Helsinki

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsinki Helvetti
SuurHelsinki.vaakuna.png Helsingin sijainti.png
vaakuna sijainti
www.hell.fi
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Uusimaa, Nyland
Seutukunta Helsingin Seutukunta
Kihlakunta Vanda härad
Perustamisvuosi 1554
Kuntaliitokset monia kaupunginosia liitetty
Pinta-ala
- maa
500 km²
450 km²
Väkiluku
- väestötiheys
610 601

väkiluku-päiväys = nyt 
1100 as/km² 

Työttömyysaste 100 % 
Kunnallisvero 17 % 
Kunnanjohtaja Jussi Pajunen
Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}
”Tarkoititko: Hellsinkki?”
~Google
”Hän juoksi kadulla ripeään, jalajallajalajalavei. Ja liukastui paskaansa lipevään, jalajallajalajalavei!”
~ Pohjanmaalaiset laulavat helsinkiläisistä
”Jos Helsinki on kaunis...”
~Gösta Sundqvist elättelee turhia toiveita
”RööPeRRIIIIn mä KaipAAn niin...”
~Laulu Punavuoresta
”Highway to hell...”
~Biisi kolmostiesta Tampereelta Hellssinkiin päin
”Äl ny herra tähe sinne lähe”
~Helsingin naapurivaltiosta Turusta kotoisin oleva ihminen
”Muista selusta!”
~Muumipapan neuvo Helsingissä liikkuvalle
Ilta saapuu sykkivään Helsingin keskustaan eräänä kauniina heinäkuun iltana.
Pääkaupunkiseutu
Helsinki perusti omia tarpeitaan varten liiton nimeltä pääkaupunkiseutu. Monet ovat enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti liittyneet siihen.

Helsinki on Suomen kulttuurillinen, hallinnollinen ja huumebisneksellinen pääkaupunki, jonne kaikki haluavat mahdollisimman nopeasti, mutta josta kaikki taas haluavat mahdollisimman nopeasti vittuun. Helsinkiläiset ovat ihmisten alhaisinta kestiä, joissa yhdistyy uuden maailman liberaalius ja vähä-älyisyys sekä takapajusuomalaisten yltiömäinen vittuuntuneisuus, rotusortoisuus ja tietysti itsetuhoisuus. Helsinkiä tutkiessa voisi jopa toivoa ryssien pommittaneen sitä rankemmin.

Helsinkiä ympäröi kaksi lähes yhtä vihamielistä territorioota, joita jokaisen mielenterveydestään välittävän tulisi kaikin keinoin välttää. Lännessä Helsinkiä varjostaa Espoo -niminen sisäsiittoisuuden keskus, joka luultavasti äänestää itsenäisyydestään tulevina vuosina, koska ovat niin superiooreja suomalaiseen roskaväkeen verrattuna, ainakin omasta mielestään. Espoossa yhden ihmisen palkka vastaa noin sadan tuhannen helsinkiläisen kela-tukia "palkkaa". Tästä syystä espoolaiset ovat päättäneet perustaa oman rotunsa, Esbolaiset, jonka katsovat olevan muita Suomessa esiintyviä ihmisryhmiä parempi. Pohjoisessa Helsinkiä rajaa Vantaa -niminen slummikompleksi, jossa jotenkin ihmeen kaupalla on asiat kurjemmin kuin Helsingissä. Kun Espoossa baagelille kipataan kalleinta lohta ja Helsingissä pohditaan ruisleivän sukupuolta, yritetään Vantaalla kaikin keinoin saada voita näkkileivän päälle.

Historia ja perustajat[muokkaa]

Helsingin paikalla oli keskiajan alkaessa suo, jossa saamelaiset kävivät kalastelemassa. Kalastuspaikka valittiin nimenomaan siksi, että Helsinginniemi olisi mahdollisimman epäsopiva paikka ihmisasutukselle. Taka-ajatuksena oli, että näin ollen (vaikkapa) ruotsalaisille ei tulisi mieleenkään tehdä sinne (vaikkapa) kaupunkia. Valitettavasti saamelaiset aliarvioivat ruotsalaisten typeryyden totaalisesti, eikä mennyt kauaakaan, kun ensimmäiset ristiretkeilijät ilmestyivät horisonttiin. Laivasta ensimmäisenä maihin astunut ja jalkansa kastellut piispa Henrik on perimätiedon mukaan todennut: "Mithäös perkheletä! Tämehä paika ollos yx Helveti sigiö!" Ja eipä mennyt kauaakaan, kun laivan irvileukakapteeni Bo Jörgensson keksi paikalle sen nykyäänkin käytössä olevan hienon nimen.

Saamelaiset häipyivät vähin äänin mutta palasivat myöhemmin lukuisina. Helsinki on poltettu maan tasalle ennen lopullista tuhoutumistaan arviolta 15 kertaa, mutta ei mennä nyt siihen.

Muinaisina aikoina Helsinki on tunnettu suuresta onnestaan ja siksi vanhan viisaan sanonnan "painu hiiteen" sijasta yleisemmin käytettiin vielä vanhempaa ja viisaampaa sanontaa "painu helsinkiin" (Viite 1: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingit).

Asukkaat[muokkaa]

Helsingissä asuu muutama suomenruotsalainen, pari ihmistä ja myyriä. Myyrät muodostavat alueen pääpopulaation, eikä niiden jäljilta kukaan muu oikein edes halua asua Helsingissä. Myyrien jäljiltä kadut on kaivettu auki joka paikassa ja kaupungin alle möyritään milloin mitäkin tunnelia ihmisten ja suomenruotsalaisten laskuun. Tunnetuimpia näistä ovat Helsingin keskusviemäri eli metro ja keskustatunneli, joka rakennettiin ihmisiltä salaa vuonna 2001. Myös tavallisella helsinkiläisellä on mahdollisuus hankkia kaupungista oma tunneli, joskin kolojen hinnat ovat huomattavasti muuta Suomea korkeammalla. Helsingissä asuvat uskovat, että maailma loppuu Helsinkiin; hieman sama juttu kun keskiajan ihmiset keskiajan ihmiset maailman loppuvan jossain aavalla ulapalla, kuin seinään, jonka jälkeen on vain tyhjää. Syyksi tähän on epäilty sitä, kuinka Silja Linen terminaalista merelle katsoessa ei näy kuin ikuista tyhjyyttä, joka yht'äkkiä päättyy. Vuonna 2007 Helsingin väkiluku tosin kavoi, kun kaupunkiin rynni tuhansittain onnettomia polvillaan istuvia kerjäläisiä. He aloittivat Helsingin keskustan valtaamisen, joka on hidastunut kaupungin skin-headin eli HJK:n kannattajien kuultua asiasta. Helsinkiläiset ovat tunnetusti hyvin kapeakatseista porukkaa, he eivät esimerkiksi ymmärrä, miksi tamperelaiset syövät mustaa makkaraa samalla kun he ottavat uusiin taloihinsa sivistyneesti somaleita asumaan. Tämänkaltaiset patoumat sävyttävät helsinkiläistä katukuvaa hyvin värikkäästi. Helsinkiläiseen mentaliteettiin kuuluu myös erittäin voimakkaasti omien tunnetilojen epäkorrekti vastakkainasettelu julkisilla paikoilla, muun muassa jonottaminen humalatilassa on useille hyvin vaikeaa. Helsinkiläiset saavat hupinsa muiden kaupunkien haukkumisella, mikä on ymmärrettävää sikäli kun Suomessa on ylipäätään vaikea löytää paikkoja jossa ihminen todella viihtyy kovin pitkään. Helsinkiläiset kuitenkin edelleen luulevat, että Suomen tärkein paikka on eduskuntatalon vessa, josta poliitikot (usein myös poliisit) hakevat puhtia päiväänsä. Helsinkiläiset eivät hyväksy mitään suomen kielen murteita vaan reagoivat niihin tyyliin "ethä sä ees osaa suooomeee!". Siksi Kehä 3:n ulkopuolelta tulevien onkin suositeltavaa esittää asiansa englanniksi, jos he erehtyvät tai ovat pakotettuja matkustamaan Helsinkiin.

Kaupunginosat[muokkaa]

Valtavia summia vastaan Helsingistä saattaa päästä pois. Tämä on kuitenkin spekulaatiota. Kaiken lisäksi poistuva voi päätyä Tampereelle tai jopa Turkuun, pahimmassa mahdollisessa tapauksessa saatat havaita saapuvasi Kouvolaan.
Pääartikkeli: Helsingin kaupunginosat

Kalleimpia kolot ovat keskustassa, koska niemi on vankkaa peruskalliota ja kaivelu ikävän hidasta. Keskustassa metro huuhtoo luoliin kaikenlaista ihmisjätettä idästä, joten ydinkeskusta on pääasiassa slummialuetta. Keskustan ympärillä pohjoisessa on paikka nimeltä Kallio (isolla), josta koilliseen mentäessä elämä vain kurjistuu akselilla Hakaniemi–Kallio–Sörnäinen. Kalliota pidetään yleisesti helsingin liike-elämän keskuksena. Kalliosta voit helposti ostaa itsellesi orjan, joita myyrät myyvät suhteellisen edullisesti. Lopulta onneksi törmätään Vantaan rajaan, johon on tehty teräksestä myyrille esteet. Keskustan länsipuolella asuvat suomenruotsalaiset Eirassa, maahanmuuttajat Kontulassa ja kokomuuslaiset (lahtarit) Töölössä. Eiraan ja Töölöön ei metro yllä, joten siellä on ihan rauhallista. Toisin on Kontulassa, ja muuallakin metroradan varrella. Mannerheimintietä pidetään yleensä ottaen rajamerkkinä, jonka yli ei ilman viisumia saa kulkea – tämä ei koske suomenruotsalaisia ja/tai kokoomuslaisia, joiden ei tarvitse välittää kenestäkään. Töölössä on suotavaa käyttää ainoastaan imperialistista pukukoodia ja olla ärsyttämättä kahvitranssissa sekoilevia mummoja.

