Hömppäpedia:Suuri Pohjan sota

Hikipedia

Tämä artikkeli ei ehkä ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia.
Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla.
Tarkempia tietoja saattaa paljastua kuvitustoiveista.

Mitä v*ttua? Tämä sivuhan on täynnä! Ellet välittömästi tyhjennä tätä sivua, ilkeät ylläpitäjät eivät viskaa tätä sivua bittitaivaaseen!

:Jos etsit jonkinlaista pääartikkelia, joka saattaisi kertoa vaikkapa Ruotsin suurvaltaseman romuttaneesta Pohjan Sodasta, älä etsi. Et löydä sitä täältä.

Suuri Pohjan sota

Sota alkoi: 26.11.2014
Sota loppui: 13.5.2023
Paikka: Itämeren maat
Tulos: Suur-Suomi perustettiin
Sodan vaikutukset: Suur-Suomi perustettiin
Taistelevat osapuolet
Hyvikset Mauno Kapan Suomi	Pahikset Itämeren maat ja Islanti sekä Jamaika

[muokkaa] Sodan syyt

Mauno Kapaa alkoi vain ahdistaa tilanpuute. Hän halusi välttämättä perustaa Suur-Suomen

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 2014 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Venäjän puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Venäläisten vastalauseen mukaan Mainila ei ollut silloin Venäjän tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Venäjä tarjoutui selvittämään tapauksen yhteistyössä Suomen kanssa, mutta Suomi ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan muodostamansa Terijoen nukkehallituksen kanssa. Suomi sanoi irti voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja, ja niistä saatiin syy hyökätä Venäjälle. Suomi esitti aluevaatimukset: koko Itä-Karjala ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Venäjälle

Suomi valloitti nopeasti Itä-Karjalan, ja sehän ei riittänyt. Suomalaiset etenivät aina Vienanmerelle asti valloittaen kaiken minkä halusikin. Suomi vaati Venäjältä sotakorvauksiksi 10 miljardia dollaria ja Venäjä maksoikin ne palautuspulloina. Voiton merkkinä Leningradista tehtiin Suomen pääkaupunki Mauno Kapalla oli kuitenin jo seuraava mielikuvituksekas suunnitelma mielessä.

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 2015 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Ruotsin puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Ruotsalaisten vastalauseen mukaan Mainila ei ollut silloin Ruotsin tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Ruotsi esitti myös ihmetyksensä siitä, miten he olisivat voineet ampua Suomen itärajalle. Ruotsi tarjoutui selvittämään tapauksen yhteistyössä Suomen kanssa, mutta Suomi ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan muodostamansa Terijoen nukkehallituksen kanssa. Suomi sanoi irti voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja, ja niistä saatiin syy hyökätä Ruotsiin. Suomi esitti aluevaatimukset: koko Ruotsi ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Ruotsiin

Suomi valloitti nopeasti Itä-Ruotsin, ja sehän ei riittänyt. Suomalaiset etenivät aina Norjan rajalle asti valloittaen kaiken minkä halusikin. Suomi vaati Ruotsilta sotakorvauksiksi 10 miljardia dollaria ja Ruotsi maksoikin ne palautuspulloina. Voiton merkkinä Uppsalan kaupunki tuhottiin ydinpommilla Mauno Kapalla oli kuitenin jo seuraava mielikuvituksekas suunnitelma mielessä.

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 2016 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Norjan puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Norjalaisten vastalauseen mukaan Mainila ei ollut silloin Norjan tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Norja esitti myös ihmetyksensä siitä, miten he olisivat voineet ampua Suomen itärajalle. Norja tarjoutui selvittämään tapauksen yhteistyössä Suomen kanssa, mutta Suomi ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan muodostamansa Terijoen nukkehallituksen kanssa. Suomi sanoi irti voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja, ja niistä saatiin syy hyökätä Norjaan. Suomi esitti aluevaatimukset: koko Norja ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Norjaan

Suomi valloitti nopeasti Itä-Norjan, ja sehän ei riittänyt. Suomalaiset etenivät aina Atlantille asti valloittaen kaiken minkä halusikin. Suomi vaati Norjalta sotakorvauksiksi 10 miljardia dollaria ja Norja maksoikin ne palautuspulloina. Voiton merkkinä Lillehammerin kaupunki tuhottiin ydinpommilla Mauno Kapalla oli kuitenin jo seuraava mielikuvituksekas suunnitelma mielessä.

