Hömppäpedia:Länsi-Suomi
Hikipedia
|
Tämä sivu on hömppää. Hikipedia ei ota mitään vastuuta tämän sivun sisällön mahdollisista kosketuskohdista todellisuuteen tai sen sisältämästä realismista. |
Mauno Kapan tapettua Kekkonen vain 2 vuotta sotilasjuntan syrjäyttämisen jälkeen Suur-Suomi jaettiin muutamaan osaan: Länsi-Suomeen, Itä-Suomeen, Inkerinmaahan, Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Saameen. Loput alueet myytiin takaisin entisille omistajilleen ja rahat jaettiin Länsi- ja Itä-Suomen kesken. Kapa nimitti Länsi-Suomen Johtajaksi saksalaisen Heinrich Hönschnitzelin. Saameen, Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Inkerinmaahan tehtiin demokratiat joita Itä-Suomi ja Länsi-Suomi johtavat. Etenkin Saame ja Inkerinmaa ovat "Suomien" hallinnassa. Latvia ja Liettua eivät kiinnostaneet enään suomalaisia jotenka niistä imettiin kaikki rahat, teollisuus ja muu arvokas emämaahan. Näin syntyi Länsi-Suomi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Länsi-Suomi maana
Heinrichin päästyä valtaan hän kirjoitti välittömästi Kapan kanssa YYA-sopimuksen(yhteistyö, ystävyys ja avunanto) jonka mukaan Länsi-Suomi olisi velvollinen tukemaan Itä-Suomea ja entisiä Suur-Suomen alueita sotilaallisissa konflikteissa, Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta. Länsi-Suomi on sotilaallisesti hyvinkin vahva ja maan ylpeys on loistavasti järjestetty vahva asevelvollisuus ja palkka-armeija. Palvelusaika on jopa 2vuotta.
[muokkaa] Talous
Suurin osa Länsi-Suomen varoista tulee teollisuustuotteista ja palveluista. Maatalous on hyvin heikolla kannalla maan pienuuden takia joten lähes kaikki vilja ostetaan Itä-suomesta. Länsi-Suomessa valmistetaan myös erittäin paljon panssarivaunuja ja muita panssaroituja ajoneuvoja ynnä muita aseita. Suurin osa metallista saadaan Kiirunan rautakaivoksilta jotka Länsi-Suomi sai Suur-Suomen hajotessa. Raudan tuotanto on myös kohonnut Suur-Suomen ajoista(jopa n 165 000tonnia). Osa aseista myydään entisiin Suur-Suomi-maihin.
[muokkaa] Armeija
4 122 529:sta asukkaasta 2,2miljoonaa on miehiä joista 0,9 on alle 55-vuotiaita ja 0,7 yli 17-vuotiaita jotka ovat osa-asevelvollisia. Länsi-Suomen armeija on raskaasti aseistettu, puollustuskannalla taisteleva. Hyökkäyksen mahdollisuutta ei silti ole jätetty pois sillä Norja ja Ruotsi jotka liittyivät uudestaan NATO:on ovat mahdollisia uhkia. Rajoille on tehty voimakasta linnoitusta. 17-vuotiaana on velvollinen osallistumaan sotaan vartiointi ja huollonsuojaukseen. 18-vuotiaana alkaa varsinainen asevelvollisuus ja se jatkuu aina 55-vuotiaaksi.
Laivasto
Länsi-Suomella on myös erittäin vahva laivasto. 14 isoa taistelualusta, 78 tykkivenettä ja 31 sukellusvenettä. Laivastoon kuuluu lisäksi Porin Rannikkolennosto, Vaasan Rannikkotykistö sekä Upsalan Rannikkotykistö. Suuria laivastotukikohtia on Vaasassa, Tukholmassa, Uumajassa ja Porissa. Miehistöä on noin 21 000 miestä (sisältää reservit).
