Hankkija
”Kyllähän tämä on ollut ihan puhtaasti sellaista harrastelijoiden puuhastelua”
~Hankkijan tulospalaverin sihteerin tekemä pöytäkirjamerkintä.
”Hukkakaura, Halla ja Hankkija”
~trad.
Hankkija (aiemmin Agrimarket) on koko joukko Suomen maa- ja metsäkylille sekä joidenkin kaupunkien ulkokehälle hajautuneita kauppamuseoita, joiden toiminnan rahoittaa ja mahdollistaa pääasiallisesti osuustoiminnallinen S-ryhmä. Hankkija "työllistää" edelleen melkoisen määrän piakkoin eläköityviä (2008-2010) edesmenneen Keskusosuusliike Hankkijan työntekijöitä. Tämä luo myymälöihin verkkaisen ja pysähtyneen ilmapiirin, jota pitkään talossa olleet työntekijät aivan erityisesti arvostavat. Hankkija-ketjussa sisäisen tiedottamisen ja omahyvä yhteishyvän kuvien kera henkilöstölle suljetussa kirjekuoressa huomiota herättämättä eri lähettäjän nimellä välittää henkilöstölehti Hankkijat, joka myös objektiivisesti Lähde? käsittelee Hankkija-Maatalous Oy:n henkilöstön ja esimiesten välistä vuoropuhelua Lähde?.Kyseisen henkilöstölehden voidaan katsoa edustavan hyvinkin huumorilehti Pahkasian nykyistä ilmenemismuotoa.
Historia[muokkaa]
Hankkijat-ketju syntyi pellervolaisen osuuskauppa-aatteen siirtämisestä 1910-luvulta 1980-luvulle. Juuri nyt Hankkija-ketju elää osuustoimintakalenterin vuotta 1988. Ketjun alkuräjähdys tapahtui pahoissa talousvaikeuksissa kamppailevan Keskusosuusliike Hankkijan maatalousdivisioonan siirryttyä S-ryhmän omistukseen. Myymäläketju on laajentunut aina 1980-luvun lopulta näihin päiviin, jolloin myymäläverkoston suunta on vähitellen kääntynyt eläkejärjestelyjen yms. seikkojen johdosta laskevaksi. Maatalouskaupan yleisestä laskukehityksestä johtuen Hankkija-ketju on maatalouskaupan markkinajohtaja Lähde? Suomessa, jota väitettä yrityksen mainonnassa aivan erityisellä painokkuudella aina korostetaan. Hankkija siten on ensisijaisesti maatalouskauppa Lähde?, mutta joillakin paikkakunnilla se on toiminut Lähde? myös rautakaupantapaisena ei oo-myymälänä. Myös maatalouskauppaan luontevasti kytkeytyvä puutarhatuotteiden myynti Lähde? on ollut olennaista Lähde? Hankkija-ketjussa.
Pääasialliset tuotteet[muokkaa]
Sekä Hankkija että usein yhteydessä toimiva S-rautamarket myyvät valtakunnallisesti ylitse muiden artikkelia, joka tuntee nimen ei oo! Hupaisaksi ja mielenkiintoiseksikin liikkeessä asioivan kuluttajan kannalta asian tekee se, että Hankkija jakaa kuitenkin mainoslehtiä, joissa se nimenomaan vannoo liikkeistä löytyvän ei oon sijaan myytäviä konkreettisia kulutustavaroita. Tätä yrityksen on ollut koko olemassaolonsa ajan erittäin vaikea todistaa.
Johtamiskulttuuri[muokkaa]
Hankkija on kollektiivinen työyhteisö. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinaista hegemonijohtajuutta esiintyy varsin vähän. Näin ollen myös yrityksen vastuunjako on häilyvää ja epämääräistä. Tämä näkyy ulospäin kaoottisena myymäläjärjestyksenä, epäsiistinä piha -ja noutopiha-alueena ja myyjien "emmäävaantiiä"-automaattivastauksina asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Johtamiskulttuurista johtuen myös hyllyt ammottavat tyhjyyttään useissa myymälöissä; ei siksi, ettei tavaroita olisi varaa tilata, vaan siksi, ettei kukaan sitä viitsi tehdä.
Hankkijan isännistö koostuu pääosin agronomeista, joiden johtamismetodi on talon sisällä kehitetty taloustieteen alalaji: agronomia. Tässä johtamistyylissä joukko agronomeja kokoontuu pyöreän pöydän ympärille tuijottamaan kristallipalloa, jonka jälkeen vaihdetaan ajatuksia siitä, mitä pallo on itse kullekin kertonut. Tämän pohjalta laaditaan sekä yhteisesti hyväksytty trendi että tehdään prognoosi. Toisarvoista on, mikäli valittu strategia ei kannattele edemmäksi; kasvojen säilyttämisen vaalimisessa auttaa, että yksikkö on osa suurta ja arvostettua valtakunnallista osuuskauppaketjua.
