törmäsin pikku-uutiseen (Kotimaa 18.7.), joka koski puolustusvoimien kenkähankintojen umpikujaa – markkinaoikeuteen viety valitus estää uusien kenkien tilaamisen alokkaille, ja koulutus alkaa olla uhattuna. Sinänsä tarina on vain yksi järjettömän byrokratian kukkasista, mutta asiassa on vakavampikin puoli.
Kyseessä ovat varsikengät, joita siis ilmeisesti käytetään varusmiesten maastokenkänä. Olen jo kauan ollut sitä mieltä, että varsikenkä on täysin soveltumaton Suomen olosuhteissa harjoitettavaan sotatyöhön. Ei Suomen raja-alueiden soisessa maastossa varsikengillä pärjää, kumisaapas siellä on oltava sotilaan jalassa.
Kuvitellaanpa tilanne, jossa puolijoukkuetelttaan kuuluu hälytyskäsky, joka edellyttää niin pikaista liikkeellelähtöä, että tarvittaessa on poistuttava teltan liepeiden alta. Siinä sitten taistelijaryhmä ryhtyy ensi töikseen, usein pimeässä, sitomaan hankalia kengännauhoja niin kuin luistimia sidotaan – vihollinen on alta aikayksikön eliminoinut tällaisen joukkueen!
Olen voimallisesti sitä mieltä, että USA hävisi esimerkiksi Vietnamin sodan juuri tästä syystä. Kumisaapas olisi varmasti Kaukoidässäkin kyennyt kääntämään sodan kulun.
Ilkka Helander
reservin yliluutnantti
Loviisa

2014[muokkaa]

Marraskuu[muokkaa]
25. marraskuuta 2014 (trigger warning: se on Tapio Puolimatkan)[muokkaa]
Antiikin korkeakulttuurit kaatuivat sukupuolineutraaliin ajatteluun

2016[muokkaa]

Maaliskuu[muokkaa]
18. maaliskuuta 2016[muokkaa]
Evoluutio ohjaa kulkuamme
Biologinen evoluutio on ohjannut kehityskulkuamme niin, että naisen ja miehen ”vahvuudet” ja ”heikkoudet” täydentävät toisiaan ja ovat lajin säilymisen kannalta jopa välttämättömiä. Esimerkiksi jos nainen juoksisi nopeammin kuin mies, koko ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon jo kauan sitten!
Anja Asikainen
Helsinki
Heinäkuu[muokkaa]
17. heinäkuuta 2016[muokkaa]
Tehkää peli, jolla etsitään marjoja
Ehdotus Nintendolle: kehittäkää peli, jossa pelaajat etsivät marjoja metsästä. Yksi olio voisi olla varvullinen mustikoita tai puolukoita, yksi olio kymmenen hillaa. 10–20 oliosta kertyisi litra marjoja.
Kaikki nuoret, joilla ei ole kesätöitä, metsään vaan Pokémon-hilloja keräämään. Myös mustikkasato on tänä vuonna runsas.
Jos yrittäjät pystyvät järjestämään oleskelun thaimaalaisille poimijoille, he varmaan järjestävät myös suomalaisille. Suuressa poimijajoukossa on takuuvarmasti sosiaalista ja kansainvälistä.
Niinä vuosikymmeninä, joina Suomesta rakennettiin hyvinvointivaltio, lähes kaikki yli 15-vuotiaat ja vähän nuoremmatkin olivat töissä – paitsi jos olivat koulussa. Jos vakituista työtä ei ollut, hoidettiin lapsia, poimittiin marjoja tai tehtiin jotain muuta avustavaa työtä.
Ehkä poliitikotkin voisivat miettiä, miten nyky-Suomessa nuoret voisivat pelaamisen sijaan tai sen lisäksi tehdä jotain hyödyllistä oman elämänsä ja samalla Suomen kansantalouden hyväksi.
Tuo kaupungilla poukkoilu on hauskaa ja näyttää hauskalta, mutta se hyödyttää ainoastaan Nintendo-yritystä – ei meitä suomalaisia millään tavalla.
Liisa Nyqvist
Kouvola
Marraskuu[muokkaa]
21. marraskuuta 2016[muokkaa]
On järkyttävää ajatella, että naisrobotit voivat tyydyttää monen miehen seksielämän
Matt MacMullenin työpaja Escondidon liepeillä Kaliforniassa valmistaa vuosittain myyntiin jopa 300 seksinukkea. (kuva: mvphotos)

Ihminen voi tulevaisuudessa harrastaa seksiä robottien kanssa (HS Sunnuntai 20.11.). Ajatus on yhtä absurdi kuin mielikuva Donald Trumpin vaalivoitosta vuosi sitten.
Seksirobottien tulo markkinoille on vain ajan kysymys. Kalifornialainen Matthew McMullen kehittää parhaillaan seksirobotteja markkinoille. Hänen mukaan robotin pää on tärkein, sillä käyttäjät haluavat kuvitella nukelle jonkinlaisen persoonallisuuden.
Ajatus on hyvin pelottava, erityisesti naisten näkökulmasta. Seksirobotit ovat kuvankauniita muovisia nukkeja, joilla on täydellisen vartalo. Naisten esineellistäminen on entistä helpompaa näiden nukkejen takia.
Oslon yliopiston mediatutkimuksen professori Charles Ess sanoi HS:n jutussa, että miehet ovat yleensä ottaen kiinnostuneempia kumppanista, joka on täysin kontrolloitavissa. Ess totesi myös, että filosofisella tasolla seksirobotti kytkeytyy vahvasti pyrkimykseen kesyttää luonto – tässä tapauksessa nainen – tieteen keinoin.
On järkyttävää ajatella, että naisrobotit voivat tyydyttää monen miehen seksielämän. Miten naisten käy – tuleeko markkinoille miesrobotteja? Kuoleeko ihmiskunta sukupuuttoon robottien vuoksi?
Esineellistäminen ja pinnallisuus ovat olleet läsnä seksuaalisuudessa jo pitkään. Kumppanin tarpeet ovat usein toissijaisia. Tästä voi seurata vakavia ongelmia, jos valmiiksi ihmissuhdetaidoiltaan heikot ihmiset oppivat elämään robottien kanssa. Yhteiskunnassa on kuitenkin oikeita ihmisiä, joita pitää osata kohdella oikein. Robottien kehittäminen lähes ihmisiksi johtaa pysyviin ongelmiin, joiden seuraamukset voivat olla katastrofaaliset.
Netta Salonen
opiskelija, Vaasan yliopisto
Joulukuu[muokkaa]
29. joulukuuta 2016[muokkaa]
Minulle ei löytynyt älykästä miestä, eikä heitä riitä muillekaan haluaville
Tuleva yksinhuoltaja ihmetteli Kela-korvausten puuttumista itsellisten naisten kalliista hedelmöityshoidoista (HS.fi/mielipide 24.12.).
Olen kohta 35-vuotias korkeasti koulutettu nainen. Minulla on tohtorin tutkinto, mutta se ei takaa minulle töitä. En kuitenkaan katso yhteiskunnan olevan rahallisesti vastuussa siitä, ettei minulla ole ollut parisuhdetta tai mahdollisuutta muodostaa perhettä, joka pohjaa perinteiselle kahden vanhemman mallille.
Mielestäni ei ole oikein tai kohtuullista, että yhteiskunta rahoittaisi sitä sosiaalista ongelmaa, jonka yhä useampi korkeasti koulutettu nainen kohtaa: samassa intellektuellissa asemassa olevia miehiä ei riitä kaikille. Voisi jopa sanoa, että monet korkeasti koulutetut naiset ovat kranttuja – ja syystäkin. Itsekin kuulun tähän joukkoon. Tulevan yksinhuoltajan tavoin minäkin pidän vastuuttomana hankkia parisuhdetta vain lapsen saamisen näkökulmasta. Olen kokenut asiasta syvää surua ja katkeruutta. Elämä on kuitenkin epäreilua, eikä yhteiskunnalta voi odottaa ratkaisua kaikkiin sosiaalisiin ongelmiin.
En näe myöskään minkäänlaista yhteiskunnan etua siinä, että lapsi hankitaan yksin. Ainakaan Tuleva yksinhuoltaja ei osoittanut sellaista, sillä itsellisten naisten saamien lasten menestys ei ole sellainen. Itsellisiä naisia ei myöskään voi asettaa rahallisesti etuoikeutettuun asemaan.
Perheen saaminen on minullekin prioriteetti, joka tällä hetkellä menee kaiken edelle. Tähän halusin panostaa myös rahallisesti. Syksyllä hakeuduin hedelmöityshoitoihin. Samalla valitsin sen, että raha on pois monesta muusta asiasta: lomailusta, tarpeellisista ostoksista ja harrastuksista. Otin myös lainaa.
Koska resurssit ovat rajalliset, haluan, että yhteiskunta sijoittaa rahansa todellisten lääketieteellisten ongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Sillä se, että siittiöt eivät kohtaa yksinäisen naisen munasolua, ei ole lääketieteellinen vaan sosiaalinen ongelma. Kela-korvausten epääminen näistä hoidoista ei ole kapuloiden rattaisiin työntämistä vaan rationaalista resurssien jakamista.
Äidiksi omalla rahalla
31. joulukuuta 2016[muokkaa]
Kokemukseni mukaan nykynaisille kelpaa todellisuudessa ”tyhmempikin” mies
Nimimerkki Äidiksi omalla rahalla valitteli kirjoituksessaan (HS.fi/mielipide 29.12.), ettei hänelle ole löytynyt älykästä miestä.
Omakohtaisen kokemukseni mukaan nykynaisille kelpaa ­todellisuudessa ”tyhmempikin” mies, sillä jopa minulla, 1970-luvulla muutaman kuukauden metsurikurssin käyneellä miehellä on elämän aikana ehtinyt olla suhteita yli sadan akateemisesti sivistyneen ja vähemmän sivistyneen naisen kanssa.
Uskallan väittää, että miehet eivät halua ensitreffeillä nähdä naisen cv:tä tai koulu- ja opiskelutodistuksia. Olemme enemmän kiinnostuneita muista kuin tiedollista taidoista.
Mitä älykkyys on ja mitä sillä tarkoitetaan? Onko esimerkiksi kolmen tähden Michelin-ravintolan keittiömestari ”tyhmä kuin saapas”, jos hän on käynyt kansa- tai peruskoulun jälkeen vain kolmivuotisen Perhon ­kokkikoulun ja edennyt urallaan?
Mitä älykkyydellä todellisuudessa tarkoitetaan? Tiedollista vai sosiaalista älykkyyttä?
Eikö korkeasti koulutetulle ja akateemisesti sivistyneelle naiselle kelpaa sellainen mies, joka odottaa naista kotiin höyryävien kattiloiden kanssa?
Uskoakseni moni työssä väsynyt nainen haluaa työpäivän jälkeen hemmottelua vaikkapa hyvällä ruualla. Tie sivistyneen naisen sydämeen käy myös vatsan kautta.
Epätietoinen metsuri Keski-Suomesta Markku Mutanen
luennoitsija, Lahti

