Hanns Hörbiger

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Naziflag.gif
Natsit rakastavat tätä artikkelia.
Hanns Hörbiger, vakavasti otettava tiedemies, partakin ja kaikkea.
Jumala sulatti kosmista pakastintaan.

Hanns Hörbiger (29. marraskuuta 186011. lokakuuta 1931) oli itävaltalainen kaivosinsinööri, joka keksi kätevän teräsventtiilin ja uskoi täten pätevöityneensä kosmologiksi. Hörbiger kehitti vuonna 1894 maailmanjääopin (Welteislehre) ajateltuaan, ettei universumin kokonaisvaltainen selittäminen nyt sen vaikeampaa ole kuin metrolinjan louhiminen Budapestiin (mistä hän suoriutui hyvin). Hörbigerin kosmologia nautti jonkinmoista suosiota Saksassa ja Itävallassa 1930- ja 1940-luvuilla, mutta sittemmin maailmanjääoppiin on kohdistettu kritiikkiä siltä pohjalta, että se on hatusta vedettyä hevonpaskaa, johon uskoakseen pitää olla henkisesti jälkeenjäänyt mielipuoli.

Maailmanjääoppi[muokkaa]

Hörbigerin maailmanjääopin mukaan universumin keskeinen elementti on jää. Welteislehre opettaa, että avaruus on enimmäkseen jäätä: Linnunrata on pelkkä hileinen jääkimpaleiden kasa, joka kiertyy kohti aurinkoa.[1] Aurinkokunnan aurinko on melko ainutlaatuinen: yötaivaan tähdet ovat todellisuudessa enimmäkseen jäätä, eivät suinkaan muiden tähtijärjestelmien aurinkoja. Kaikki taivaankappaleet Maa-planeettaa ja aurinkoa lukuun ottamatta ovat paksun jääkerroksen peitossa, ja osa niistä saattaa olla pelkkää jäätä.

Maailmankaikkeus on syntynyt jään iskeytyessä aurinkoon, jolloin jää on höyrystynyt ja sinkoutunut kaikkialle maailmankaikkeuteen, missä se on jähmettynyt erilaisiksi jäämöykyiksi. Lisäksi teorian selitystä kuuntelevien on otettava ryyppy joka kerta, kun mainitaan sana ”jää”.[2] Avaruudessa ei vallitse tyhjiötä, vaan siellä on vetykaasua, joka jatkuvasti hidastaa planeettojen kiertoratoja ja vetää niitä lähemmäs aurinkoa kierteisellä imuliikkeellä. Aurinkokunnassa on ollut paljon enemmänkin planeettoja; ne ovat vain ajan myötä pirstoutuneet jäälohkareiksi ja/tai höyrystyneet auringossa.

Kuu, joka kiertää planeettaamme, koostuu – saat kolme arvausta – jäästä. Kuita on ollut aiemmin monia, ja ne kaikki ovat tuhoutuneet törmätessään maahan, kuten nykyiselle kuullekin tulee ennen pitkää käymään. Maan kuut ovat Marsin ja Maan välisellä vyöhykkeellä olleita jääplaneettoja, jotka ovat kiertyneet kohti aurinkoa ja sitten aina ajautuneet Maan kiertoradalle. Törmätessään maahan kuut hajoavat valtaviksi jäärakeiksi.[3] Nämä törmäykset ovat aiheuttaneet mm. Raamatun vedenpaisumuksen ja Atlantiksen tuhon, ja vieläkö jaksat lukea tätä? No, omaapa on aikasi. Viimeisin kuun törmäys maahan tapahtui noin 10 000 vuotta sitten.

Tutkimusmetodit[muokkaa]

Maailmanjääoppi esittää hyvin itsevarmoja, vallankumouksellisia ja suurisuuntaisia väitteitä. Millaisilla havainnoilla, tutkimuksilla ja laskelmilla Hörbiger teoriaansa päätyi? No, katsoi hän kerran kuuta teleskoopilla, ja sitten hän näki yhden sellaisen unen, jossa kerrottiin Newtonin olevan väärässä.

Hörbiger katsoi selkeänä yönä kuuta kaukoputkella. Se näytti erittäin kirkkaalta. Mikäs muu on kirkasta? Viina! Mutta viinauniversumi kuulostaa naurettavalta, ei sellaista voi olla. Sitä paitsi Kuun pinta on rosoinen, ei se voi olla viinaa. Onko jotain, joka olisi kirkasta, mutta myös rosoista? Jää! Näin ollen on osoitettu, että Kuu on jäätä. Q. E. D.

