Herman Spöring

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herman Spöringin omakuva, varhaistuotantoa.
Herman Spöringin omakuva, myöhäistuotantoa.

Herman Spöring Jr. (1733 Turku24. tammikuuta 1771 Joulusaaren merialue) oli kasvinprässääjä, piirustelija ja sihteeri, joka kävi ensimmäisenä suomalaisena Tahitilla, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, viimeksi mainitussa vain vajaat tuhat vuotta sen löytämisestä. Näiden saavutustensa ansiosta Spöring nauttii yhä valtaisaa kuuluisuutta Turun Itäisellä Rantakadulla, mistä katsoen Australia on niimpal toispual jokke.

Oppivuotensa Spöring nuorempi hassasi halpaan kaljaan ja biljardiin Proffan Kellari -kapakassa, joka vielä tuolloin oli oikeasti hänen isänsä, professori Herman Spöring seniorin, maakellari. Maalattialla biljardipöytä ei pysynyt vatupassissa, mikä sotki Spöring juniorin pelit, ja hän pakeni lopulta pelivelkoja Uppsalaan, missä ryyppäsi Carl von Linnén ja Carl Michael Bellmanin kanssa. Kolmikko keksi kännissä ja läpällä kasveille naurettavia latinankielisiä nimiä, ja näistä tussilago farfara -iltamista sai alkunsa Spöringin kiinnostus botaniikkaan, joka laajeni myöhemmin kotikasvatuksen puolelle.

Eräänä lokakuisena aamuna, jolloin tällaisia asioita tapahtuu, ryhtyi Spöring miettimään elämänsä suuntaa. Hän ahdistui välittömästi, kuten tällaisissa tilanteissa käy, ja pakeni kuolevaisuuden varjoa Lontooseen, missä elätti itsensä kelloseppänä ja sihteerinä. Enimmäkseen sihteerinä, sillä teen keittäminen on paljon helpompaa kuin mekaanisten vempeleiden ronkkiminen.

Vuonna 1768 Spöringin työnantaja, lontoolaistunut ruotsalainen rehunkerääjä Daniel Solander, näki Timesin ilmoitusliitteessä Thomas Cook -matkatoimiston mainoksen, jossa tarjottiin hyvin kohtuulliseen hintaan all inclusive -aktiiviristeilyä Tahitilla ja muissa Etelämeren kohteissa, joita mahdollisesti reitillä löydettäisiin. Risteilyisäntänä toimi itse Thomas Cookin veli James. Solander oli kuivana hyypiönä kiinnostunut Etelämeren kasvillisuudesta, ja koska kameraa ei ollut keksitty, otti hän sihteerinsä Spöringin mukaan piirustelemaan komeita lomaotoksia kukkeimmista kukkasista ja ruokottomimmista ruo'oista. Matka alkoi Plymouthin satamasta elokuussa 1768 ja oli Kap Hornille saakka leppoisia kansipelejä. Spöring hävisi yhä biljardissa, koska HMS Endeavour huojui aallokossa pilaten hänen lyöntinsä.

Tahitilla ohjelmaan kuului melontaretkiä, snorklausta, Venuksen ylikulun seuraamista, possujuhlat ja sukupuolitautien levitystä vapaamielisten alkuasukkaiden keskuuteen.[1] Matka jatkui Uuteen-Seelantiin, missä Cook järjesti perinpohjaisen saaristoristeilyn ja muutaman sisämaata raapaisseen kiertomatkan Solanderin ja muiden Tolkienia fanittavien no life -nörttien[2] iloksi.

Australiassa Cook järjesti ekskursion poukamaan, joka sai Solanderin ja Spöringin sieltä kiskomien kasvien ansiosta nimen Botany Bay. Cookin antama alkuperäinen nimi oli Stingray Bay, joten laimeita pohjoismaalaisia voi kiittää siitä, että Australian modernin historian keskeinen paikka sai siistin asemesta unettavan nössön nimen. Oli aboriginaaleillakin poukamalle joku nimi, mutta ketään ei kiinnosta. Tämän jälkeen Cook järjesti ex tempore -sukellustoimintaa kiehtovassa ympäristössä karatettuaan parkkinsa parkkiin Suurella valliriutalla.

Vuoden 1770 lopulla Cookin riemuristeily nilkutti Bataviaan,[3] Jaavan suurimpaan hollantilaiseen satamaan.[4] Matka jatkui tammikuussa 1771, mutta ikävä kyllä Spöring oli mennyt saamaan batavialaisesta coffee shopista punataudin luonnosteltuaan lehtiöönsä kiinnostavaa suolistoameebaa liian läheltä. Hän kuoli pian Bataviasta lähdön jälkeen noin 300 kilometrin päässä Joulusaaresta eikä päässyt edes jouluksi kotiin. Risteilyisäntä Cook kirjoitti lokikirjaan "Departed this Life Mr Sporing a Gentleman belonging to Mr Banks' retinue". On hyvä tietää, että Oseanian ensimmäinen suomalaisturisti pysyi herrasmiehenä loppuun asti.

Spöringin piirroksia, akvarelleja ja grafiikkaa on mm. British Museumin kokoelmissa. Ne tarjoavat arvokkaan näkökulman Spöringin henkilökohtaisiin mielenliikkeisiin. Spöring Island eli Pourewa (m. Raapiwa) sijaitsee Uuden-Seelannin Pohjoissaaren itärannikolla. Torilla tavataan!

Viitteet[muokkaa]

Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Herman Spöringistä.


  1. Seuran puutteessa olleen miehistön helpotuksen kunniaksi Cook nimesi saariryhmän Seurasaariksi. Nimiksi harkittiin myös Apusaaria ja ET-saaria.
  2. Reiluuden vuoksi on myönnettävä, että kasvinprässäys oli 1700-luvulla trendikkäämpää ja vaarallisempaa kuin nykyisin.
  3. Nyk. Jakarta. Hyvin terävä ja pisteliäs nimi, ei lainkaan mukavan pyöreä ja sulava kuin Batavia, sanoivat antikolonialistit mitä tahansa.
  4. On hämmästyttävää, mistä kaikkialta hollantilaisia oikein voi löytääkään.