2017[muokkaa]

Tammikuu[muokkaa]
8. tammikuuta 2017[muokkaa]
LT, radiologian erikoislääkäri Markus Sormaala. Ei alkup.[2]
Kulttuurimme opettaa tytöt nirsoiksi kumppania etsittäessä – miehen rooli on tulla torjutuksi
Naiset ovat pohtineet mielipidekirjoituksissa älykkään, koulutetun ja keskustelutaitoisen miehen löytämisen vaikeutta. Viimeksi Ella Keski-Panula totesi (HS mielipide 5.1.), että on mieluummin yksin kuin ilman vertaistaan seuraa.
Oma kokemukseni on, että älykkyys tai keskustelukyky eivät juuri auta miestä epätasa-arvoisilla parisuhdemarkkinoilla. Miehen rooli on lähestyä asiallisesti ja kohteliaasti kymmeniä naisia ja tulla torjutuksi ennen kuin mitään älyllistä keskustelua koskaan pääsee edes alkamaan.
Avoliitoista kaksi kolmasosaa päättyy naisten aloitteesta, koska odotukset täydellisestä parisuhteesta eivät heillä täytykään. Parisuhdemarkkinoiden kohtaamattomuus riippuu siis kaikissa vaiheissa naisten nirsoilusta.
Tämä nirsoilu johtuu siitä, mihin yhteiskunta nuoret naiset kasvattaa. Jo pienille tytöille luetaan prinsessasatuja, joissa naisen rooli on odottaa täydellistä prinssiä, johon rakastua ensi silmäyksellä.
Teinitytöille ja nuorille naisille suunnatun populaarikulttuurin keskeisin sisältö on niin musiikissa kuin aikakauslehdistössäkin romanttisen rakkauden löytäminen ja tunnistaminen. Romanttinen rakkaus kuvataan naisille ehdottomana ja ikuisena ruusuilla tanssimisena. Kun rakastuminen ei sitten tapahdukaan ensi silmäyksellä tai rakkaudessa on pieniä ryppyjä, nainen hylkää miehen, koska epärealistiset odotukset eivät täytykään.
Miehiä moinen kasvatus tai ajattelumalli ei rasita. He suhtautuvat parisuhteen muodostamiseen vähemmän idealistisesti ja enemmän realistisesti. Vähän kuin käytetyn auton hankkimiseen: Otetaan se mikä on tarjolla. Kunhan toimii kohtuullisesti, kalliimpaankaan ole varaa.
Parisuhdemarkkinoiden kohtaamattomuus johtuu siis nimenomaan naisten nirsoilusta. Tämä johtuu siitä roolista, johon naiset odotuksineen on kasvatettu. Siksi niistä on niin vaikeaa päästää irti.
Markus Sormaala
lääketieteen tohtori
Helsinki
29. tammikuuta 2017[muokkaa]