Ilmavoimat
Länsi-Suomen ilmavoimat ovat vielä varsin alitehoiset, mutta lisää asehankintoja on kaavailtu vuoteen mennessä 2175. Tällä hetkellä ilmavoimiin kuuluu 15 000 miestä (sisältää reservit) sekä 51 hävittäjää ja vain 3 pommikonetta. Ilmantorjuntarykmentit ovat valmiustilassa suurimpien kaupunkien ja mahdollisten pommituskohteiden lähistöillä joissa myös koulutus tapahtuu.
Maavoimat
Länsi-Suomen ylpeys on massiiviset ja hyvin organisoidut maavoimat joihin kuuluu n 870 000 miestä (sisältää reservit). Maavoimat on jaettu 4 osaan jotka toimivat tiukasti yhteistyössä. Osastot ovat:
- Tykistö
- Jalkaväki
- Panssariajoneuvot
- Huolto
Tykistön tehokkuus yllättäisi minkä tahansa maan sotatilanteessa, sillä Länsi-Suomen insinöörit ovat kehittäneet korkea-räjähteisiä vety-kranaatteja joiden uskotaan tuhoavan minkä tahansa panssarivaunun palasiksi jos osuma tulee yläkulmassa. Suurinpia etäisyyksiä on jopa 120km päähän ammuttu ammus Pohjois-Norjan Tykistökoulutus akatemiassa Värdössä. Tykistöön kuuluu myös kranaatinheittimiä.
Jalkaväki on raskaasti varustettu uusine rynnäkkökivääreineen ja puoliautomaattisine tark'ampujan kivääreineen. Puollustuskannalla taisteleva armeija vaatii tehokkuuden lisäksi myös mahdollisuutta liikkua nopeasti joten jalkaväen käytössä on 12 miehistönkuljetukseen tarkoitettua helikopteria ja 8 taistelukäyttöön tarkoitettua. Liikkuvuuden ja tehokkuuden lisäksi vaaditaan vielä puollustavalta osapuolelta tulivoimaa. Tähän tarkoitukseen on kehitetty uusia kranaattikonekiiväreitä ja 2-piippuisia tavallisia konekivääreitä.
Panssariajoneuvoihin kuuluvat panssarivaunut(170) panssariajoneuvot(233) ja tukikohtavaunut(46). Ilmantorjunta kuuluu ilmavoimiin. Kenttäohjukset taas jalkaväkeen samoin haavoittuneiden kuljetukseen kuuluvat ajoneuvot ja panssaroimattomat ajoneuvot. Panssariajoneuvoilla on tärkeä osa panssarintorjunnassa ja mottitilanteissa ulos pääsemisessä sekä hyökkäyksen kärjessä. Useimmat panssarivaunut ja muut panssariajoneuvot ovat aivan uusia. Valmistajana on usein vanha, jo Suomessa ollut Sisu.
Huolto toimii osakseen jalkaväessä kiinni olevana ryhmänä, mutta panssariajoneuvoille on oma huoltoryhmänsä. Tykistö taas saa oman huoltonsa jalkaväen mukana. Huoltojärjestelmään kuuluu 13% 55-vuotiaita asevelvottomia, 67% asevelvollisia eli yli 18-vuotiaita ja 20% 17-vuotiaita osa-asevelvollisia. Samalla osa-asevelvolliset saavat koulutusta.
[muokkaa] Hallitus
Vaikka Heinrich on yksinvaltias on olemassa eduskunta ja muita demokratiaan liittyviä ryhmiä. Näillä ei kuitenkaan ole valtaa kuin pienemmissä asioissa ja suurien suuntien hienosäädössä. Heinrich, Johtaja, hoitaa politiikan suuret suuntaukset. Johtajan kuollessa, erotessa tai erikseen tahtoessa pidetään äänestys tulevasta Johtajasta. Jokaisen puolueen pitää julkistaa oma ehdokkaansa ja pitää jonkinlainen vaalikampanja. Pienemmät, vähävaraiset puolueet jäävät armotta jalkoihin mutta yleensä hekin saavat äänistä n 9%. Suuria puolueita on 4. Pienempiä 7. Eduskunnassa on 300 jäsentä. Suurilla puolueilla on yhteensä 279 jäsentä edustamassa ja pienemmillä 21. Laki turvaa jokaiselle yli 5000 ääntä saaneelle puolueelle yhden jäsenen vähintään.
[muokkaa] Politiikka
Jonkinlainen demokratia on silti säilynyt Kapan tahtomasta ehdottomasta diktatuurista huolimatta. Useimmat puolueet edustavat oikeisto-radikaaleja- ja fasisti-puolueita. Yksi suurista puolueista on silti demokratiaa vaativa Sosiaalidemokratian ystävien-puolue. 2 pienistä puolueista on kommunistisia ja 1 on natsipuolue. Heinrich itse tahtoo säilyttää yksinvaltiuuden ja pitää suomalaisia kunniakkaina ja parempina ihmisinä kuin muita vaikka ei suoranaisesti halveksi tai vihaakkaan muita kansoja.
[muokkaa] Yksinvaltiuus
Vaikka Länsi-Suomea johtaakin vain yksi ihminen on hänen tukenaan kymmeniä eri ministereitä jotka neuvovat Johtajaa päätöksissään. Joillain aloilla ministeri voi päättää eduskunnan kanssa asioista varsin vapaasti ilman Johtajan mielipiteitä. Yksi näistä on esimerkiksi talous ja maatalous. Entisenä armeijan ylipäällikkönä Heinrich haluaa itse ohjata armeijaa ja toimii myös ulko- ja pääministerinä, neuvojiensa kanssa.
[muokkaa] Historia
Historia alkaa heti Suur-Suomen hajoamisesta .Lyhyen historiansa aikana Länsi-Suomi ei ole kerennyt pitämään vain yhdet eduskuntavaalit ja muutamat ministerivaalit joissa kansa saa päättää neuvonantajia ja ministereitä. Tosi asiassa Heinrich nimittää neuvonantajansa aivan yksin, mutta huhujen mukaan hän kuuntelisi myös kansan mielipidettä. Minkäänlaisia konflikteja ei ole ilmennyt eikä myöskään levottomuutta, ongelmia tai heikkouden merkkejä. Maa on ollut koko olonsa ajan hyvin vakaa. Suuria muutoksia ei ole vielä tullut ellei ensimmäisenä vuonna hurjaa lakienmuutoksia ja armeijan järjestelyä lasketa. Historian opiskelussa kunnioitetaan Kapaa ja Talvi- ja jatkosodassa osallistuneita. Muun muassa kansallissankari Simo Häyhä. Henkilönpalvontaa ei ole ilmennyt kuin Kaikki rakastavat Kapaa-seuroissa. Tästä on tullut myös humoristinen televisio-ohjelma.
[muokkaa] Laki, järjestys ja järjestyksenvalvojat
Lait ovat kiristyneet huomattavasti Suur-Suomi-ajoista. Mutta toisaalta rehellinen kansa on saanut olla rauhassa eikä pienien lainrikkomusten rangaistukset ole kiristyneet. Poikkeuksena voidaan mainita pahoinpitely ja seksuaalinen lähentely. Suuria muutoksia on tullut raiskauksien rangaistuksissa ja murhissa. Myöskin valtion tietojen vakoilu muiden maiden avuksi on rangaistava teko. Kuolemantuomio on otettu jälleen käyttöön, mutta vain sotatilassa rintama- ja sotakarkurit
voivat sen saada. Samoin vakoojat ja vihollisen sotilaat ja siviilit sukupuolesta huolimatta. Alaikäinen ei voi kuolemanrangaistusta saada. Eikä myöskään vuotta enempää vankilassa. Vain sotatilassa hän voi saada sodanajan kestävän vankilatuomion, mutta sen jälkeen hänet vapautetaan.
Järjestys on tiukassa valvonnassa korttelivartioiden tulon jälkeen. Korttelivartija on puoliautomaatti aseella varustettu, koulutettu vartija joka käy siviilitöissä mutta on iltaisin vastuussa korttelinvartioinnista ja samalla talonmies. Korttelinvartijan ei kuulu hoitaa siivous- ja korjaustöitä
