Heikki Kinnunen
Hikipedia
”Onks Viljoo näkyny?”
Heikki Kinnunen (s. 1946) on sekä taistolaiskommunisti että vapaamuurari, mikä on sinänsä täysin järjenvastainen ja käsittämätön yhdistelmä. Kinnusen esiinmarssi valkokankaalla tapahtui 1960-luvun lopulla, mutta vasta miehen komedialliset ulottuvuudet tekivät hänestä tähden; tämä tapahtui Seppo Huunosen ohjaamassa Lampaansyöjät-elokuvassa 1972. Samoin kuin Leo Lastumäki, Heikki Kinnunen puhutteli suomalaisen miehen herkimpiä tuntoja örveltävissä ryyppykohtauksissa ja kaahauskohtauksissa. Asiaan kuului sekä matkailua että lampaiden salametsästystä Pohjois-Suomessa ja Norjassa. Elokuva ei ollut erityinen arvostelumenestys, mutta Kinnusen ja Lastumäen tie tähtiin oli avoin siitä hetkestä lähtien.
[muokkaa] Koomikko
Kinnusella oli ilmeistä nostetta sodanjälkeisen ja televisioituneen Suomen mustavalkoisessa maailmassa; hänestä luotiin koomikko. Kinnunen nautti suojatyöpalkkaa Yleisradiosta 1970-luvun ajan sekä Oy Mainos-Tv-Reklmam Ab-yhtiöstä 1980-luvun vuosina. Kinnusen ansioksi on luettava, että hän toisinaan onnistui ihan oikeasti olemaan hauska. Kinnusen uraa pönkitti merkittävällä tavalla Spede Pasanen, joka kiinnitti Kinnusen useisiin jälkikäteen arvioituna merkittäviin elokuvarooleihin.
[muokkaa] Pertsa Reposen osuus tapahtumiin
Heikki Kinnunen esiintyi myös äänellään. Tärkeimmät taltioinnit lienee tapahtuneet 1980-luvun puolivälissä, jolloin Mainos-TV:ssä pyöri komediasarja Älywapaa Palokunta. Sarjan suosion seurauksena aiheesta laadittiin äänitallenteita, joissa Kinnusen tilannekomiikka pääsi oikeastaan paremmin oikeuksiinsa kuin itse televisioruudussa.
”Lähden täältä sano Hakala kun lauteilta putos!”
| | Alla rakentamisen! Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen. Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi. |