Itse Hankkija-myymälöiden esimiehet ovat näennäisen joviaaleja ja leppoisia helppoheikkejä, joita naurattaa aina kunnes ikävä asia pääsee yllättämään. Tällöin seuraa nopea poistuminen tilanteesta, tai sellaisen mahdollisuuden puuttuessa pelkästään vaikeneminen. Kaapeissa kolisevat luurangot, joita itse kullekin on työhistorian aikana sattunut, muistuttavat keskinäisestä vaikenemisen laista. Vanha sananlasku "Korppi ei korpin silmää noki" pätee Hankkijoissa äärimmäisen kurinalaisesti.
"Työntekokulttuuri" - tästä ei sitten puhuta![muokkaa]
Hankkijoiden ja S-rautamarketien henkilöstö on työajan ulkopuolella varsin innostunutta väkeä suorittamaan omia pikku askareitaan. Myymälöissä ei totisesti ole puutetta hitaasti kiertävistä ja epäkuranteiksi luokiteltavista tuotteista, joten tietty kotirosvouskulttuuri Hankkija-Maatalous Oy:n (jäljempänä HMOY) toimipisteissä on hiljaisesti hyväksytty ja siunattu asia. Esimiehet harjoittelevat tarvittaessa muuallekatsomista, jottei tieto lisäisi tarpeettomasti tuskaa. Lisäksi sisäinen tarkastus toimii tulkinnanvaraisesti ja tapauskohtaisesti. Ikäviä asioita vältellään mahdollisuuksien mukaan olemattomiin saakka. Meno on näiltäkin osin leppoisaa ja tuo tuulahduksen siitä menneestä maailmasta, jota ei yksityisyrityksissä enää vuosikymmeniin ole yksinkertaisesti voinut esiintyä. Maan ja varsinkin maaseudun tapa ovat sitkeässä tässä maaperässä.
Asiakasuskollisuus[muokkaa]
Hankkijan asiakasuskollisuus perustuu osuuskauppaväen ostouskollisuuteen. Periaatteellinen osuuskauppa-asiakas näkee palvelun ja valikoimien laadusta huolimatta vain yhden mahdollisen ostopaikan, joka maatalous- ja rautakaupassa on Hankkija.
Myymälän sijainti[muokkaa]
Hankkija-myymälät on aina pyritty – jos mahdollista – sijoittamaan kaupankäynnin kannalta toisarvoiselle liikepaikalle. Hankkijan uskolliseen ostajakunnan ostokäyttäytymiseen tällä on katsottu olevan äärimmäisen vähän merkitystä. Toisaalta Hankkija-ketjuun aivan viime vuosina yrityksen hallinto on todennut suureksi yllätyksekseen pätevän samojen taloudellisten lainalaisuuksien kuten mihin tahansa muuhunkin liiketoimintaan. Tämä on herättänyt ilmeistä hämmennystä ja varovaista sekä maltillista ajatustenvaihtoa toimintakulttuurin muuttamiseksi paremmin ajan vaatimuksia vastaavaksi. Hankkijoissa on nimetty tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa kilpailuntapaisen olotilan arkipäiväisessä toiminnassa. Yrityksen hallinnon viisitoistavuotisvuotismietinnön tuloksena Hankkijan kilpailijoina saattavat esiintyä seuraavat yritykset:
Edellä kuvattujen yritysten nimeäminen Hankkija-ketjun kilpailijoiksi vaatii vielä yleisen vahvistuksen yrityksen palveluksessa olevilta agronomeilta. Näillä näkymin se allekirjoitettaneen lausuntokierrosten jälkeen joulukuussa 2012.
Tulevaisuus[muokkaa]
Hankkija-ketju ylläpitää paikallista kauppamuseoperinnettä, joten sen toimintaa saatetaan tulevaisuudessa hyvinkin rahoittaa Museoviraston myötävaikutuksella että veikkausvoittovaroin. Alkuvuodesta 2009 Hankkija-ketjun heräämistä nykyaikaan edesauttoi julkisuuteen annettu tieto siitä, että yritys lomauttaa koko henkilökuntansa kuukaudeksi. Näin ollen talouden lainalaisuuksien voitaneen katsoa kukonaskel kerrallaan saavuttavan myös Hankkija-ketjun ja erityisesti sen työntekijät.
S-rautamarket[muokkaa]
Hankkija-myymälöihin sisältyy toisinaan S-rautamarket. S-rautamarket lukeutuu nk. lähirautakauppoihin, joiden olemassaololle ei tosiasiallisia perusteita tämän päivän Suomessa löydy. S-rautamarketin valikoima perustuu myös useimmiten pääosin eioohon, joten muut kuin bonuskusetukselle pahoin altistuneet asiakkaat tekevät ostoksensa muualta. Asiaintila on johtanutkin siihen, että vuoden 2010 aikana Hankkija on päättänyt kaikessa hiljaisuudessa luopua S-rautamarket-brandysta; tätä varten apuun rientäneet alueosuuskaupat ovat kasvojen kohottamiseksi perustaneet kilvan kulutuskrapulaa aiheuttavia Kodin Darroja. Asiasta on tiedotettu vaivihkaa S-ryhmän omassa Ass-lehdessä.
~satunnainen Agrimarketin työntekijä