Hirvisaari suvakkihuoraisto.jpg

Maaliskuu[muokkaa]
16. maaliskuuta 2017[muokkaa]
En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit
Viime vuosina trendiksi on noussut suvaitseminen kaikkea ja kaikkia kohtaan, mikä on hieno asia.
Mutta meneekö ihmisten tasavertaistaminen jo liian pitkälle? Enää ei saisi olla miesten ja naisten töitä, eikä tyttöjen ja poikien leluja (HS.fi 14.3.). Kaiken pitää olla neutraalia. Miehen on opittava kommunikoimaan ja tuntemaan naisten lailla, tietenkin unohtamatta niitä iänikuisia kotitöitä.
Jopa yleisövessoista halutaan sukupuolineutraalit (Rosa Meriläinen, HS.fi 14.3.), jotta ei tarvitsisi tehdä sitä ikävää valintaa, kumpaan vessaan kuuluu mennä! Unohtamatta tietenkään emoji-kriisiä (Nyt.fi 14.3.), jossa tuohtuneet ihmiset vaativat, että jokaiselle eri ammattinimikkeelle täytyy olla myös naispuolinen edustaja.
Minä rakastan olla Nainen, isolla n-kirjaimella. Rakastan sitä, että minulla on kotona mies, joka hoitaa ”miehiset” työt, joita inhoan yli kaiken. Olen kiitollinen, että joku, jolla on oikeasti enemmän fyysistä voimaa, kantaa painavat laukut ja ostoskassit puolestani. Saan hyvän mielen, kun herrasmies avaa minulle oven tai ojentuu maksamaan laskun ravintolassa. Kotona pesen mielelläni mieheni pyykit ja teen hänelle ruokaa, hän kun sitten pyytämättä vaihtaa autooni kesärenkaat.
En pidä näitä ”rooleja” ja käytösmalleja mitenkään uhkana uralleni. Meidän on uskallettava tunnustaa, että joissakin asioissa mies on parempi, ja joissain puolestaan nainen. Minä aion nauttia siitä täysin rinnoin.
Linda Mikander
työntekijä miesvaltaisella alalla
Helsinki
Huhtikuu[muokkaa]
10. huhtikuuta 2017[muokkaa]
Tyttäreni jäi kiinni huumeiden käytöstä, mutta en saa auttaa häntä
Juuri 18 vuotta täyttänyt tyttäreni jäi kiinni kannabiksen käytöstä. Äitinä olen valtavan huolissani. Auttavia tahoja on olemassa, mutta kaiken avun edellytys on, että nuori itse haluaa ottaa apua vastaan. Edes keskusteluapua ei saa muulla tavoin.
Tyttäreni ei kuitenkaan halua apua, emmekä me vanhemmat voi tehdä yhteistyötä eri viranomaisten ja auttajatahojen kanssa ilman täysi-ikäisen tyttären suostumusta.
Tilanne olisi toinen, jos tyttäreni olisi alaikäinen. Mikä tekee juuri 18 vuotta täyttäneen nuoren kykeneväksi ja kypsäksi tekemään itse omaa elämäänsä koskevat ratkaisut näin vakavassa asiassa? Miksi vanhemmilta viedään oikeus ja mahdollisuus puuttua juuri täysi-ikäiseksi tulleen nuoren elämään tällaisessa tilanteessa?
Miksi en saa auttaa lastani? On turha taivastella sitä, että huumeiden käyttö räjähtää käsiin, kun tilanne on tämä.
Äiti
Heinäkuu[muokkaa]
19. heinäkuuta 2017[muokkaa]
Syntyvyys nousuun, vauvanteko ei ole vaikeaa – sodan aikana naisia vain nauratti, kun miehen kotiloman jälkeen uusi lapsi alkoi kasvaa vatsassa
Miksi vauvantekoa ajatellaan nykyisin niin monimutkaisesti?
Suomeen syntyy kuulemma nykyään hirveän vähän lapsia. Minusta se on outoa, surullista ja vaarallista.
Juuri Suomeen lapsia pitäisi syntyä – ja paljon. Meillä on ihan parhaat mahdollisuudet kasvattaa ja kouluttaa maailman parhaita ihmisiä, jotka ­voivat tarvittaessa vaikka pelastaa maailman. Meillä osataan rauhanturvaaminen, kriisiauttaminen ja ruoantuotanto vaa­tivissakin olosuhteissa. Meillä on maailman tasokkain sairaan­hoito ja tasokas monipuolinen kulttuuri. Mitä vielä pitäisi olla?
Maailma on nykyään kyllä niin monimutkainen, että ne ”ihan tavalliset asiat” tahtovat jäädä jalkoihin. Kuten pienten, ihanien vauvojen saattaminen maailmaan.
Sodan aikana naisia vain ­nauratti, kun aina miehen päästyä rintamalta kotilomalle uusi lapsi alkoi kasvaa vatsassa. Heistä se oli ihanaa. Viiden sotavuoden aikana jokainen tiesi, että kotiloma saattoi olla miehen viimeinen, ja lapsi oli niissä oloissa parasta, mitä saattoi olla. Ei haitannut, ettei lamppuöljyä saanut ja kaivosta oli vesi lopussa. Silti pärjättiin.
Nykyään elämästä tehdään tahallaan liian monimutkaista. Unohdetaan totuus, että rajoituksesta mestari tunnetaan, ja että jokainen voi rajata oman elämänsä mieleisekseen. Siinäkään ei tarvitse liioitella (ja mennä Inariin asumaan metsämökkiin tai kammiin, HS Koti 17.7.), vaan voi vain jättää päättäväisesti liiat rönsyt pois. Ei ole pakko roikkua netissä tuhlaamassa aikaansa. Ei tarvitse viedä lasta jokaiseen harrastukseen, mitä on tarjolla. Voidaan vain käydä töissä ja laittaa ruokaa.
Kannattaa tutustua lapseen kunnolla ja vahvistaa hänessä niitä puolia, jotka häntä kiinnostavat ja missä hän näyttää onnistuvan.
Minusta on hyvin omituista, että synnytyksistä on tehty ­jonkinlaista elämys­matkailua. Eihän siinä tarvita muuta kuin hyvä kätilö ja tarvittaessa lää­käri sekä valmius vaarallisten ­tilanteiden hoitamiseen. Ja nehän meillä nykyään voidaan turvata.
Mikään virtuaalikokemus ei vedä vertoja pienen vauvan ­kehityksen seuraamiselle. On ainutlaatuista nähdä, kuinka lapsesta vähitellen kehittyy ­oma uusi persoona. Se vain on aika ihanaa.
Kirsti Häppölä
Tuulos, Hämeenlinna
Elokuu[muokkaa]
12. elokuuta 2017[muokkaa]
Malminkartanon portaiden sateenkaari­väritys ei sopinut ympäristöönsä alkuunkaan – ne pitäisi maalata isänmaallisesti sinivalkoisiksi
Sateenkaaren väriset portaat näyttävät olevan vinksin vonksin.
MALMINKARTANON täyttömäen portaat maalattiin menneellä viikolla sateenkaaren värein. Joku oli myöhemmin käynyt ”parantelemassa” taideteosta maalaamalla portaita valkoisiksi. Koska vanhana malminkartanolaisena olen seurannut mäen vaiheita aina 1990-luvulta lähtien, rohkenen kantaa korteni kekoon.
Mielestäni räsymattomainen sateenkaarimalli ei soveltunut alkuunkaan tällaiseen ympäristöön vaan loi pikemminkin rauhattoman vaikutelman. Näin maalattuina portaat näyttävät olevan vinksin vonksin – huonommassa kunnossa kuin todellisuudessa ovatkaan. En tiedä, missä hankkeesta oli alun perin päätetty.
Ehdotan, että portaisiin ei enää palauteta rauhatonta räsymattomallia vaan jatketaan tuntemattoman taiteilijan työn pohjalta. Noin puolet portaista on nyt valkoisia, joten siitä voitaisiin jatkaa Suomen lipun ja Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen -laulun hengessä sinisellä. Ei kuitenkaan selvästi rajaten, vaan siten, että sininen väri alkaisi ensin haaleampana ja tummenisi täyteen sineen huippua kohden: Stairway to heaven!
Taideteoksen valmistuttua avajaisiin voitaisiin kutsua kulttuuriministeri Sampo Terho (Sininen tulevaisuus!) sekä Helsingin kaupunginorkesteri mäen huipulle kajauttamaan Sibeliuksen Finlandia. Kaikki muistaisivat, että portaat maalattiin Suomi 100 -juhlavuonna.
Kimmo Kepsu
Malminkartano, Helsinki

Ilkka[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

2010[muokkaa]

Heinäkuu[muokkaa]
24. heinäkuuta 2010[muokkaa]
Mauri Antero Numminen, kansantaiteilija, jazz-mies, saatananpalvoja. Ei alkup.
Musiikista vuonna 2010
Ihmiset kuuntelevat musiikkia paljon joka päivä. Musiikki on tärkeää kaikille ihmisille.
Silloin, kun minä olin nuori, siinä alle 20-vuotias, musiikkia oli monenlaatuista ja eri musiikkilajeilla oli paljon eroavaisuuksia. Kaikki löysivät oman musiikkinsa. Kun minä aloin kulkea tansseissa, tango oli suosittua, ja sitä soitettiin paljon.
1960-luvulla tango oli hyvin yleinen musiikin kohde. Tuolloin 1960-luvulla tangoa osattiin soittaa. Tuolloin oli tangoa, valssia, polkkaa, jenkkaa, fokstrottia, rokkia. Nuo kaikki musiikit olivat erilaisia ja niitä piti tanssia eri tavalla ja tanssikansa osasi kaikki tyylit.
Nykyään vuonna 2010 ovat kaikki musiikkilajit samanlaisia ja kaikki nuo tanssit soitetaan fokstrottina eli foxina. Tämän huomaa kun tanssilavoilla kuuntelee musiikkia. Tähän on valitettavasti tultu, ja kuuleehan tuota foxia radiossa ja televisiossakin.
Seinäjoella on pidetty Tangomarkkinoita yli 20 vuotta ja viime aikoina on Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellyskilpailussa tangosävellyskisoissa tangot sävelletty foxiksi. Tämäkin kappale, joka valittiin vuonna 2010 voittajaksi tuossa tangosävellyskisassa, oli selvää foxia.
Ei ole enää Suomessa tangosäveltäjiä. 1960-luvulla oli Unto Mononen, mutta kun yksi mies ampui Monosen, ei ole enää ketään tangosäveltäjää. Kyllä fokseja ja rokkia on sävelletty ja kaikenlaista pilkkamusiikkia, mutta kunnon musiikkia ei enää sävelletä.
Rokkimusiikkihan on sellaista, että otetaan kattilankansia ja aletaan niitä hakata toisiinsa, niin siinä on selvää rokkia. Minä sanoisin, että rokkimusiikki on selvää saatananpalvontaa. Saatananpalvontaa on monenlaista, mutta kun kuuntelee radiosta ja televisiosta rokkia, tulee mieleen, että pitää erota kirkosta. Näin nykynuorisomme on tehnytkin.
Suomen ainoa euroviisuvoittajamme Lordi on siitä hyvä esimerkki. Onhan Mauri Antero Nummisellakin rokkilevy nimeltä Perkele ja levyä on myyty musiikkiliikkeissä esimerkiksi Anttilassa. Tämä oli silloin, kun oli 30 cm:n LP-levyjä myynnissä. Muitakin saatananpalvontatyylejä rokissa on ollut. Esimerkiksi punk ja heavy metal.
Minä sanoisin, että nykynuorisomme menee pilalle, kun se on kuunnellut rokkia. Nykyään on viety pieniä lapsiakin kuuntelemaan rokkia. On jopa järjestetty omia lasten rock-konsertteja.
Tällä tavalla on pakotettu lapset kuuntelemaan rokkia. Kyllähän se tiedetään, että lapset vasta opettelevat elämää. Minun mielestäni on väärin, että kolmivuotiaille ja neljävuotiaille on järjestetty rokkikonsertteja oliko se Joensuussa tai kuitenkin tuolla Venäjän rajalla. Venäjällä rokkimusiikki on suosituinta musiikkia nykyään.
Jorma Nurmiranta[3]
Kauhajoki
Elokuu[muokkaa]
13. elokuuta 2010 (Päivitetty: 03.05.2011 03:05)[muokkaa]
En virtsannut kahvipannuun
Kiitos näin aluksi toimittajalle lehtenne keskiviikon artikkelista. Sanoin, että voin milloin vain todistaa Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jyrki Vaskelan puheet perättömiksi.
On todella törkeää käytöstä, että kerrotaan lehdistölle, että minä olen virtsannut kahvipannuun. Nyt voivat kaikki mennä teltalle ostamaan kahvia ja katsomaan, meneekö kaupaksi. Kaikki luultavammin karttelevat koko touhua.
Vaskela lausui edelleen valheita itsenäisyyspuolueen Uudenmaan piiristä lehdessänne. Totuus on tuolloin ollut se, että Uudenmaan piirisihteeri Katri Aalto ilmoittaa Suomi24.fi-sivustolla seuraavaa: sähköpostina eroilmoituksen puolueesta ovat tehneet Heikki Parviainen, Ari Ahlgren, Aki Pitkänen, Inga Helin-Savolainen, Pertti Savolainen ja Jarko Jokinen. Nämä tiedot siis saamieni sähköpostien ja puheluiden perusteella.
"Itse (Katri Aalto) erosin Uudenmaan piirin hallituksesta, mutta en puolueesta." Heini Parviainen antoi ensin eroilmoituksen puolueesta, mutta perui sitten eroamisensa ja erosi vain Uudenmaan piirin ehdokkuudesta.
Kuten Heikki mainitsee, jäljellä on kolme vaaliehdokasta sekä Lea Uudenmaan piirin hallituksessa. Että näin jälleen kerran osoitetaan Vaskelan väittämät ja puheet perättömiksi.
Se että Vaskelan mukaan ainoastaan kolme ehdokasta Uudellamaalla olisi hänen mukaan luopunut ehdokkuudesta kansanedustajaksi, totuus on juuri päinvastainen eli kolme on ainoastaan jäljellä. Kuten piirisihteeri Katri Aalto mainitsee.
Vaskelan lehdistötiedotteen johdosta on keskiviikkona tehty tutkintapyyntö viranomaisille perättömistä syytöksistä julkisessa lehdistätiedotteessa.
Eli nyt on hänen kaivettava näytöt ja todisteet esiin. Mitä tällainen käytös osoittaa hänen kyvystään toimia piirin puheenjohtajana?
Kysymyksessä on suuri puolueen joukkopako tärkeimmässä vaalipiirissä, mikä johtaa vääjäämättä valitettaviin tuloksiin.
En olisi halununnut alkaa tähän, mutta tarvittaessa puolustan varmuudella piikittelijästä kärsineitä ihmisiä yhdistyksissä. Heillä on sentään ihmisoikeudet. Heitä ei saa moittia tai haukkua silloin, kun he uhravaat omaa varallisuuttaan piirin hyväksi täydellä sydämellä ja antaumuksella.
En olisi halunnut puolueelta mitään muuta kuin mitä annettiin. Olin onnekas ja onnellinen niistäkin. Pesonen olisi antanut minulle puoluelehden tekemisenkin taiton osalta ennen puoluekokousta.
Olen surullinen Antti Pesosen puolesta, että hän joutui tähän tilanteeseen. Antti on herrasmies, mutta kyky puuttua yhden piirin epäkohtiin ja puolueen toimintatapojen muutoksiin tuli liian myöhään ja se on surullista.
Hänelle annettiin täydet eväät lopullisen pisteen laittamiselle yhdelle henkilölle.
HEIKKI PARVIAINEN
valtuutettu
kansainvälinen toimittaja FI 11301
Nummi-Pusula

