Hailuoto

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hailuoto on saari, jossa vielä reilu 100 vuotta sitten asui yli 2500 ihmistä. Se, että siellä nykyään asuu vain noin tuhat ihmistä, ei johdu ainakaan kiinteän tieyhteyden puutteesta. Ilman kiinteääkin tieyhteyttä puolitoistatuhatta kanssaeläjäämme on onnistunut karkaamaan tältä Perämeren Pirunsaarelta, mutta minne, sitä kysyy moni. Tyypillinen hailuotolainen tunnetaan leveästä nenästä ja voimakkaasta hylkeentraanin tuoksusta. Takavuosina moni haisi jäkälältä, mutta nyttemmin, jäkälänsyönnin mentyä pois muodista, yhä useampi haisee vain keskioluelta (sen juonti on muun Suomen tapaan Hailuodossa edelleen muotia). Hailuotolaiset ovat ikimuistoisista ajoin asti eläneet hylkeenpyynnillä ja suolasilakoiden syönnillä. Suolasilakoita on nautittu hylkeiden pyyntimatkoilla ja hylkeentraania silakan kalastusmatkoilla. Joskus joku hailuotolainen on käynyt Oulunkin kauppatorilla kauppaamassa perinne-eväitään.

Historiantutkijoita kummastuttaa yhä, miten hailuotolaiset ovat päässeet saarelleen ilman kiinteää tieyhteyttä. Varteenotettavimman selityksen asiasta lienevät esittäneet Keorke Tuplavee ja Miihkali Poppelius väitöskirjassaan "Asuttiko vuorenpeippo Hailuodon", jossa todettiin asteroidin törmänneen Fennoskandiaan ja luoneen hylkeentraanista ja keskioluesta elävän Homo sapiensin näköishahmon. Kilpailevan teorian mukaan hailuotolaiset ovat evoluution myötä kehittyneet alueella aikanaan eläneistä alkueläimistä, jotka sitten ovat erikoistuneet hylkeiden ja silakoiden metsästykseen. Tämän vuoksi hailuotolaiset ovatkin mitä parhain ekoindikaattori.

Nykyisistä hailuotolaisista n. 25 % elää – uskomatonta kyllä – turismista ja 74 % käy viisivuorossa lautalla töissä. Loput pyytelevät edelleen hylkeitä ja suolasilakoita.



800px-Taajama 571.svg.png Tämä paikka ja sitä käsittelevä artikkeli ovat tynkiä.
Estä väkivaltaiset alueliitokset laajentamalla artikkelia
.