Eräiden lähteiden mukaan valtaosa nimellisestä Helsingistä kuuluukin Espooseen. Espoolaiset arvostavat omaa tilaa eivätkä näin ollen voi muuttaa Helsingin koloihin, mutta pitävät myös itseään Suomen tärkeimpinä ja vaikutusvaltaisimpina henkilöinä, joten he ovat vuosien saatossa ottaneet salaa vallan Helsingissä. Tästä johtuen todellisen Helsingin länsiraja kulkee Pitkällä Sillalla, jonka länsipuolella on valoon tottumattomille Helsingin myyrille vain kauheaa sokaisevaa valoa ja katumaastureiden loputonta pörinää. Espoon länsirajana puolestaan toimii Turku. Välissä on muutama autonominen vapaakauppa-alue kuten Kauniainen.

Keravan ja Järvenpään suhteet kaupunkiin[muokkaa]

Helsingin ja Keravan+Järvenpään suhteet ovat erittäin huonot. 1700-luvulta asti Helsinki on toiminut Järvenpään ja Keravan satamakaupunkina. Aluksi keravalaiset suhtautuivat tähän asiaan neutraalisti, mutta Järvenpäätä vitutti se, kun Kerava valtasi melkein koko kaupungin itselleen. Niinpä kaupunki jaettiin: Järvenpää sai itäosan, Kerava länsiosan. Arvanet varmaan, mitä tästä seurasi. Itäkeskus olisi aika mukava paikka asua, mutta Järvenpää lähetti kaikki spurgunsa sinne.

Ilmasto[muokkaa]

Helsinki ottaa avosylin vastaan Venäläisturistit

Helsingin ilmasto on kostean subtrooppinen. Valkoinen joulu on myytti kaupungissa, talvet ovat lyhyitä (viimeksi 40 päivää) ja loskaisia, kesät perkeleen kuumia. Tästäkin huolimatta on Jääkausi Helsingissä yleisempää kuin muissa skandinaavian maissa(Etiopiaa Islantia lukuunottamatta). Helsingin ilmasto koetaan kylmäksi, mutta kylmyyden kokemus aiheutuu asukkaiden asenteista. On todettu, että ainoa Helsinkiä ja oikeita suurkaupunkeja yhdistävä asia on asukkaiden epämiellyttävä asenne.

Elinkeinorakenne[muokkaa]

Helsinki on Itämeren merirosvouden pesä. Maanalaiset tunnelit ja täydellinen viranomaiskontrollin puute tekivät kaupungista otollisen maaperän kaiken ihmismoskan pesiytymiselle. Kaupungin hyödykkeet saadaan Suomenlahdella purjehtivia tankkereita ryöstelemällä tai langettamalla niille valtavia "sakkoja" milloin mistäkin "ympäristörikoksesta". Korruption määrä on hämmästyttänyt kaikki paitsi myyrät ja seksituristit, joita virtaa Virosta ja Venäjältä Helsinkiin jatkuvalla syötöllä. Kaupungin johtavat merirosvokapteenit ovatkin harkinneet metrolinjan avaamista Suomenlahden ali Tallinnaan turismin laajentamiseksi.

Politiikka[muokkaa]

Helsinki pitää kunnallispolitiikkaansa täysin normaalina: Muutama tyyppi istuu lähinnä nukkumassa lähes tyhjässä salissa, jonka jäsenet on valittu neljän vuoden välein. Keskimäärin ehkä kerran vuodessa suurin osa valtuutetuista on paikalla taistelemassa helsinkiläisiä koskevista tyhjänpäiväisistä asioista. Viime vuosina ei ole tapahtunut hirveästi mitäänniin merkittävää, paitsi joku aikoi kieltää metron alle jäämisen. Tässä tilanteessa kannattaakin kerrata Helsingin puolueet:

Muista ei enää viitsi mainita.

Kaupungin tuho[muokkaa]

Helsingin keskusta vedenpaisumuksen jälkeen. Metron voi vielä havaita kuvan oikeassa alanurkassa.

Helsinki katosi tsunamissa vuonna 2003. Kukaan ei oikeastaan ole kiinnostunut kaupungin kuivaamisesta. Tämä onkin varsin ymmärrettävää, sillä näin suurta onnenpotkua Suomelle ei ole sattunut sitten Ruotsin vallan alta pääsyn jälkeen. Tuhon jälkeen voitiin myös lopettaa keskustelu paikallisen ongelmajätteen, helsinkiläisten, loppusijoituspaikasta.

Tilastoja[muokkaa]

Tilastot ovat vuodelta 1994. Ne on tiettävästi laatinut Salla-Maria-nimisen aluksen kokki kapteeninsa määräyksestä. Kokki kyhäsi samalla istumalla vuoden 1994 Tilastollisen Vuosikirjan ja muut valtakunnan viralliset tilastot.