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 2017 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Viron puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Virolaisten vastalauseen mukaan Mainila ei ollut silloin Viron tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Viro esitti myös ihmetyksensä siitä, miten he olisivat voineet ampua Suomen itärajalle. Viro tarjoutui selvittämään tapauksen yhteistyössä Suomen kanssa, mutta Suomi ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan muodostamansa Terijoen nukkehallituksen kanssa. Suomi sanoi irti voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja, ja niistä saatiin syy hyökätä Viroon. Suomi esitti aluevaatimukset: koko Viro ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Viroon

Suomi valloitti nopeasti Itä-Viron, ja sehän ei riittänyt. Suomalaiset etenivät aina Latvian rajalle asti valloittaen kaiken minkä halusikin. Suomi vaati Virolta sotakorvauksiksi 10 miljardia dollaria ja Viro maksoikin ne palautuspulloina. Voiton merkkinä Tarton kaupunki tuhottiin ydinpommilla Mauno Kapalla oli kuitenin jo seuraava mielikuvituksekas suunnitelma mielessä.

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 2018 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Latvian puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Latvialaisten vastalauseen mukaan Mainila ei ollut silloin Latvian tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Latvia esitti myös ihmetyksensä siitä, miten he olisivat voineet ampua Suomen itärajalle. Latvia tarjoutui selvittämään tapauksen yhteistyössä Suomen kanssa, mutta Suomi ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan muodostamansa Terijoen nukkehallituksen kanssa. Suomi sanoi irti voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja, ja niistä saatiin syy hyökätä Latviaan. Suomi esitti aluevaatimukset: koko Latvia ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Latviaan

Suomi valloitti nopeasti Itä-Latvian, ja sehän ei riittänyt. Suomalaiset etenivät aina Liettuan rajalle asti valloittaen kaiken minkä halusikin. Suomi vaati Latvialta sotakorvauksiksi 10 miljardia dollaria ja Latvia maksoikin ne palautuspulloina. Voiton merkkinä Jurmalan kaupunki tuhottiin ydinpommilla Mauno Kapalla oli kuitenin jo seuraava mielikuvituksekas suunnitelma mielessä.

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 2019 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Liettuan puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Liettualaisten vastalauseen mukaan Mainila ei ollut silloin Liettuan tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Liettua esitti myös ihmetyksensä siitä, miten he olisivat voineet ampua Suomen itärajalle. Liettua tarjoutui selvittämään tapauksen yhteistyössä Suomen kanssa, mutta Suomi ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan muodostamansa Terijoen nukkehallituksen kanssa. Suomi sanoi irti voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja, ja niistä saatiin syy hyökätä Liettuaan. Suomi esitti aluevaatimukset: koko Liettua ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Liettuaan

Suomi valloitti nopeasti Itä-Liettuan, ja sehän ei riittänyt. Suomalaiset etenivät aina Puolan rajalle asti valloittaen kaiken minkä halusikin. Suomi vaati Liettualta sotakorvauksiksi 10 miljardia dollaria ja Liettua maksoikin ne palautuspulloina. Voiton merkkinä Kaunasin kaupunki tuhottiin ydinpommilla Mauno Kapalla oli kuitenin jo seuraava mielikuvituksekas suunnitelma mielessä.

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 2020 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Puolan puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Puolalaisten vastalauseen mukaan Mainila ei ollut silloin Puolan tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Puola esitti myös ihmetyksensä siitä, miten he olisivat voineet ampua Suomen itärajalle. Puola tarjoutui selvittämään tapauksen yhteistyössä Suomen kanssa, mutta Suomi ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan muodostamansa Terijoen nukkehallituksen kanssa. Suomi sanoi irti voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja, ja niistä saatiin syy hyökätä Puolaan. Suomi esitti aluevaatimukset: koko Puola ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Puolaan

Suomi valloitti nopeasti Itä-Puolan, ja sehän ei riittänyt. Suomalaiset etenivät aina Saksan rajalle asti valloittaen kaiken minkä halusikin. Suomi vaati Puolalta sotakorvauksiksi 10 miljardia dollaria ja Puola maksoikin ne palautuspulloina. Voiton merkkinä Koszsalinin kaupunki tuhottiin ydinpommilla Mauno Kapalla oli kuitenin jo seuraava mielikuvituksekas suunnitelma mielessä.

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 2021 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Saksan puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Saksalaisten vastalauseen mukaan Mainila ei ollut silloin Saksan tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Saksa esitti myös ihmetyksensä siitä, miten he olisivat voineet ampua Suomen itärajalle. Saksa tarjoutui selvittämään tapauksen yhteistyössä Suomen kanssa, mutta Suomi ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan muodostamansa Terijoen nukkehallituksen kanssa. Suomi sanoi irti voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja, ja niistä saatiin syy hyökätä Saksaan. Suomi esitti aluevaatimukset: koko Saksa ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Saksaan

Suomi valloitti nopeasti Itä-Saksan, ja sehän ei riittänyt. Suomalaiset etenivät aina Tanskan rajalle asti valloittaen kaiken minkä halusikin. Suomi vaati Saksalta sotakorvauksiksi 10 miljardia dollaria ja Saksa maksoikin ne palautuspulloina. Voiton merkkinä Bremenin kaupunki tuhottiin ydinpommilla Mauno Kapalla oli kuitenin jo seuraava mielikuvituksekas suunnitelma mielessä.

