Hernekeitto

Hikipedia

”Perästä kuuluu, sanoi hernekeiton syöjä”

Hernekeitto (suom. hernekkeitto, raum. hernekeitto epämää. hernerokka) on vihreää mössöä, jota syödään. Kouluissa ja muissa julkisissa ruokapaikoissa se on maustettu puolikypsällä läskillä.

Sisällysluettelo 1 Valmistus 2 SA-INT Ruoka 3 Terveysriskit 4 Triviaa

[muokkaa] Valmistus

Hernekeitto valmistetaan kasvattamalla perunoita katossa ja kuljettamalla ne koloradonkuoriaisten avulla meriä pitkin kauppoihin. Siellä SDP:n "terveysasiantuntijat" "tarkistavat" herneet ja asettavat ne myyntiin. Tämän jälkeen orjat ostavat herneet ja tekevät niistä ruokaa muusaamalla herneestä saatavan nesteen ja tärkkelyksen (DC++) keskenään. Sen jälkeen seos kypsytetään n. 30 celsiusasteessa 30 h. Hämmentää ei saa missään nimessä! Samalla kun seos poreilee, sikanauta tapetaan ja paloitellaan keittoon.

[muokkaa] SA-INT Ruoka

Suomen armeijassa tämä yleisesti tölkissä säilytettävä ruokalajike tunnetaan myös biologisena aseena, jota syötäessä syntyy perkeleenmoisia kaasuja ja hajuja. Yleisesti näistä kaasuista kärsitään noin 2 tuntia ruokailun jälkeen.

Tarinan mukaan juuri herne-Rokka pysäytti venäläisten suurhyökkäyksen jatkosodassa.

[muokkaa] Terveysriskit

Hernekeitto elikkäs ärtsoppa aiheuttaa:

• syöpää,
• sepelvaltimotauteja,
• sydämen vajaatoimintaa,
• aivojen supistumista,
• luukatoa,
• astmaa.

Lääkärit suosittelevat hernekeittoa kuumetta vastaan, sillä se saa böböt kylläisiksi ja ne poistuvat kehosta. Hernekeiton liika nauttiminen voi jälkikäteen aiheuttaa voimakkaita ilmanpaineen vaihteluja kyseisen henkilön läheisyydessä, jotka voivat vaurioittaa muiden ihmisten tärykalvoja ja hengityselimiä sekä aiheuttaa materiaalisia vahinkoja ympäristölle.

[muokkaa] Triviaa

Hernekeiton keksi ruottalainen joka kärsi ummetuksesta. Suomessa herneen hinta on n. 300 €/cm3. Ruotsissa herneitä myydään lääkkeinä syöpää vastaan.