Helsingin metro

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Älä käytä luovuuttasi, tee vain tasan niin kuin tämänkin artikkelin kirjoittaja on tehnyt.
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Helsingin metrosta.


Helsingin metron logo

Helsingin metro (tuttavallisemmin possujuna, slummijuna tai hukkaputki), on joukkoliikenneväline, joka kuljettaa huonot ihmiset Itä-Helsingistä kuseskelemaan keskustaan. Metrolla voi lisäksi ajaa ilmaiseksi ympyrää koko päivän. Linja koostuu kolmesta asemasta ja muutamasta turhasta maisemienkatselupaikasta. Helsingin metrolla on huono maine, eikä Helsingin metroja ole tämän takia onneksi erehdytty rakentamaan muualle paitsi Helsinkiin. Liikennettä pyörittää salanimen HKL (Helvetin Kovat Liksat) turvissa joukko katkeroituneita kaksikätisiä ihmisiä. Heitä kutsutaan kuljettajiksi, koska he ovat käyneet kolmen päivän kirjekurssin ja tietävät, miten pyörä pyörii.

Historia[muokkaa]

Helsingin metron ensimmäinen asema, Kontula, on löydetty noin vuonna 400 eKr. ja sen epäillään olevan foinikialaista alkuperää. Tämän vahvistaa asemalaiturin alta saviruukussa löydetty muumioitunut ulostepökäle. Koska itähelsinkiläisten piti päästä kuselle ja oksentamaan kauas omilta nurkiltaan, päätti saamelaisneuvosto laajentaa metroverkostoa 900-luvulla Sörnäisiin, mikä onkin aikojen saatossa osoittautunut hyvin onnistuneeksi päätökseksi; kuseskelu ja oksentelu jatkuu Sörnäisissä aina tähän päivään asti ja asiantuntija-arvioiden mukaan huomennakin.

Kolmas asema on Myllypuro. Koska kaikki idän kuseskelijat ja oksentajat eivät jaksaneet pidätellä kävellessään Kontulan asemalle, saamelaiset päättivät novgorodilaisten myöntämän suojelurahan turvin tehdä heille oman aseman matkan varrelle.

Metro kulkee suurimman osan maan pinnalla, koska vaunuja ennen vetäneet hevoset pelkäsivät pimeää. Hevosista kuitenkin luovuttiin nopeasti, sillä niitä ei saatu toimimaan luotettavasti 750 voltin jännitteellä. Hevosista luopuminen oli suuri askel saamelaisten kalastuspaikalle nimeltä Helsinki, sillä kylä voitiin tämän jälkeen rakentaa metrolinjan päälle. Oravannahat kuitenkin loppuivat, ja suuri osa linjasta piti jättää metsän keskelle maan päälle.

Helsingin metrolinja 134 vuotta ennen neljättä maailmansotaa Neuvostoliiton huippusalaisiksi luokiteltujen raporttien mukaan.

Rataverkon laajeneminen[muokkaa]

  • 400 eKr. Kontulan suunnalta löydetään riuku, joka tulkitaan alkeelliseksi metroasemaksi.
  • 900 jKr. Sörnäisten ulkoilmakäymälän luo tallataan hevosille polku.
  • 901 jKr. Myllypuron asema valmistuu
  • 1982 jKr. Metrossa havaitaan ensimmäisen kerran hyviä ihmisiä. Tämän kunniaksi niille molemmille päätetään rakentaa epämääräisiä seisakkeita sinne sun tänne.

Rataverkko tulevaisuudessa[muokkaa]

Tulevaisuus[muokkaa]

Koska hevosista luovuttiin, on Helsingin kaupunki päättänyt luopua pian myös hevosenkuljettajista. Näillä näkymin vaunuille annetaan vauhtia alamäkeen ja annetaan rullata itsestään Sörnäisiin asti noin vuonna 2021, mikäli hankeen yksityiskohdat saadaan pidettyä salassa päättäjiltä siihen asti. Kaupunginvaltuustossa on kuitenkin ihmisiä, joilla on vessa kotona, sillä päättäjien kusettaminen ei ole HKL:ltä onnistunut aivan matkustajien kusettamisen veroisesti. Koska kaljapullo on huomattavan hankala avata pimeässä, juniin tulee sisälle henkilökuntaa, joka sytyttää tupakat ja avaa matkustajien pullot. Tarvittaessa tämä henkilökunta voi myös työntää vaunulle lisää vauhtia, jos meno pysähtyy tunneleissa eläviin tonttuihin. Kuljettajista luopuminen on suuri askel suomenruotsalaisten kalastuspaikalle nimeltä Helsinki, sillä kylä voidaan tämän jälkeen rakentaa kokonaan metrolinjan päälle. Oravannahat tulevat kuitenkin todennäköisesti (taas) loppumaan, eikä metroa saada vieläkään haudattua kokonaan maan alle. Tämä naurattaa muita metrokaupunkeja jo etukäteen.

Tekniikka[muokkaa]

Helsingin metrovaunut ovat oransseja, jotta ne erottuisivat kuljettajista, jotka ovat sinisiä. Kuljettajaan virtsaaminen saattaa aiheuttaa vaurioita virtsalle, joten on tärkeää erottaa itse metro sen kuljettajasta. Metrojen pitää erottua myös raitiovaunuista, jotka ovat vihreitä ja joissa matkustaa välillä hyviä ihmisiä.

Metrojuna on raideliikenneväline ja niinpä sen tärkein ominaisuus on myöhästymisen luominen tyhjästä. Helsingin metro on tunnettu siitä, että junat osaavat aiheuttaa myöhästymisiä itsensä lisäksi myös matkustajille. Tekniikkaa kilpailutettaessa pidettiinkin tärkeänä, että myös kaikki pummit voivat ottaa osaa junien myöhästyttämiseen. Kätevimmin tämä onnistuu asettamalla sammunut ihminen oven väliin ja odotamalla, että harmaa-asuinen tunnelleissa elävä tonttu tulee kysymään, miten appelsiini kuoritaan. Kun ovea pitää auki riittävän monelle ihmiselle, juna yleensä palkitsee vaivasi soittamalla kahden nuotin melodian.

Junissa on jarrut, mutta niitä ei käytetä, koska se saattaisi aiheuttaa mukavia pysähdyksiä ja näin houkutella muita kuin köyhiä ja/tai typeriä ihmisiä takseista metroihin. Junissa ei ole ilmastointia, vessoja tai roskiksia, sillä jokainen juna saapuu kyllä aikanaan Sörnäisten asemalle. Metrovaunut muistuttavat eläinvaunuja, tosin sillä erotuksella, että eläinkuljetuksissa on säädöksiä mm. siitä, kuinka monta yksilöä vaunuun saa pakata. Junan ovien vieressä on kaksi nappia, jotka eivät tee mitään. Kaikki haluavat silti painella niitä.

Ihmiset[muokkaa]

HKL:n (luultavasti väärennetyn) tutkimuksen mukaan metrojunat olisivat tehokkaimmillaan, jos niissä ei olisi lainkaan ihmisiä. Koska hevoset ja melkein kaikki kuljettajat saatiin jo myytyä meetvurstiksi, matkustajien automatisointi on suunniteltu toteutettavaksi noin 2022 tienoilla. Siihen asti junissa ja asemilla pyörii kaikenlaisia ihmisiä, jotka joko matkustavat ilmaiseksi tai saavat pyörimisestä palkkaa.

  • Siniset olivat kuljettajia, joita ei kannata sekoittaa juutalaisiin, vaikka molemmilla on useimmissa tapauksissa yksi pää.
  • Harmaat ovat tonttuja, joita käytettiin orjatyövoimana metroa rakennettaessa. Näiden tuima ilme johtuu siitä, että ne eivät ole yhdeksännessäkään sukupolvessa ehtineet tottua sähkövaloihin. Muutama tällainen on nähty myös Studio Julmahuvi -nimisessä keskusteluohjelmassa. Nämä ihmiset(?) ohjaavat metroasemille vahingossa eksyneet hyvät/rikkaat ihmiset ulos.
  • Tummansiniset ovat kuljettajia, jotka keskeyttivät kurssin kahden päivän jälkeen huomattuaan, että metrossa saa matkustaa myös ilman koulutusta ja palkkaa. Kulkevat pareittain, sillä toinen ei osaa lukea eikä toinen kirjoittaa. He häiritsevät muita ihmisiä palvomalla jumaliaan huutelemalla: "Matkaliput!" Näitä jumalolentoja nimeltä Matkalippu ei ole tavattu Helsingin lähistöllä enää 500 vuoteen.
  • Keltapunaiset eivät ole junia, vaan lattiankiillottajia, joiden tehtävänä on pitää huolta sairaista ja haavoittuneista. Nämä henkilöt yrittävät epätoivoisesti pitää huolta lisäksi siitä, että Kontula, Myllypuro ja Sörnäinen eivät muistuttaisi WC:itä. Eivät puhu suomea eivätkä ilmeisesti mitään muutakaan (kieltä). Jos jätät juniin tavaroitasi, niin nämä ovat niitä, joille kannattaa soittaa. He eivät siis puhu suomea eivätkä ilmeisesti mitään muutakaan, joten oli varmaankin hiton järkevää unohtaa se salkku sinne! Älä silti soita heille, jos haluat salkkusi takaisin, sillä saatat saada vahingossa asiakaspalvelua, ja se pilaa metroliikenteen maineen.
  • Mustakaapuiseen viikatemieheen voi myös törmätä, jos kulkee iltamyöhään metrolla. Tämä olento on itse melko vaaraton, jos et kiinnitä tähän liikaa huomiota. Jos päätät ottaa tämän hahmon huomiosi kohteeksi, saattaa viikatemies hermostua ja loihita paikalle mm. puukkoa heiluttelevan somalin tai kirvesmurhaajan. Kirvesmurhaaja-loitsu on harvinainen, sillä se koettiin viimeksi vuonna 2004, mutta Somalin loihtimista esiintyy usein ja siinäkin säästät henkesi jos annat viikatemiehelle viisi euroa tai pari tupakkaa. Viikatemies voi kaivaa kaavustaan paikalle myös romaneja.
  • Näiden ihmisten lisäksi jokaisessa junassa istuu suomenruotsalainen lesbo, jonka ainoana tehtävänä on herätellä sammuneet ennen pääteasemaa. Tämä tapahtuu kiljaisemalla junan kaiuttimiin "Kajsaniemi!" Tämä ammattiryhmä on metroliikenteessä ainoa, joka osaa muodostaa kokonaisia lauseita.
Kuva tilanteesta metrossa, jossa uhkarohkea helsinkiläinen nuori on suututtanut viikatemiehen.

Matkustajainformaatio[muokkaa]

”Mikä?”
~HKL:n metroliikennejohtaja

Metrolla matkustaminen[muokkaa]

Metroasemille ja juniin pääsee sisään ovista. Jos junan ovet sulkeutuvat eikä matkustaja ehdi sisään, hän voi antaa kuljettajalle odotusmerkin työntämällä oven väliin aiemmin mainitun sammuneen ihmisen, laukun, kännykän, sateenvarjon, lapsen, tupakan tai peniksen. Laiturialueella on houkuttelevalla vedä tästä -tekstillä varustettuja kahvoja, joiden avulla karanneen junan voi palauttaa takaisin ruotuun. Kahvat vaihtavat samalla tonttujen koloissa TV-kanavaa, joten ylimääräinen kahvojen kiskonta voi aiheuttaa tonttupopulaation äkillisen kasvun asemalla. Metroasemilta pääsee ulos ovista, mutta junista pääsee ulos vain, jos kuljettajalla on hyvä päivä tai radiosta tulee merisäätiedote.

Metroon kannattaa tilanteessa kuin tilanteessa ehdottomasti juosta niin lujaa kuin jaksaa, sillä junien vuoroväli on ruuhka-aikoina jopa neljä (4) minuuttia ja muulloin lähes sietämätön viisi (5) minuuttia. Sitä paitsi seuraavassa junassa saattaa olla ikäviä matkustajia. Sokrates on laskenut, että hyvien matkustajien täyttämään junaan ehtimisesi todennäköisyys on suoraan verrannollinen keskinopeuteesi liukuportaiden yläpäästä lukien. Mikäli saavut laiturille, kun ihmismassat ovat jo purkautuneet junasta, on vauhtia lisäämällä vielä mahdollista hajottaa ihmisjoukko ja ehtiä metroon.

Vuoden 2009 asemien puhtaanapito-operaatio[muokkaa]

Vuoden 2009 loppupuolella, HKL-Metroliikenteen kyllästyttyä jatkuviin valituksiin asemien likaisuudesta, asemat päätettiin puhdistaa kolmen kuukauden mittaisella pesuoperaatiolla. HKL-Metroliikenne järjestikin urakasta tarjouskilpailun, jonka voitti Helsingin ja Nokian vesilaitoksien yhteenliittymä. Järjestelyt Rautatientorin metroaseman puhdistamiseksi aloitettiin sunnuntaina 8.11 ja Helsingin pelastuslaitos saikin hälytyksen metroasemalla vellovasta tulvasta samana jo päivänä kello kolmen ja neljän välillä iltapäivällä.

Vesilaitoksien sössimisen - joka Helsingin veden johtajan Rööri-Repen mukaan johtui nokialaisista - vuoksi metrot eivät toistaiseksi pysähdy Rautatientorin metroasemalla, joka on vuokrattu Sea Life Helsingin käyttöön rullaportaiden ja muiden elektroniikkavempeleiden korjausten ajaksi. Sen sijaan HKL-Metroliikenteen johtajan Jussi Junailijan mukaan pesuoperaatio onnistui niin hyvin, että menetelmää jatketaan "ilman muuta" myös muiden asemien kohdalla. "Parempi että hoidetaan homma kerralla kunnolla. Henkilökohtaisesti olinkin sitä mieltä, että asema kaipasikin uutta maalia pintaan, mitä se nyt saa. Sitä paitsi nyt pesun saivat kaupungin piikkiin myös kompassitason Hesburger, jolle tämä on ehdottomasti puhdasta voittoa, sekä aseman vakiopultsarit, jotka jaksavat taas seuraavat 27 vuotta peseytymättä. Missä muualla metromatkustajat saavat vieläpä ihastella metron ikkunasta eksoottisia kaloja?" Junailija iloitsi paikallislehdessä.

HKL-Metroliikenne on virallisesti ehdottanut HKL-Raitioliikenteelle esimerkiksi raitiovaunupysäkkien pesemistä samalla menetelmällä.

Katso myös[muokkaa]