2014[muokkaa]

Elokuu[muokkaa]
2. elokuuta 2014[muokkaa]
Lobbausta eduskunnassa
Suomen eduskunnassa vilisee lobbareita, jotka yllyttävät kansanedustajia äänestämään ydinvoiman puolesta, vaikka ydinvoima on vaarallista.
Lehdistössä on puhuttu, että eduskunnassa vilisee lobbareita. Televisiossa ja radiossakin on puhuttu lobbareista. Eduskunnassahan tehdään suuria päätöksiä. Lobbarit puolustavat vääryyden puolustamista. He ovat rikollisia, jotka toimivat rahasta.
Esimerkiksi yritys on maksanut lobbareille rahaa, että saadaan jokin asia hyväksyttyä ja lailliseksi. Lobbareilla ei ole sääntöjä, vaan he ovat mielipiteiden kääntäjiä. Jotkut isot yritykset maksavat lobbareille, että saadaan joku asia lailliseksi. Mielestäni jotkut heistä käyttävät hypnoosia, jonka voimalla saadaan ihmisen mielipide käännettyä ylösalaisin. Lobbareita ei saa päästää eduskuntaan ollenkaan.
Jorma Nurmiranta
Kauhajoki

2015[muokkaa]

Heinäkuu[muokkaa]
10. heinäkuuta 2015[muokkaa]
Roskaromaanit Suomen nuorison tuhoksi
Olen seurannut monia vuosia, mitä kirjoja Suomen kirjapainot ovat painaneet kirjoiksi.
Esimerkiksi Kauhajoen kunnankirjasto on ostanut 2014 vuoden aikana yli sata roskaromaania kirjastossa luettavaksi. Yhtäkään asiakirjallisuuden kirjaa ei ole ollut uusien kirjojen joukossa niissä pyöreissä, uusien kirjojen hyllyissä. Roskaromaania olivat kaikki uusien kirjojen hyllyissä olevat.
Suomeen tuodaan roskaromaaneja Aasiasta, Afrikasta, Amerikasta, Euroopasta ja Australian alueelta, ja täällä ne käännetään Suomen kielelle ja painetaan kirjoiksi.
Kaikki Suomen kirjapainot painavat kaikki roskaromaanit kirjoiksi. Eihän roskaromaaneja kukaan osta, mutta kirjastoihin ne ostetaan ja siellä pidetään kaksi vuotta ja sen jälkeen pannaan kirjastosta poistettavien kirjojen joukkoon ja myydään yhden euron kappalehinnalla.
Roskaromaanit puhuvat murhista, varkauksista, ilkivallasta, talousrikoksista ja huumausaineista, että ”huumausaineet ovat hyviä aineita”. Nuoriso lukee roskaromaaneja ja saa oppia tekemään rikoksia. Näin on Suomen rikollisuus noussut suureksi, kun kirjapainot ovat painaneet roskaromaaneja.
Miksi Suomen kirjapainot ovat tehneet tällaista? Eikö kirjapainoilla ole vastuuntuntoa?
Pitäisikö kirjapainoille myöntää ansiomitali, kun nuorisosta on tullut rikollisia? Kirjapainoille ansiomitali kuuluu joka vuosi.
Olen seurannut Kauhajoen kunnankirjastossa, mitä kirjoja kunnankirjastoon ostetaan vuosittain, ja veroeuroilla juuri roskaromaaneja on ostettu.
Jos kirjapainoihin lähettää jonkin asiakirjallisuutta olevan käsikirjoituksen, kirjapainot hylkäävät tällaiset käsikirjoitukset, mutta roskaromaanit painetaan kirjoiksi. Tämä johtuu siitä, että kirjapainojen henkilökunta on korruptoitunut.
1950- ja 1960-luvuilla WSOY kirjapainoa sanottiin koko kansan kirjapainoksi, sitten Erkon suku osti kirjapainon ja tuhosi, WSOY kirjapaino myytiin Ruotsiin ja kauppahinnaksi tuli pelkät velkojen maksut, kun oli pahoin ylivelkaantunut.
WSOY tekee edelleen roskakirjaa ja kaikki muutkin kirjapainot.
Jorma Nurmiranta
Kauhajoki

Kaleva[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

2010[muokkaa]

Heinäkuu[muokkaa]
2. heinäkuuta 2010[muokkaa]

Sahkonhionta.jpg

Kansan Uutiset[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

1987[muokkaa]

Rahalle olisi parempaakin käyttöä kuin agenttipuhelimien suunnittelu
Oulussa on yliopisto, jossa on mittava Teknillinen tiedekunta ja vaikka Kostamus-hanke onkin hiljattain saatu päätökseen, ei meidän ole mitään syytä epäillä etteikö menestyksellinen vienti Neuvostoliittoon jatkuisi vahvassa kasvussa vähintäänkin seuraavan vuosisadan ajan. Näin ollen on varsin arveluttavaa ja vastuutonta, että Oulussa tuhlataan aikaa ja rahaa kaikenlaisten sähköisten leikkikalujen – kuten juuri nyt näiden agentti- eli kenkäpuhelimien – aikaavievään suunnitteluun. Insinöörikunta saisi lopettaa James Bond-filmien ja muun jenkkiroskan ihannoimisen, joka näyttää jo vaikuttavan vahingollisesti koko teknologisen kehityksen vakaviin tulevaisuudenlinjauksiin.
Kansainvälisen tiedeyhteisön silmiin ei myöskään ole syytä antaa kuvaa, että tasokas valtionyliopisto suosii fantasiahankkeita ja suoranaista leikkikaluteollisuutta. Maamme yhteiskunnallisen, taloudellisen ja ennen kaikkea teknisen kehityksen pääpaino tulee mukauttaa tärkeimmän ja edistyksellisimmän kansainvälisen yhteistyö- ja kauppakumppanimme Neuvostoliiton vastaaviin linjauksiin. Suomen menestys ja taloudellinen kilpailukyky, puhumattakaan kulttuuri- ja sivistyskehityksestä, tulee olemaan menestyksekäs vain ja ainoastaan pidettäessä yllä luottamuksellisia, hyviä ja sydämellisiä naapuruussuhteita Neuvostoliittoon. Talous ja tekniikka ovat näihin liitännäisiä. Johan sitä edellyttää YYA-sopimus ja suomalainen talonpoikaisjärkikin.
Suomelle on YYA-sopimuksen myötä annettu aito vapaus toimia hedelmällisessä yhteistyössä maailmanhistorian kehittyneimmän Rauhanvaltion ja kiistatta humanistisimman yhteiskuntajärjestelmän kanssa. Järki, hoi! Älä jätä! Suomen tulevaisuus on raskaassa teollisuudessa ja alati syvenevissä suhteissa Neuvostoliittoon. Meillä on vielä toivoa siitä, että oma yhteiskuntammekin saavuttaa saman kehitystason kuin siellä on.
Nimim. Yksi avojalakanen monien puolesta

Keskipohjanmaa[muokkaa]

Kolumnit[muokkaa]

2016[muokkaa]

Elokuu[muokkaa]
1. elokuuta 2016[muokkaa]
Maalaistyttö stadissa
Tätä kirjoittaessani juna kiitää keskipohjalaisella tasangolla kiskot suorina vain 20 minuuttia myöhässä aikataulusta. Ilmastointi pelaa, vieressä ei ole kanssamatkustajaa ja ilta-aurinko paistaa. Suomalaista junamatkailua parhaimmillaan ja suuntakin on oikea, kohti kotia!
Takana on Suomi 100 alueverkostopäivät Helsingissä. Poikkeuksellisesti minulla oli pari tuntia aikaa pyöriä stadissa ennen paluumatkaa. Päivän virallisen ohjelman jälkeen kirmasin kaupungille innokkaana kuin ensimmäistä kertaa kesälaitumelle säntäävä lehmä. Näin silmissäni mitä ihanimpia huiveja ja pompuloita, joita ei Keski-Pohjanmaalta auta edes etsiä. Pian nurkan takaa paljastui valkoinen iso kirkko, jota turistijengit kuvasivat jopa enemmän kuin järkyttyneet kälviäläiset kirkkoaan. Mitenkähän helsinkiläiset reagoisivat, jos heidän maamerkkinsä vaihtaisi väritystään kullanruskeaksi?
Rannalta löysin runsaslukuiset torikauppiaat. Silmiini ei osunut yhtään pompulaa tai huivia, mutta kaikkea muuta oli tarjolla turkiksista nahkavöihin. Ketunraadoissa muovilta näyttäneet kallot herättivät minussa ällötystä, mutta lisäsivät karvaisten tuliaisten uskottavuutta turistilaumoille, joita oli kaikkialla. Motitin itseni lukuisia kertoja loukkuun niiden syövereihin. Liiallisesta väkimäärästä oli se hyöty, että kivijalkakaupoissa sai olla huomaamatta. Teinkin monia pistoja putiikkeihin, mutta etsimiäni pompuloita ja huiveja ei löytynyt.
Stockmannin edustalle oli kokoontunut suurin näkemäni väkimassa valtavine aurinkolaseineen. Onnekkaimmilla oli tähystyspaikka täpötäydellä katuterassilla. Kaiken keskellä oli uupunut katusoittaja lyhistynyt maahan kädet levällään. Jäin tarkkailemaan tilannetta. Päätin puuttua tilanteeseen parissa minuutissa jos kukaan muu ei sitä tee. Odotellessani lähetin viestin kotiin. Yhtäkkiä soittaja virkosi ja tilanne oli ohi.
Syödessäni jäätelöä rautatieasemalla istahti viereeni ulkomaalainen mies. Hänen iloinen tervehdyksensä sai minut pelkäämään taka-ajatuksia. Pian hän utelikin Lahden junan aikataulusta ja tarjosi tupakkaa. Samassa kerjäläisnainen lähestyi vasemmalta, mutta jäätelömyyjän tottuneen tomerat otteet tekivät tyhjäksi ryysyläisen aikeet. Jatkoin vaivaantuneena jäätelön syöntiä ohilipuvia ihmisiä tuijotellen. Heitä oli moneen junaan. Hätkähdyttävin näky oli nuori rehevä nainen yllään liian pieni musta korsetti, pinkit röyhelörintaliivit, liian lyhyet shortsit ja maihinnousukengät. Koti-ikäväni kasvoi kilpaa junan lähdön viivästymisen kanssa.
Entäs ne Helsingin erityiset? Pompuloita ja huiveja ostin lopulta liikkeestä, joka löytyy myös maakuntakeskuksemme ostosparatiisista. Se siitä erityisyydestä. En tykännyt yhtään.
Sanna-Maija Kauppi
Kirjoittaja on Keski-Pohjanmaan liiton kulttuurikoordinaattori

Keskisuomalainen[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

2008[muokkaa]

Heinäkuu[muokkaa]
10. heinäkuuta 2008[muokkaa]
Arvostelu on kp vai mi?
Keskisuomalaisen tv-arvostelija Marko Ahonen listaa ohjelmia kp-luokkaan ja suomentaa kirjainten tarkoittavan katsomatta paskaa (Keskisuomalainen 8.7.). Hän otsikoi juttunsa: "Tohtori Phil on taatusti kp".
Arvosteleminen sinänsä on tosi helppoa tekemiseen verrattuna. Tekevä ihminen puolestaan saa aikaan jotakin ja altistaa näin itsensä arvostelulle. Arvostelun pitäisi perustua asiallisuuteen, aiheeseen perehtymiseen sekä perusteluihin. Varsinkin, kun sen julkaisee laajalevikkisessä lehdessä.
Dr.Phil McCraw on pitkän linjan psykologi ja hänellä on huippuammattilaisia tiimissään. Hän isännöi nimeään kantavaa talkshowta, missä nostetaan "kissa pöydälle" ja lähdetään parantamaan käsillä olevaa inhimillistä asiaa. Koska ohjelma on suosittu, se pystyy myös rahoittamaan auttamisen.
Kaikkihan tunnemme Winfred Oprahin. Naisen, jolla on paljon vaikutusvaltaa media-alalla. Dr Phil on hänen löytönsä. Ja nappiin osui.
Se, että ihmiset vaurastuvat omalla työllään ja auttavat vielä muita, pitäisi olla mi - muitakin innostava!
IRINA NORAMIES Jyväskylä

Kirkko ja kaupunki[muokkaa]

Puheenvuorot[muokkaa]

2017[muokkaa]

Toukokuu[muokkaa]
22. toukokuuta 2017[muokkaa]
Hindupatsas säikäytti hautausmaalla
Kävin Honkanummen hautausmaalla vanhempieni haudalla. Huomasin eräällä haudalla korttelissa 35 hindujumalan patsaan. Hämmästykseni oli suuri, koska kysehän on kristillisesti siunatusta hautausmaasta. Jos joku haluaa laittaa haudalle jonkin toteemipatsaan tai toisen uskonnon jumalakuvan, niin mielestäni silloin kyseinen hauta ei kuulu kristilliseen hautausmaahan.
Ovatko puurot ja vellit menneet lopullisesti sekaisin kristillisessä kirkossamme? Eikö ole mitään kontrollia enää missään asiassa? Tulemmeko vielä näkemään mitä tahansa epäjumalankuvia, toteemipatsaita tai saatananpalvontaan liittyviä kuvia hautausmaillamme? Kirkkomme tarvitsee nyt tarkkaa itsetutkiskelua hyvin monessa asiassa.
Marianne Vihanto-Tykkyläinen
(Honkanummen hautausmaa on yleinen hautausmaa. Evankelis-luterilainen kirkko on itse halunnut julkisoikeudellisen aseman. Hautaustoimilaki on olemassa ja voimassa. Pari päätöstilaisuudessa yhteislaulettua virttä ei mitenkään voi loukata ketään. Toim. huom.)
Elokuu[muokkaa]
21. elokuuta 2017[muokkaa]
Avioliittolain muutoksella on hintansa
Uuden avioliittolain astuttua voimaan lapset kertoivat toisilleen lapsenlapseni päiväkodissa, että nyt voivat miehet ja naiset mennä naimisiin keskenään. Pian lapsenlapsi toi viestiä, ketkä ovat suunnitelleet naimisiin menoa: Laura ja Kaisa, Iiris ja Saara (nimet muutettu). "Mutta minä menen naimisiin Laurin kanssa", ilmoitti lapsenlapsi isoäidin helpotukseksi.
Sydän itkee lasten puolesta. Puolisounelmat ovat sekaisin. Kyselen, saavatko murrosiän tiiviit ystävyyssuhteet ja ihastumiset samaa sukupuolta oleviin kavereihin uskomaan, että tässä on tulevaisuuden puoliso? Voisiko kirkko antaa toisen äänen?
Aulikki Puusa, kuuden lapsenlapsen isoäiti

Kirkko ja koti[muokkaa]

Vieraskolumnit tms.[muokkaa]

2011[muokkaa]

