Hebridit

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hebridien valtakunnan oletettu laajuus ennen Narmeria (31.–33. vuosisata eaa.). Nykyiset hebridiläisalueet tummanvihreällä ympyröityinä (Ulko- ja Sisä-Hebridit, Uudet-Hebridit).

Hebridit tai Hebridien imperiumi oli muinainen Euraasiassa, Afrikassa ja eteläisellä Tyynellämerellä vaikuttanut suurvalta, jonka arvellaan kukoistaneen joskus etruskeja, Troijan sotaa ja Egyptin yhdistymistä edeltäneenä aikana. Hebridivaltakunnan perustivat arvoitukselliset hebridiläiset, jotka olivat todennäköisesti esi- tai varhaiskelttiläisiä heimoja nykyisen Skotlannin länsiosista. Eräiden teorioiden mukaan hebridiläiset olisivat yksi Israelin kadonneista heimoista: heprealaisuuteen viittaava sana olisi muuntunut muotoon hebridiläinen. Nykyisin Hebridi-imperiumista on jäljellä vain Ulko- ja Sisä-Hebridit sekä Uudet-Hebridit. Se, että näiden ääripäiden välissä on roimasti yli 10 000 km maata ja merta, kertoo todella mahtavasta muinaisvaltakunnasta, jonka on täytynyt hallita valtavia maa-alueita ja resursseja pitääkseen näin laajalle levittäytyvän valtapiirin yhtenäisenä.

Hebridiläisistä ja heidän valtakunnastaan tiedetään vain vähän. Hebridiläisten alkukoti, mistä heidän valtakuntansa on saanut alkunsa, on aivan ilmeisesti Hebridien saaristossa Ison-Britannian saaren luoteisosissa. Tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, tulivatko varhaiset hebridihallitsijat Ulko- vai Sisä-Hebrideiltä. Hebridiläiset olivat erittäin ekspansiivisia, ja laajensivat valtapiiriään hyvin nopeasti käsittämään ensin koko Pohjanmeren alueen ja sitten enimmän osan Eurooppaa. Tämän on ollut lähes pakko tapahtua ennen indoeurooppalaisten kansojen saapumista Länsi-Eurooppaan, ja pidetään mahdollisena, että Salisburyn Stonehenge, Carnacin menhirit, Baleaarien talaiotit sekä Maltan muinaistemppelit ovat hebridiläisten rakentamia. Etruskien, baskien ja berberien sekä Kykladien kulttuurikansan on arveltu olevan hebridiläisten jälkeläisiä. Daniel Juslenius arveli 1600-luvulla, että hämäläiset ovat viimeisiä puhtaita hebridiläisiä, mutta harvat tutkijat otaksuvat hebridiläisten valtakunnan ulottuneen Suomen alueelle.

Monet arvostetut historioitsijat, kuten professori Erich von Däniken, ovat esittäneet, että hebridiläiset toivat edistyneen rakennustaidon Egyptiin, mikä mahdollisti pyramidien rakentamisen. Myös Mohenjo-daron ja Harappan rakennelmia arvellaan hebridiläisten tekeleiksi. On sääli, ettei hebridiläisten merenkulkukalustoa ole säilynyt, sillä heidän imperiuminsa on saattanut olla hyvin meripainotteinen, mikä selittäisi heidän ilmeisen nopean alueellisen laajentumisensa. Hebridiläiset olivat varmasti päässeet asettumaan Uusille-Hebrideille, nykyiseen Vanuatun saaristoon, jo ennen Egyptin varhaisdynastista kautta, ja todennäköisesti heidän imperiuminsa romahti pian ennen faarao Narmerin aikaa tuntemattomista syistä. Uudet-Hebridit olivat nimestään päätellen hebridiläisten valtakunnan kaukaisin piste, josta oli ehkä tarkoitus käynnistää laajempi Polynesian kolonisaatio. Thor Heyerdahl ei pidä mahdottomana, että Pääsiäissaaren (Rapa Nui) kulttuuri voisi olla hebridiläisen löytöretken aikaansaannosta.

Hebridivaltakunnan on täytynyt romahtaa äkillisesti, odottamatta ja katastrofaalisesti, koska siitä on säilynyt niin vähän merkkejä. Kyseessä oli mahdollisesti jokin suuri luonnonmullistus, ja tämä liittää hebridiläiset monien tutkijoiden käsityksissä Atlantiksen legendaan. Hebridiläisten lyhyellä maailmanvallalla on väistämättä ollut vaikutusta uusien korkeakulttuurien syntyyn, ja jälkiä hebridiläisvaikutuksesta etsitään esim. sumerien, minolaisten, hindujen, khmerien, melanesialaisten ja Australian aboriginaalien kulttuureista.

Katso myös