Tämä oli siis Hörbigerin teorian empiirinen osuus kokonaisuudessaan. Toinen osa koostuu siitä, että hän näki eräänä yönä vuonna 1894 unen, jossa hän näki heilurin avaruudessa, ja jossa paljastettiin, että Newtonin gravitaatioteoria on virheellinen. Kumma kyllä Hörbiger ei lähtenyt haastamaan gravitaatioteoriaa laskelmilla, vaan keskittyi avaruusjäähän.

Hörbigerin tutkimusta auttoi suunnattomasti hänen älyllisesti erittäin diskriminoiva suhteensa kritiikkiin. Kun hänen osoitettiin laskelmilla olevan pahemmin väärässä kuin aivokirurgiaa lapiolla harjoittava sokea kalamuija, vastasi hän briljantisti, että laskelmat ovat hyödyttömiä, koska niissä tulee ennen pitkää tehtyä jokin virhe, joka saa koko prosessin arvottomaksi. Kun valokuvat asettivat Hörbigerin teorian kyseenalaiseksi, julisti hän kuvat pahantahtoisiksi väärennöksiksi. Hörbiger piti kaikkia, jotka eivät kannattaneet hänen teoriaansa, henkilökohtaisina vihollisinaan.

Teorian kannatus[muokkaa]

Pfft! Katsokaa nyt tätäkin idioottia. Luulee jotain jostain tajuavansa, pelle.

Hörbigerin teoria sai lopulta ansaitsemaansa kannatusta. Se ei tullut norsunluutorneissaan elitistisesti kansaa halveksivan establishmentin akateemisen "tiedeyhteisön" piiristä, vaan ennakkoluulottomien visionäärien keskuudesta. Pangermaaninen Völkisch-liikkeen pioneeri Houston Stewart Chamberlain omaksui Welteislehren innokkaasti, kun teoria julkaistiin kokonaisuudessaan vuonna 1913. Adolf Hitler ja Heinrich Himmler, rationaalisesta tarkkanäköisyydestään tunnetut suurmiehet, pitivät niinikään Hörbigerin ajatuksista. Ikävä kyllä Hörbiger itse ehti kuolla, ennen kuin Hitler julkisti suunnitelmansa pystyttää Linziin observatoriopyhäkkö, jonka oli määrä kuvata kosmologian kehitystä Ptolemaioksesta Kopernikuksen kautta kohti ylintä ja täydellisintä kerrosta: Hörbigerin maailmanjääoppia.

Maailmanjääoppi oli tietysti erittäin järkevä ja visionäärinen maailmanselitys – paljon parempi kuin jonkun naurettavan juutalaisen suhteellisuushöpinät. Jää ei ole suhteellista, vaan kovaa ja kylmää tiedettä.

Hanns Hörbigerin poika Alfred[4] jatkoi isänsä työtä Hörbiger-instituutissa ja Kosmoteknisessä seurassa (Kosmotechnische Gesellschaft). Hän joutui kuitenkin vaikeuksiin, kun Anschlussin jälkeen natsipuolue halusi ottaa Hörbigerin seurat hallintaansa voidakseen paremmin kontrolloida niitä. Himmler oli erityisen innokas Welteislehren harrastaja, joka halusi nikkaroida teoriaa entistä paremmaksi Ahnenerbe-instituutissa. Alfred Hörbiger oli haluton päästämään Himmlerin kaltaista sekopäätä sotkemaan selväjärkisen isänsä täydellisen uskottavaa jääkimpale-Atlantis-ei-matematiikkaa-teoriaa. Lopulta Saksan propagandaministeriö kielsi Hörbiger-instituuttia ja Kosmoteknistä seuraa julkaisemasta omin päin mitään.

Toisen maailmansodan jälkeen Welteislehreä on kannattanut joku tyyppi, jonka nimi saattaa olla tai olla olematta Hans Schindler Bellamy. Hänen mukaansa Bolivian Tiwanaku-kulttuuri on maailmankaikkeuden vanhin sivilisaatio, mikä liittyy läheisesti maailmanjääoppiin. Hänen teostensa lukeminen aiheuttaa aivosyöpää.

Katso myös[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Auringonpilkut syntyvät, kun jääkimpaleet työntyvät aurinkoon. Tietenkin.
  2. Tämä helpottaa teorian omaksumista.
  3. Hörbigerin mukaan rakeet ylipäänsä johtuvat avaruuden jäälohkareiden tunkeutumisesta maan ilmakehään, mikä on hyvin edistyksellistä meteorologiaa.
  4. Pari muuta Hörbigerin pojista teki tiedemaailman kannalta paremman ratkaisun ja ryhtyi kitsch-elokuvatähdiksi.