Helmikuu[muokkaa]
9. helmikuuta 2011[muokkaa]
Kun katselee vanhoja kuopiolaisia valokuvia, silmä etsii pakostakin jonkinlaista maamerkkiä, jonka avulla voi hahmottaa muuttuneen kaupungin. Yleensä tämä maamerkki on tuomiokirkko. Kirkko on toisin sanoen jo rakennuksena se, joka on ainoana kestänyt muutosten keskellä.
Jeesuksen aikana tämä tuttu ja turvallinen rakennus oli Jerusalemin temppeli. Rakennus oli juutalaisen uskonnon keskus, joka antoi hengellistä turvaa roomalaisten miehittämässä maassa. Ei siis ihme, että myös opetuslapset halusivat esitellä Jeesukselle tätä suurta pyhäkköä.
Temppeli oli tuhottu 500 vuotta aikaisemmin, mutta Jeesuksen aikana tätä uudelleen rakennettua pyhäkköä pidettiin pysyvyyden vertauskuvana. Jeesukseen rakennus ei kuitenkaan tehnyt vaikutusta, sillä hän pystyi näkemään temppelin tulevan kohtalon: mahtavasta rakennelmasta ei neljänkymmenen vuoden kuluttua jäisi kiveä kiven päälle.
Opetuslapsille tällainen tulevaisuudennäky merkitsi maailmanloppua. Millaiset olisivat tulevan onnettomuuden ennusmerkit, he kyselivät. Jeesus otti esille erityisesti harhaanjohtajat, jotka esiintyivät Kristuksena, mutta jotka todellisuudessa vain eksyttivät Jumalan lapsia. Näiden väärien profeettojen lisäksi tulisi myös sotia, nälänhätää ja maanjäristyksiä.
Ovatko nämä ennusmerkit jo nyt näkyvissä? Maailmassa elää tälläkin hetkellä kaksi miljardia aliravittua ihmistä, ja joka kuudes sekunti kuolee yksi lapsi nälän aiheuttamiin sairauksiin. Myrskyjä, tulvia ja maanjäristyksiä tuntuu sattuvan harva se viikko. Riittävätkö nämä, vai onko odotettava jotain vielä tätäkin pahempaa?
Vastaus on kaikkea muuta kuin miellyttävä: odotettavissa on todellakin jotain vieläkin pahempaa. Kristityt pannaan ahtaalle, heitä surmataan ja vihataan – ja kaikki tämä Kristuksen nimen vuoksi. Edes tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki: jopa rakkaus, tuo kristityille luonteenomainen piirre, kylmenee.
Niin opetuslapset kuin me nykyajan ihmisetkin olemme tällaisten sanomien edessä yhtä ymmällämme: miten me voisimme välttää tulemasta johdetuksi harhaan? Miten me voisimme pysyä rohkeina silloin, kun maa jo järkkyy ja tulvavesi nousee – vaikka vain uutiskuvissa?
Vastaus löytyy Jeesukselta, ja sen saivat jo opetuslapset ennen meitä. Jumala lupaa, että loppu tulee vasta sitten, kun ilosanoma on ensin levitetty kaikille kansoille. Vain se pelastuu, joka kestää tämän kaiken loppuun saakka.
Eija Niiranen
Kirjoittaja on kuopiolainen uskonnonopettaja.

Kulmakunta[muokkaa]

Tekstiviestit[muokkaa]

2010[muokkaa]

Toukokuu[muokkaa]
5. toukokuuta 2010[muokkaa]
Katselin ja kiertelin uteliaisuudesta ja tutkin naapureiden tapaa leikata pensaita puutarhassaan. Täytyy sanoa, etteivät monetkaan tiedä, miten oksat leikataan. Monet leikkaavat niitä liikaa, jolloin kasvin nouseminen taas kukoistukseen kestää useita kesiä. Oppiakin saa, jos haluaa!

Satakunnan Kansa[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

2017[muokkaa]

Maaliskuu[muokkaa]
4. maaliskuuta 2017[muokkaa]

Laitoshoito!!??.jpeg

Savon Sanomat[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

2010[muokkaa]

Toukokuu[muokkaa]
19. toukokuuta 2010[muokkaa]
Pitäisikö pelätä vai ei
Jos Suomeen tulee pakolaisia ja maahanmuuttajia, heillä on omat uskontonsa ja kirkkonsa ja mielipiteensä. Säilyykö meillä sen jälkeen sananvapaus lehdistössä ja televisiossa kertoa mielipiteitämme, koska olemme vapaata Suomea? Vai käykö niin kuin eräälle pilapiirtäjälle, jonka henkeä alettiin uhata? Tämä olisi hyvä tietää etukäteen. Ruotsissa ja Tanskassa on nähty, miten on käynyt.
MIETITYTTÄÄ

2016[muokkaa]

Heinäkuu[muokkaa]
29. heinäkuuta 2016[muokkaa]
Elettiinkö ennen EU:ta?
Kun lukee ja kuuntelee kirjoituksia ja kommentteja Britannian EU-eroäänestyksestä, niin saa vaikutelman, että ei ole elämää ilman EU-jäsenyyttä. Heti alettiinkin etsiä kuumeisesti porsaanreikiä, joiden avulla eroäänestyksen tulos saataisiin mitätöityä. Vaihtoehtoisesti toivottiin uutta äänestystä, jossa britit tällä kertaa äänestäisivät ”oikein”.
Suomessakin ynnäillään brittien EU-eron vaikutuksia. Maamme puolustus kuulemma heikkenisi. On realismia, että parhaat turvatakuut saamme Venäjältä, jos onnistumme pitämään yllä normaalit naapurusten väliset ystävyyssuhteet heidän kanssaan ja vakuuttamaan, ettei ”Suomi-neitoa” käytetä hyväksi esimerkiksi Nato-joukkojen toimesta.
Nato-joukoille olisi oikeitakin töitä esimerkiksi ihmissalakuljettamisen lopettamiseksi Välimerellä sen sijaan, että polttavat lentokerosiinia Itämeren taivaalla.
Suomen viennin arvoksi Britanniaan on laskettu muutama miljardi, sen menetystä pelätään.
Ei kai kaupankäynnin tarvitse loppua EU-jäsenyyden päättymiseen? Tosin se muuttuisi epäedullisemmaksi, kunnes saataisiin neuvoteltua paremmat sopimukset. Tietysti EU-byrokratia vaikeuttaisi näitä neuvotteluja. Kahdenväliset neuvottelut ovat joustavampia ja nopeampia. EU-byrokraatit ovat hanakoita puuttumaan esimerkiksi eläinten korvamerkkeihin, rekisteröintiin, ojan pientareisiin eli suojakaistoihin, mansikan väriin, tervan käyttöön ja tuorekurkun muotoon. Samalla suuret ongelmat, kuten hallitsematon maahanmuutto ja Kreikan velkaongelmat, odottavat ratkaisua.
Väitetään, että EU:n määräykset vaikuttavat Suomenkin lainsäädäntöön 70-prosenttisesti. Se siitä itsenäisyydestä. Brexitin jälkeen näyttää siltä, että EU on kuin kengänpohjaan tarttunut koiranjätös. En sano tätä halventavassa mielessä vaan vertauskuvana, kuinka vaikeaa EU:sta on päästä eroon.
Kaarlo Humaloja
Kiuruvesi

Tekstiviestit[muokkaa]

2010[muokkaa]

Toukokuu[muokkaa]
21. toukokuuta 2010[muokkaa]
Mikä ihme siinä on, että olipa nainen minkä ikäinen tai kokoinen tahansa, niin aina pullottaa pömppömaha? Sivusta katsottuna pömppömaha päihittää jopa suuruudessaan rinnat. Ja lisäksi ne kauheat tolppajalat! JÄRKYTTÄVÄ NÄKY
26. toukokuuta 2010[muokkaa]
Kamalia asioita nuo, että mies muka muuttuu naiseksi tai nainen mieheksi. Tuollaisia noin henkilökohtaisia asioita ei pitäisi lehdessä julkaista. Jos joku haluaa vaihtaa sukupuolta, niin menkööt piilon puolelle tykkänään. YÄK
28. toukokuuta 2010[muokkaa]
Olematta keskustan äänestäjä, puolueelle tsemppiä. Kasautuneet ongelmat ovat voittamista varten. Maa tarvitsee kepun. MUU PORVARI
Heinäkuu[muokkaa]
18. heinäkuuta 2010[muokkaa]
Kyllä täytyy ihmetellä nykynuorison pukeutumista. Eivät ne kyllä peittele mitään. Olkaa hyvä vaan, kaikki on tarjolla. Voi hyvä isä, miten pitää olla ruma pukeutumistyyli. VOI HYVÄ TAVATON
Naapurit ihmettelevät, miksi en kerää marjoja talveksi. En pysty niitä syömään. Saan kauheat vatsakivut. SYY JA SEURAUS
Elokuu[muokkaa]
25. elokuuta 2010[muokkaa]
Naispappeus ja sen mukanaan tuoma seksuaalivähemmistön korottaminen toivat kirkkoon riidan. HEDELMÄSTÄ PUU TUNNETAAN
Syyskuu[muokkaa]
22. syyskuuta 2010[muokkaa]
Kun uskonnon opetus kouluissa supistettiin minimiin kymmeniä vuosia sitten, kansa on kasvanut jumalattomaksi. Millään ei ole enää mitään väliä. SOTAVETERAANI
24. syyskuuta 2010[muokkaa]
Jos perheessä on nainen ja akkamainen mies, on siinä käsillä tavallaan kaksi äitiä, että onhan näitä tilanteita. KAIKIS NÄIS OLLAHAN

2011[muokkaa]

Huhtikuu[muokkaa]
15. huhtikuuta 2011[muokkaa]
Onko kyseessä persoonallisuushäiriö, kun valtaosa kulkee farkuissa arjessa ja juhlassa? Missä on kunnioitus, luovuus ja oma mielipide?
Säälittävää

2014[muokkaa]

Heinäkuu[muokkaa]
31. heinäkuuta 2014[muokkaa]
Kuuntelin Israelin suurlähettilään haastattelun. Ehdottomasti Rauhan Nobelin palkintoainesta.
Vakuuttavaa[4]
Elokuu[muokkaa]
9. elokuuta 2014[muokkaa]
Nyt olisi parasta Suomen lähteä EU:sta ulos. Tulisi elää itsenäisesti ja rauhassa naapurimaiden kanssa, niin kuin Venäjän!
EU ei ole Suomen Jumala
12. elokuuta 2014[muokkaa]
On ryhdyttävä puuhaamaan tulevaan eduskuntaan punamultapohjalle hallitusta. Perussuomalaiset vielä siihen lisäksi. Keskustan Paula Lehtomäestä on tehtävä pääministeri. Muuten Suomi ajautuu syvään taantumaan ja kuumaan sotaan.
Takapiru
Joskus aivan lähistöltä saattaa kuulua kovaäänistä älämölyä. Se ei ole ollenkaan vaarallista. Siellä vain isäntäpari keskustelee topakasti keskenään ketään toivottavasti häiritsemättä.
Yhteisvoimin se sujuu
Moottoritietä Vuorelasta Kuopioon on ilo ajaa. On sileä asfaltti ja selkeät kaistamaalaukset. Nopeusrajoitus on maltillinen 60 km/h, joten maisemista ehtii nauttia.
Moottoritie on kuuma
Joulukuu[muokkaa]
5. joulukuuta 2014[muokkaa]
Jos Pohjois-Korean päällikkö aloittaa ydinsodan elokuvan takia, niin ei kai Putinkaan halua huonommaksi jäädä.
Putous ironia
Vihreillä täytyy olla aika sadistinen luonne. Kehäkolmosen sisällä vaan naureskelevat meille, kun me painiskellaan susiongelman kanssa.
Huvinsa kullakin
Minne Kuopiossa voi tiedä kovat muovit?
Kierrättäisin
Kyllä Suomessa menee nyt hyvin. Tasa-arvoinen avioliitto ja Guggenheim etenevät vauhdilla. Kaikki huolet unohtuu, kun meistä tulee moderneja.
Epäilevä Tuomas
Kun erotaan kirkosta, ei tarvita palkallisia kirkollisia juhlapäiviäkään vapaiksi. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, enemmän työtä samalla paikalla ja pois pyhät niitä tarvitsemattomilta.
Suomi pelastuu
Joulukalenterin luukuista löytyikin kolme puoliksipalanutta näyttelijää? Ikävä Toljanteria ja Lettua.
Uno Tonttu
En ole kiihkouskovainen, mutta tämä ”tasa-arvo”-juttu on jumalanpilkkaa! Kyllä kirkossakäynti vähenee. Eikö ne seksijutut voi hoitaa omassa kammarissa?
39 vuotta miehen vaimona
Kohta ne henget puhuvat, vaikka kansa ei kuuntele, sanoi alokas hernerokan syötyään.
Rapnelli
Kirkosta eronneiden logiikka oli aivan oikea. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Se on logiikkaa, ei päätoimittajan jutut.
Kansalainen
Kohtuullisen siisti, jopa pyhäpukeutuminen kuuluu muut huomioon ottavaan teatteri-iltaan. Jos kykenee suoriutumaan teatterilipun hinnasta, pystyy pukeutumaankin kohtuullisesti. Urheilukatsomot ovat asia erikseen.
Edustuskodin valtiatar
6. joulukuuta 2014[muokkaa]
Kyllä oli taas pohjanoteeraus Toivaselta (SS. 3.12.)[5] Törkeää!
Kestotilaaja?
Mitähän tuolta taivaalta nykyään sataa, kun avopäin ulkona liikkuessa jälkeenpäin hiukset ovat kuin liisterissä?
Ihmetys
Minun mielestäni on pilattu kunnollinen rakkaus, joka kuuluu kahdelle ihmiselle niin kuin kautta aikojen on ollut. Nyt sitten kaikki pannaan tällaiseen likapyykkiin ja tasa-arvoistetaan. Entäs ne mies ja nainen, jotka tekevät lapsia maailmaan ja ovat isä ja äiti, hekö eivät tässä yhteiskunnassa ole minkään arvoisia? Pääministerikin mollaa.
Molla-Maija
Lehti ilman Lukijan sanomia on kuin rusinapulla ilman rusinoita. Sellainen oli Savon Sanomien torstain lehti. Viisi kertaa selasin läpi. Totesin harmistuneena: kuka nappasi sivun pois?
Etsivä ei löytänyt
Olen myynyt isäni kanssa Kuopion torilla joulukuusia jo pikkupoikana. Keräsimme hakkuualueilla latvuksia, olimme itsekin kaupungin metsätöissä Neulaniemessä ja missä milloinkin. Silloin pääpaikka oli Kuopion tori, ja muualla joulukuusia ei myytykään. Kasvatettuja kuusia ei ollut. Kehitin aikoinaan ajatuksen kuusenhakuretkistä, mutta nyt tätä ideaa on lainattu jo muillekin.
Tonttu Toljanteri

2016[muokkaa]

Toukokuu[muokkaa]
24. toukokuuta 2016[muokkaa]
Omenapuussani on aivan hiljaista, vaikka se on täydessä kukassa. Joudunko pölyttämään kukat itse? Tiedemiesten mukaan ihmiskunnalla ei ole montaa vuotta elinaikaa sen jälkeen, kun ampiaiset ja mehiläiset kuolevat.
Pörriäinen

Suomen Kuvalehti[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

2010[muokkaa]

35/2010[muokkaa]
Häpeätahra luovutetussa Karjalassa
Sortavalan vanha luterilainen hautausmaa on lievästi sanottuna hävettävässä kunnossa. Alue on hoitamaton, metrin korkuisten nokkosten ja muiden rikkaruohojen peitossa oleva viidakko. Roskista päätellen hautausmaata käytetään piknikkialueena ja ns. luonnollisten tarpeiden tyydyttämispaikkana. Näkymä hämmästytti monesta syystä. Tätä hautausmaata voittajavaltio ei ole hävittänyt tai ottanut muuhun käyttöön, osaa hautakiviä lukuun ottamatta. Tunnistettavia hautoja ja hautakiviä on runsaasti. Pystyssä on myös vapaussodassamme kaatuneiden muistomerkki. Oppaamme mukaan se lienee säästynyt, koska siinä ei ole näkyvää ristiä. Suomen rikkaan luterilaisen kirkon (ja valtion) tulisi viipymättä tehdä asialle jotain. Arvelisin, että talkooväkeäkin olisi saatavissa liikkeelle.
Osmo Pylvänäinen, Espoo
Siviilipalvelusmiehiä katastrofialueille
[alussa viittaus aikaisempaan aloitteeseen avustusjoukkojen perustamisesta] Katastrofialueille tulisi kuitenkin voida lähettää myös koulutettuja erikoisjoukkoja. Osa ikäluokista voitaisiin kouluttaa erilaisiin pelastustehtäviin. Tässä olisi siviilipalvelusmiehille tilaisuus näyttää, etteivät he laista armeijaa laiskuuden tai sisun puutteen takia.
Yrjö Saraste, Helsinki

2015[muokkaa]

44/2015[muokkaa]

Tarvitaanko ohjelmointiin sokerisia juomia?; Miksi Yle kertoo Alkon aukioloista?

Turkulainen[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

2015[muokkaa]

Marraskuu[muokkaa]
25. marraskuuta 2015[muokkaa]
Eihän jouluusi kuulu alkoholi?

Tekstiviestit[muokkaa]

2010[muokkaa]

Toukokuu[muokkaa]
5. toukokuuta 2010[muokkaa]
Kun komensi Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ylioppilaslakin, tuhansien ylioppilaiden päähän Taidemuseonmäellä! Tuhansien ylioppilaiden vappu voi ja sai alkaa! Ei oppilaan palvomattoman, ylioppilaslakittomana unohdetun, vai? KYNÄ

Turun Sanomat[muokkaa]

Mielipidekirjoitukset[muokkaa]

2010[muokkaa]

Toukokuu[muokkaa]
15. toukokuuta 2010: ”Lukijan kolumni”[muokkaa]

Tumma tyttö
Matti J. Paavola
Olin 20.4.2010 linja-autossa matkalla Raisiosta Turkuun. Puolimatkan vaiheilla autoon nousi noin parinkymmenen nuoren vilkkaasti puhuva ryhmä. Viereeni istahti tumma kiharapäinen tyttö, afrikkalaiset piirteet. Mielestäni on kohteliasta vaihtaa joku sana vierustoverin kanssa. Näin syntyy mielenkiintoisiakin keskusteluja. Siispä kysyin: ”Oletko ehkä opiskelija?”
- En vielä. Olen koululainen, peruskoulussa. Vastaus tuli nopeasti ja virheettömällä suomenkielellä. Esiintymisen kruunasi avoin katse ja kaunis hymy.
- Onko sinulla aikomus jatkaa ammatillisella linjalla vai ehkä lukiossa?
- Olen ajatellut lukiota. Keskiarvoni on ollut 9,5 paikkeilla. Olen jopa haaveillut Turun Yliopistossa suoritettavasta tutkinnosta.
Mikä sinun mieliaineesi on?
- Englanninkieli. Se on tulevaisuutta.
Tässä vaiheessa huomasin istuvani tulevaisuuden suomalaisen vieressä. Sen hetken herkistämänä sanoin seuraavat ehkä hieman juhlalliset sanat: Toivotan sinulle menestystä opinnoissasi. Menestyksesi tulee olemaan myös suomalaisen yhteiskunnan voitto. Ehkäpä saat tulevaisuudessa itse palvella tätä omaa yhteiskuntaamme.
- Kiitän. Yritän tehdä parhaani.
[Kolumni jatkaa käsitellen maahanmuuttajien kotouttamista.]
Kirjoittaja on Turun kaupungin terveystoimen eläkkeellä oleva hallintopäällikkö.




Matti J. Paavola.jpg

Matti Paavola

Joulukuu[muokkaa]
5. joulukuuta 2010[muokkaa]
Englanti viralliseksi kieleksi
Suomalaisuuden liitto on kuin Don Quijota, joka taistelee ruotsinkielen tuulimyllyjä vastaan, vaikka ruotsinkielestä ei ole enää mitään vaaraa suomenkielelle. Todellinen vaara tulee englanninkielestä.
Kielen kohtalon ratkaisee nuoriso. Kolmekymmentäluvulla ylioppilaat marssivat yliopisto-opetuksen muuttamiseksi yksinomaan suomenkieliseksi.
Nykyään he vaativat englantia opetuskieleksi. Eräs professorikin esitti televisiossa, että kaikki korkeakouluopetus tulisi muuttaa englanninkieliseksi. Suomelle käy samoin kuin iirille, jota jokin vanhus jossakin Irlannin syrjäkulmalla vielä ymmärtää. Tai kuten kävi suomelle, karjalalle ja vepsälle Vienankarjalassa.
Siirtymistä englanninkieleen auttaa suuresti possessiivisuffiksien häviäminen. Enää ei sanota "autoni, autosi" vaan "mun auto, sun auto". Kohta päästään myös verbien persoonataivutuksesta. Monikon kolmannen persoonan pääte on jo häviämässä, sanotaan "ne tulee" eikä "ne tulevat".
Suomella on englannin sijasta toinenkin tulevaisuuden mahdollisuus, venäjä. Viimeistään silloin kun Venäjä liittyy Shengenin sopimukseen se ostaa Suomen. Halukkaita myyjiä tuntuu löytyvän! Ehkä Suomi jakaantuu kahtia, englantilaiseen Suomeen ja venäläiseen Suomeen.
Pienistä kielistä varmimmin säilyy "baski", jota sen puhujat ovat olleet valmiita puolustamaan kaikin keinoin mahtavia naapureitaan, ja sortajiaan, Espanjaa ja Ranskaa vastaan!
Suomalaiset eivät ole baskeja. Sadan vuoden päästä ylioppilaat kiertävät Ilomantsin korpia etsien viimeisiä suomeapuhuvia mummoja, joilta äänittäisivät arvokkaita otteita kuolevasta suomenkielestä.
Heikki Ruohonen, diplomi-insinööri, Kaarina

2012[muokkaa]

Huhtikuu[muokkaa]
10. huhtikuuta 2012[muokkaa]

Rajat tarkistettava; Ydinjätteelle hävityskeino; Ennen kaikki oli paremmin

10. huhtikuuta 2012: ”Lukijan kolumni”[muokkaa]

Arvot remonttiin

Tuula Okkola.jpg


Kesäkuu[muokkaa]
1. kesäkuuta 2012: ”Lukijan kolumni”[muokkaa]

Suvivirttä ja surua

Suoma Tirkkonen.jpg

Suoma Tirkkonen.

Syyskuu[muokkaa]
2. syyskuuta 2012: ”Lukijan kolumni”[muokkaa]

Jumala vai harakka?

Juhani Happonen.jpg

Juhani Happonen.

Tekstiviestit[muokkaa]

2010[muokkaa]

Maaliskuu[muokkaa]
17. maaliskuuta 2010[muokkaa]
Oletteko ahtaajat kiireiltänne näinä päivinä tulleet huomanneeksi millaisilla "muutosturva"-toivomuksilla isoisänne pelasti teille kotimaan silloin 70 vuotta sitten. Ei heille ehdotettu ko. etuja eikä paljon muutakaan kuin pakkasta, lunta, nälkää, hengenvaaraa ym. Miettikää toisenkin kerran! Sota-ajan lapsi
Vanhempi pariskunta oli asioinut pankkiautomaatilla Itäharjun Prismassa ennen minua ja sinne oli unohtunut pankkikortti. Juoksin heidät kiinni, ojensin kortin ja he hieman häkeltyneinä kiittivät. Kiitoskin lämmitti, mutta mietin, olisiko myös jonkinmoinen korvaus ollut paikallaan... Tilanteen mukaan
Toukokuu[muokkaa]
6. toukokuuta 2010[muokkaa]
Heräsin 5.15 kovaääniseen lauluun... mustarastas. Päästin kissan ulos ja laulu siirtyi kauemmaksi, tosin siihen liittyi muita. Sain nukahdettua uudelleen herätäkseni ohi hurahtavan koulutaksin ääneen ennen kahdeksaa! Sitten olikin turha yrittää unta, sillä lähinaapuri (500 m) käynnisti klapikoneen. Kaupunkiinko pitäisi muuttaa rauhaa löytääkseen? Hermot kireällä
18. toukokuuta 2010[muokkaa]
Turhaan halutaan kieltää kasvohunnut ja muut naaman peittävät vaatteet naisilta. Tässä kadulla kävellessäni tuli mieleen, että monen naisen olisi ihan hyväkin laittaa naamansa piiloon, puhumattakaan noista lihavien naisten päällä olevista liian kireistä vaatteista. Ja pahimmassa tapauksessa ne ovat vielä valkoista trikoota. Niin, ja paksut reidet ja lyhyt hame eivät sovi samaan pakettiin. Kauniit naiset pukeutukoot kuitenkin kevyesti. Naiskauneutta arvostava
Moottorisahojen käyttökielto saaristoon kesäaikana. Granö
Kesäkuu[muokkaa]
30. kesäkuuta 2010[muokkaa]
Raision keskustassa muutamassa kerrostalossa juhannuksen liputus alkoi jo heti aattoaamuna ja yhdessä talossa liputus jatkui sunnuntaiaamuun asti. Sentään Suomen lipusta kysymys! Keskustan asukas
Heinäkuu[muokkaa]
22. heinäkuuta 2010[muokkaa]
Mikä tehtävä Paavo Nurmen patsaalla on ydinkeskustassa? Eiköhän se ole jo aikansa siinä ollut. Asiallisempi paikka olisi Urheilupuisto tai muu sellainen. Se on todella irvokkaan näköinen ilman rihman kiertämää. Se on aivan kuin eräänlainen yllyke siinä Rantakadulla, keskellä kaupunkia. Niitä viisaita päitä pitäisi kolauttaa yhteen ja tehdä päätös poissiirtämisestä. Tilalle jotain asiallisempaa. Esimerkiksi valomainos. Tosi närkästyttävä näky
Marraskuu[muokkaa]
30. marraskuuta 2010[muokkaa]
Suurin osa "ruoka-allergioista" on diagnosoimatonta. Eli pelkkää tärkeilyä ja itsensä esilletuontia! Jonne H.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. tai sen verkkoversion
  2. Kuva haettu Google-profiilista, jonka Markus Sormaala tunnistettiin samaksi henkilöksi Mehiläisen sivun perusteella.
  3. Saanut yhden (1) äänen Kauhajoen kuntavaaleissa 2012 Perussuomalaisten listoilta.
  4. Haastattelussa suurlähettiläs puolusti gazalaissiviilien pommituksia, tietysti.
  5. Viittaa pilapiirrokseen, jossa arkkipiispa Kari Mäkinen kertoo takanaan seisovien Timo Soinia (!) ja Päivi Räsästä esittävien linnunpelättien karkottavan lintujen lisäksi tapauskovaiset ja arkkipiispan itsensä änkyrät.