Hikiaineisto:Päätalo-trilogia

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä sivu kuuluu Hikiaineistoon, akateemiseen käyttöön tarkoitettujen hyödyttömien ja tendenssimäisten lähdetekstien kokoelmaan.

Päätalo-trilogia on nimi, jota kirjallisuudentutkijat käyttävät kolmesta Uulauula-nimisen käyttäjän huhtikuussa 2008 suomenkieliseen Wikipedia-verkkotietosanakirjaan kirjoittamasta artikkelista, jotka käsittelevät kirjailija Kalle Päätalon (1919–2000) tuntemia ja häneen sukulaisuus- tai sukupuolisuhteessa olleita surkeita yksityishenkilöitä. Tälle aineistosivulle on koottu mahdollisimman tarkasti jäljennettynä, joskin välttämättä hieman alkuperäisestä formatoinnista poikkeavassa muodossa, Päätalo-trilogian artikkelien sisältö sellaisena kuin se marraskuussa 2014 näyttäytyi. Aineistosivu on koottu siltä varalta, että joku Wikipediassa vielä jossain vaiheessa tajuaa, ettei tällaisista henkilöistä kuulu olla artikkeleita tietosanakirjassa.


Helvi Ojala[muokkaa]

Helvi Ojala ( myöhemmin Moilanen, 19189. tammikuuta 2003) oli kirjailija Kalle Päätalon ensimmäinen vaimo. Hän syntyi Turun lähellä Karinaisten Kyrössä. Perheeseen kuului muurari-isä Juho, äiti Sanni ja neljä lasta. Näistä Toivo (s. 1923) esiintyy myös Iijoki-sarjassa. 1936 perhe muutti Tampereelle. 1938 Helvi sai töitä osuuskaupan myyjänä Messukylässä. Hän rupesi kirjoittelemaan Kallen kanssa kesällä 1943. Heidät esitteli yhteinen tuttava (kirjoissa Heikinkallio). He tapasivat ensimmäisen kerran elokuussa 1943, kun Kalle oli lomalla Siiranmäen vankileiriltä, jonne hänet oli komennettu talousaliupseeriksi. Kihloihin he menivät 13.12.1943.

Kalle kotiutettiin jatkosodasta marraskuussa 1944. Hän ja Helvi saivat pian asunnon Kustaa Lehtosen talon yläkerrassa Messukylässä. Se oli puolitoistakerroksinen puutalo. 1948 hän vaihtoi työpaikkaa Uudenkylän Voiman myymälään. Kesällä 1951 Helvi ja Kalle muuttivat Taivalkoskelle, josta Kalle oli ottanut työn kunnan rakennusmestarina. Sieltä hän palasi seuraavan vuoden syyskesällä. Hän työskenteli sen jälkeen linja-auton rahastajana.

Avioliitto oli vaikeuksissa Kallen naisseikkailujen takia. Se oli sota-ajan avioliitto, joka oli solmittu nopeasti montakaan kertaa tapaamatta ennen kihlausta. Kalle ei ollut vielä kypsä avioliittoon, häneltä oli jäänyt nuoruus kesken isän sairauden ja sodan vuoksi [1]. 1953 Kalle valvoi Vesilahdella keskuskoulun rakentamista. Tällöin hän tutustui nuoreen Annaan, jonka saattoi raskaaksi. Tämä lopulta sai Helvin hakemaan eroa.

Toisen miehensä Helvi tapasi Taivalkosken aikana. Veikko Moilanen toimi siellä osuuskaupan autokuskina. Heidät vihittiin helmikuussa 1958. Veikko Moilanen kuoli 1978.

Iijoki-sarjassa Helvi Ojala esiintyy nimellä Laina Puronen. Päätalo ylipäätään käytti Tampereen-ajoista puhuessaan henkilöistä muunnettuja nimiä. Helvin toisesta miehestä Veikko Moilasesta hän käytti kuitenkin oikeaa nimeä. Helvin henkilöllisyys paljastui Iijoki-sarjan viimeisissä osissa. Tosin innokkaimmat Päätalo-fanit olivat selvittäneet sen jo aiemmin. Iijoki-sarjan kuvaus Laina Purosesta ei ole mairitteleva: hän oli usein pahalla tuulella eikä suvainnut alkoholia.

Lähteet[muokkaa]

  • Raimo Jokisalmi: Jokijärven rannalta, Myllylahti oy 2005
  • Jenni Janatuinen: Miehenkuva (2005)

Viitteet[muokkaa]

  1. Jenni Janatuinen: Miehenkuva 2005





Anni Puolakanaho[muokkaa]

Anni Puolakanaho (myöhemmin Moilanen, 15. tammikuuta 192317. tammikuuta 1949) on Kalle Päätalon omaelämäkerrallisessa Juuret Iijoen törmässä -romaanisarjassa esiintyvän "Ahoniemen Annin" esikuvana ollut todellinen henkilö. Kirjassa hänestä käyetään tätä nimeä isoisänsä talon mukaan. Annin koti oli Ahoniemen yhteydessä Turpeisenjärvellä. Hän oli Kalle Päätalon tyttöystävä Kallen ollessa Ahoniemen isännän töissä. Sodan tultua heidän tiensä erosivat ja kumpikin avioitui tahollaan. Kalle tapasi Annin viimeisen kerran veljensä Mannen hautajaisten jälkeen, Kallen matkustaessa takaisin Tampereelle 1947. Tuberkuloosi pääsi pesiytymään Annin perheeseen ja vei 12:sta lapsesta melkein kaikki hautaan. Anni on haudattu Taivalkosken hautausmaalle Kaakkurivaaralle.

Kallen mukaan Anni muistutti Lilli Suomalaista, joka on häntä Päätalon romaanien elokuvasovituksissa näytellytkin. Annista ja hänen siskostaan Martasta on julkaistu kuva Mestarin selkonen -kirjassa (Eero Marttinen 1996).

Lähteet[muokkaa]





Arvid Päätalo[muokkaa]

Arvid Päätalo (12. tammikuuta 190422. joulukuuta 1969 Lähde?) oli kirjailija Kalle Päätalon setä, eli hänen isänsä Herman Päätalon nuorin veli. Hän oli naimaton ja asui pitkälti renkinä eri taloissa, maksaen asumisestaan heinätöillä. Hän auttoi Kallioniemen tuvan rakentamisessa Kallen ollessa pieni. Hän oli myös metsätyömies ja metsätöiden aikana asui metsäkämpillä. Viimeiset vuotensa hän vietti Isokummussa, veljensä Karl Gustafin eli Kummun-Kallen talossa. Tämä sijaitsee tien varressa puolivälissä matkaa Taivalkosken kirkolta Jokijärvelle. Lähde?

Päätalo tuo esille Arvin pelihimon. Arvi ei ehtinyt juuri rikastua, tienestinsä hän hävisi melkein heti korttiringissä. Hän oli luonteeltaan rauhallinen, peräti niin, että veli Herman ehti häneen monesti tuskastua. Lähde?

Arvid hirttäytyi joulun alla 1969[1] Lähde tarkemmin?. Tähän oli yhtenä syynä epäselvyys asumisoikeudesta Isokummussa. Tila kuului Kummun-Kallen kuolinpesälle, ja perintöä ei ollut jaettu. Sitä saapui vaatimaan Kummun-Kallen toisen vaimon poika[2] Lähde tarkemmin?.

Viitteet[muokkaa]

  1. Kalle Päätalo: Pölhökanto Iijoen törmässä (1998)
  2. Raimo Jokisalmi: Jokijärven rannalta (2005)