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 2022 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Tanskan puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Tanskalaisten vastalauseen mukaan Mainila ei ollut silloin Tanskan tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Tanska esitti myös ihmetyksensä siitä, miten he olisivat voineet ampua Suomen itärajalle. Tanska tarjoutui selvittämään tapauksen yhteistyössä Suomen kanssa, mutta Suomi ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan muodostamansa Terijoen nukkehallituksen kanssa. Suomi sanoi irti voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja, ja niistä saatiin syy hyökätä Tanskaan. Suomi esitti aluevaatimukset: koko Tanska ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Tanskaan

Suomi valloitti nopeasti Itä-Tanskan, ja sehän ei riittänyt. Suomalaiset etenivät aina Tanskan salmelle asti valloittaen kaiken minkä halusikin. Suomi vaati Tanskalta sotakorvauksiksi 10 miljardia dollaria ja Tanska maksoikin ne palautuspulloina. Voiton merkkinä Odensen kaupunki tuhottiin ydinpommilla Mauno Kapalla oli kuitenin jo seuraava mielikuvituksekas suunnitelma mielessä.

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 26. joulukuuta 2023 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Islannin puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Islantilaisten vastalauseen mukaan Mainila ei ollut silloin Islannin tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Islanti esitti myös ihmetyksensä siitä, miten he olisivat voineet ampua Suomen itärajalle. Islanti tarjoutui selvittämään tapauksen yhteistyössä Suomen kanssa, mutta Suomi ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan muodostamansa Terijoen nukkehallituksen kanssa. Suomi sanoi irti voimassa olevan hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja, ja niistä saatiin syy hyökätä Islantiin. Suomi esitti aluevaatimukset: koko Islanti ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Islantiin

Suomi valloitti nopeasti Itä-Islannin, ja sehän ei riittänyt. Suomalaiset etenivät aina pimeimpään Islantiin valloittaen kaiken minkä halusikin. Suomi vaati Islannilta sotakorvauksiksi 10 miljardia dollaria ja Islanti maksoikin ne palautuspulloina. Voiton merkkinä Akureyrin kaupunki tuhottiin ydinpommilla.

[muokkaa] Mainilan laukaukset

Suomen tiedotuksen mukaan 14. maaliskuuta 2024 oli Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa, kuollut 13 rajajoukkojen sotilasta Jamaikan puolelta tulleeseen tykki ja heitintuleen.Jamaikan vastalause oli,että sen tykit eivät voisi kantaa kymmentätuhatta kilometriä.Laukaukset olivat Mauno Kapan käskystä ammuttuja ja niistä saatiin syy hyökätä Jamaikalle.Suomi esitti aluevaatimukset,koko Jamaika ja vähän päälle.

[muokkaa] Suurhyökkäys Jamaikalle

Suomi valloitti nopeasti Itä-Jamaikan ja sehän ei suomalaisille riittänyt. Suomi eteni nopeasti koko Jamaikan läpi,valloittaen nopeasti koko valtion. Ihme kyllä Suomi ei pyytänyt Jamaikalta yhtään sotakorvauksia. Sota päättyi viimein 7. huhtikuuta 2024.

[muokkaa] Sodan seuraukset

Vuoden 2024 viimeisenä päivänä julistettiin Suur-Suomen valtakunta perustetuksi. Mauno Kapa sai tunnustusta suurena strategina, jonka suunnitelmat yllättivät joka ikinen kerta. Mielikuvituksellisuudessaan ne olivat jotain, mitä kukaan ei osannut aavistaa. Kapa valittiinkin koko Suur-Suomen itseoikeutetuksi valtiaaksi. Sodan aikana kuoli 3 suomalaista ja 7 miljoonaa ulkolaista, joista kaikki AIDSiin. Mauno Kapalta hajosi mersu.

Hömppäsodat

Maailmansodat:

3. maailmansota | Π. maailmansota | 4. maailmansota | 5. maailmansota | 6. maailmansota

GigaCorpin sodat:^{Ensimmäinen sukupolvi}

1. galaksin sota | 2. galaksin sota | 3. galaksin sota | 1. universumin sota

Majorasodat:

GigaCorpin sodat:^{Toinen sukupolvi}

1. Röhmöfanttisota | Sisällissota | Psi-sota | 2. Röhmöfanttisota

Mitä vittua -sodat:

Pontikkasodat:

1. pontikkasota | 2. pontikkasota | 3. pontikkasota

Muumisodat: