Hiidenlinna

Hikipedia
Ohjattu sivulta Hämeenlinna
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Terveisiä perseestä..., ”
~Irwin Goodman
Hiidenlinna
Hiidenlinnan vaakuna.png 344px-Hameenlinna.sijainti.suomi.2008.png
vaakuna sijainti
www.hiidenlinna.fi
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Häme
Seutukunta ei tietoa
Kihlakunta [[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi 1639
Kuntaliitokset Vasallit liitettiin 2009
Pinta-ala
- maa
2 067,28 km²
1 820,1 km²
Väkiluku
- väestötiheys
vaihtelee (nyt)
36,4 as/km² 
Työttömyysaste {{{työttömyys}}} % 
Kunnallisvero 18 % 
Kunnanjohtaja Irwin Goodman
Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}


Hiidenlinna (ruots. Demonshus) on kaupunki Hämeessä, härkätien varrella. Sen juuret ovat jo esihistoriallisella ajalla, jolloin paikalla sijaitsi merkittävä kauppapaikka ja käsityöläiskeskus. Tällä hetkellä Hiidenlinnassa, joka on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, asuu 66 257 (30.06.2009) ihmistä sekä kukko mikä tekee siitä asukasluvultaan universumin suurimman muinasjäännöksen. Hiidenlinna tunnetaankin Suomen suurimpana hautausmaana, jolla on kaupunkioikeudet.

Vuonna 2009 Hiidenlinnaan yhdistyivät kaikki kaupunkia ympäröivät vasallit (paitsi Turenki, jota ei hyväksytty liittoon mukaan, koska pelättiin Hiidenlinnan ns. Turenkidisierung-ilmiötä, jossa koko kaupunki muuttuisi Turengiksi). Yhdistymisestä johtuen junttien invaasion tähän asti estänyt rajavyöhyke jouduttiin purkamaan. Samalla rajaa vartioinut Parolan Panzerbrigade muuttui itsenäiseksi sotilasvaltioksi.

Historia[muokkaa]

Jään ja tulen aikana kuoleva jättiläinen eli jatuli makasi pää koilliseen, ja hänen selkänsä ruoppasi Päijänteen. Päijänteen nimi (=pää jänne) kantaa edelleen muistoa tästä tapahtumasta. Myöhemmin hiidet kokosivat suuria kiviä kasoiksi toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Hiisien vaikutuksesta Karhunkankaan jyrkät kalliot kohosivat merestä jopa kymmenen sentin vuosivauhdilla. (katso myös: maankohoaminen) Ensimmäiset ihmiset saapuivat noin 8000 eaa, jolloin Karhunkangas oli vielä saari. Rautakaudella kalliolla sijaitsi linnavuori, joka sai jossain vaiheessa nimen Hiidenlinna. Ilmeisesti linnavuoren onkaloissa on asunut vielä hiisiä merovinkiajan alussa. Linnavuoren lähistölle kehittyi muinaiskaupunki. Kulttuurielämää kaupungissa ei kuitenkaan ollut, sillä "rotunsa jäsenkansaa kun olivat, eivät suomalaiset pystyneet luomaan omintakeista kulttuuria", kuten professori Adolf Aspenthal on asiasta todennut. Alueen rikkaat ylimyshaudat ja monimuotoinen kalevalainen kansanrunous lienevätkin ulkomaista vaikutusta.

1200-luvulle tultaessa Hiidenlinna oli saavuttanut keskeisen aseman ruåttålaisten ja venäläisten välisessä miekkojen kalistelussa. Kalistelun ollessa alueella yleistä myös itse historiallista muinaismuistoa eli Hiiden Linnaa vahvistettiin jatkuvasti. Ilmeisestä mielenhäiriöstä kärsinyt ja todistettavasti jatkuvassa humalassa esiintynyt apostoli ja Venäjän Ylimmäinen Kurko Suomessa oli tuolloin Pietari Brahe. Hän päätti antaa Hiidenlinnan muinaisröykkiölle kaupunkioikeudet vuonna 1639 eaa. Tämän kunniaksi alueelle kyhättiin juosten kusemalla rautatieasema ja 100 metriä moottoritietä. Tuotokset lahoavat alueella edelleen. Pietari Brahen ryyppyreissu jatkui tiettävästi vielä ainakin kymmenen vuoden ajan, jonka jälkeen hän armottomassa darrassa ja morganeissa antoi vielä Hiidenlinnaakin säälittävämmälle Raahelle kaupunkioikeudet. Nimitysjuhlissa hän hävisi oikeudet sukunimeensä raahelaisille rulettipöydässä.
Hiidenlinna auringon peittyessä tomuun, pian torni katkeaisi.

Jatkuviin ruåttalaisten ja venäläisten kärhämiin kyllästyneet suomalaiset hakkapeliitat polttivat päreensä 1809 ekr ja ryhtyivät pätkimään svenssoneita ja iigoreita nokkaan sillä intensiteetillä, että yksi Hiiden Linnan torneista katkesi ja aurinko peittyi tomun taakse tiettävästi vähintään kolmeksi tunniksi tai jopa tunniksi. Tomun laskeuduttua Suomelle oli myönnetty autonomia, jonka merkitystä hämäläiset eivät koskaan tajunneet.

Autonomian aikana Hiidenlinna toimi varuskuntakaupunkina sekä Suomen ensimmäisen rautatieyhteyden lähtö- ja päätesasemana vuonna 1862 jkr. Hiidenlinnan etuna onkin aina ollut edullinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet. Huonojen rautatieyhteyksien takia kaupunkiin saatiin veturi vasta arviolta vuosien kuluttua.

1900-luvulla Hiidenlinnan asukaslukua kasvatti mm. voimakas lisääntyminen sekä maalta muutto. Lopuksi kokoon tyytymätön pormestari Hammarberg pakkoliitti lisää kokoa kunnes se oli hänen pitkäaikaisen naisystävänsäkin Jonna Takiaisen mielestä riittävä.[1]

Nykyisin Hiidenlinna on ukon uskon tärkeimpiä tukialueita. Siellä sijaitsee Ukon yliopisto, jonne ei pääse suorittamatta hyväksytysti Ukon vakkoja. Suurin uskonnollinen vähemmistö Hiidenlinnassa on jääkiekkouskovaisten pelottava lahko. Lahkon kannattajamäärä on arviolta yli puolet suurempi kuin valtauskonnon.

Politiikka[muokkaa]

Hiidenlinnaa hallitsee jääkiekkomafia. Mafian jäseniä Hiidenlinnassa on eri arvioiden mukaan noin kuusi. Jenkkilän terrorisminvastainen poliisiyksikkö EFBEEII on tutkinut jääkiekkomafian yhteyksiä Al-Qaidaan jo vuosikausia, mutta toistaiseksi on pystytty osoittamaan vain, että yhteyksiä joko on tai sitten ei.

Hiidenlinnan yksipuoluejärjestelmä toimii hyvin demokraattisesti lähinnä siksi, että kaikki hiidenlinnalaiset katsovat jääkiekkoa, koska kaupungissa ei ole mitään muuta tekemistä. Toisinaan, lähinnä pelien jälkeen, hiidenlinnalaiset kokoontuvat kaupungin kävelykadulla, Reskalla, hutkimaan toisiaan lättyyn aseinaan maalivahdin tuupparia muistuttat hotsit.

Talous[muokkaa]

Hiidenlinnan talous perustuu lähes täysin jääkiekkojoukkue Hiidenlinnan PaloKuntalaisten kotikatsomotuloihin. Pieniä lisätuloja koituu myös pitkin kaupunkia myytävistä hotseista.

Alueet[muokkaa]

Aulanko[muokkaa]

Aulanko on maailman luonnonjärjestön suojelema puistometsä, jossa maatuu sata hehtaaria puita vuodessa. Kaupunkimetsässä huhutaan asuvan edelleen hiisiä, mutta varmimmat havainnot on tehty fritsuja DX Corollan etupenkillä imevistä teineistä. Varmaksi voidaan sanoa että metsässä kummittelee. Aulangolla sijaitsee myös hotellikylpylä ja golfkenttä, jossa jääkiekkomafia usein kokoontuu.

Hätilä[muokkaa]

Hätilän läpi on pakko ajaa jos haluaa päästä Idänpäästä keskustaan.

Idänpää[muokkaa]

Jos haluaa päästä keskustasta Lahden suuntaan, on pakko ajaa Hätilän ja Idänpään läpi. Näin ollen Lahteen ajaminen ei ole suositeltavaa. R-kioski on suurin nähtävyys.

Katuma[muokkaa]

Katumalla on asunut kuuluisia ihmisiä kuten Viiltäjä-Jack ja Geronimo. Lienee tarpeetonta lisätä, että Katumalla puukkohippa on niin yleistä, että vähintäänkin sivuosumien välttäminen alueeseen tutustuessa on erittäin epätodennäköistä ja näin ollen jopa varmaa.

Kauriala[muokkaa]

Kaurialassa asuu tuhannesta kuuteen tuhatta mummoa. Alueen korkeasta mummotiheydestä johtuen Kaurialan R-kioski on Veikkauksen pelien suhteen koko valtakunnan tuottoisin paikka, vaikka keskimäärin joka kolmas tai eräiden lähteiden mukaan jopa harvempi loton päävoitto on pelattu Kaurialassa.

Maailmanlaajuisestikin merkittävä mummokeskittymä on saanut Bic Maccien suurkuluttajan Morgan Spurlockin kiinnostumaan alueesta. Morkkiksen suunnitelmissa on kuvata dokumentti "30 päivää kassajonossa - maksutapahtuma yllätti mummon, TAAS" -dokumenttinsa Kaurialassa

Myllymäki[muokkaa]

Myllymäki on Hiidenlinnan ylimystön ja papiston suosima asuinalue keskustan kupeessa. Myllymäessä asuu siis rikkaita ja persaukinaisia, jotka haluaisivat olla rikkaita. Myllymäen nimi juontaa myllystä, jonka olemassaoloa kukaan ei ole pystynyt todistamaan.

Kankaantaka[muokkaa]

Kankaantaan citycenterinä ja wannabe-lissujen & -jonnejen suosittuna kohtaamispaikkana toimii Kanakouluntien Siwa,jossa matkailijan kannattaa poiketa. Tällä idyllisellä alueella tavataan paljon spurgu-lajin edustajia jotka ilmestyvät puskista tientukkeeksi häiritsemään "normaaleja" ihmisiä. Kankaantakana ei pysty välttämään innokkaita häntäänsä heiluttavia isäntiä koirineen. Koirafobiitikkojen kannattaakin siis erityisesti välttää Hattelmalan harjua ja metsäpolkuja(HUOM! Varo sillä spurgujen uhriksi joutumisen mahdollisuus nousee metsään mentäessä) jossa koiria kuhisee kuin muurahaispesässä.

Käikälä[muokkaa]

Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.

Käikäälä[muokkaa]

Siirretty artikkelista ”Käikäälä”.

Käikäälä on alue maapallolla ja osittain myös kuussa, johon kuuluvat esim. Euraasian ja Afrikan mantereet. Käikäälän alkuperäinen pääkaupunki sijaitsi jossain päin Rooman valtakuntaa, mutta siirrettiin sittemmin Suomeen.

Historia[muokkaa]

Käikäälä syntyi Rooman hajottua neljään osaan: Itä-Roomaan, Länsi-Roomaan, Atlantikseen ja Käikäälään. Atlantis, jota asuttivat illumi-manaatit, upposi sittemmin, Länsi- ja Itä-Rooma hajosivat, mutta Käikäälä kohosi myöhemmin yhdeksi maailman suurimmista suurvalloista, mikä johtui mm. siitä että Käikäälä sai Rooman hajottua haltuunsa Lähi-idän ja Arabian öljykentät, samoin kuin Rooman armeijan poislukien merivoimiat eli illumi-kanootit. Käikäälän osallistuminen toiseen maailmansotaan oli ratkaiseva isku joka tuhosi lopullisesti Natsi-Saksan. Myöhemmin Käikäälällä oli suuri vaikutus myös mm. Korean sotaan, Neuvostoliiton tuhoutumiseen ja lintuinfluenssan kukistamiseen.

Politiikka[muokkaa]

Käikäälä on demokraattismonarkistinen anarkia, jonka talousjärjestelmä perustuu kommunismiin. Käikäälän maallinen ja hengellinen johtaja on paavi, joka valitaan demokraattisilla vaaleilla. Tosin Käikäälän 7 miljardista asukkaasta vain muutamalla kymmenellä, jotka myös ovat ainoat ehdokkaat, on äänioikeus. Paavin valta tosin rajoittuu Käikäälän molempiin kristittyihin.

Teollisuus[muokkaa]

Käikäälässä on paljon metalli- ja aseteollisuutta. Käikäälässä on kehitetty toistaiseksi maailman tehokkain ydinpommi illumi-naatti. Myös Titanic rakennettiin Käikäälässä.

Nummi[muokkaa]

Nummella asuu enemmän juoppoja ja syrjäytyneitä kuin Raahessa ja Riihimäellä yhteensä. Itsemurhaprosentti alueella lähentelee 50% ja kuolleisuus on jopa 100% riittävän pitkällä tarkkailuvälillä. Nummella sijaitsee Hiidenlinnan ainoa viiden tähden hotelli ja strippiluola.

Tiiriö[muokkaa]

Tiiriössä sijaitsee lukemattomia kauppakeskuksia, joiden yhteenlaskettu neliöala ylittää koko seutukunnan asukasluvun noin tuhatkertaisesti. Kauppakeskuksien tärkein asiakasryhmä ovat lähinnä eläkeläiset ja työttömät, sillä Tiiriön jokainen marketti sulkee ovensa viimeistään kello 17.00

Hämeensaari[muokkaa]

Hämeensaaressa liikkuu massiivisen paljon nuoria, joilla on suuri tarve päästä juomaan aina kun mahdollista, ja heillä on aina tupakkaa mukana. Tätä osaa Hiidenlinnasta kannattaa välttää, koska täällä asuvat kaikki pahamaineiset ihmiset. Suurin osasyy nuorien tälläiseen kerääntymiseen on Mc Donalds, joka on todella hyvässä asemassa keskustaan nähden. Sitä pidetään jonkinlaisena pyhättönä, jossa palvotaan ruokaa. Hämeensaaressa merkittävä rakennus on myös kymmenen hehtaarin KKK-Citymarket. Citymarket on tunnettu varsinkin runsaista parkkipaikoistaan, johon mahtuisi tarvittaessa koko Kokkolan eteläpuolinen Suomi Ahvenanmaa mukaan luettuna. Tämän valtaisan rakennelman takia kyseinen marketti on joutunutkin nostamaan makaronipussin hintaa 2017 jo neljään euroon.

Jukola[muokkaa]

Jukola on pysynyt pystyssä ainoastaan Baari Jukolan Jussin avulla, jukolan jussi on maailman yksi suosituimpia baareja, jukolan jussi baari tuottaa noin 609 Miljardia euroa vuodessa. Alueella on myös kaikki nummen jonnet jotka eivät ole tehneet itsemurhaa. Väestöstä noin 69% on maahamuuttajia, 25% Muuten sairaita, 5% Nummen Jonneja (ovat niin yleisiä niin heidät on pakko ottaa laskentoihin mukka) 0.9% Melkein tavallisia ihmisiä. 0,09% Normaaleja ihmisiä ja 0,01% Rikkaita ihmisiä.

Visamäki[muokkaa]

Ruotsin kuninkaan aikoinaan Visvamäeksi nimeämä alue. Nimi juontuu alueella vuosina 500-1800jkr sijaitseneesta bordellista, joka oli suuresti pohjoismaisten kuninkaallisten suosiossa. Vuosina 1850-1855 Visamäen alueella käytiin myös kyläläisten kesken sisällissota. Sodan kerrotaan alkaneen siitä, että kylän porvarillinen puolue kielsi alle kolmikymmentäkiloisten eläinten kanssa pelehtimisen ja nostatti bordellin verotusta viidellätoista prosentilla.

Nykyisin Visamäki on opiskelijoiden kansoittama rivitaloista koostuva ghetto, jossa liikkumista käteisen rahan kanssa on vältettävä. Elämä Visamäessä noudattaa tarkkaa vuorokausirytmiä. Aamuisin päivä alkaa krapulamarssilla kohti Hämeen Ammatikorkeakoulua ja sen suht edukasta burgundinpatatarjoilua. Illemmalla sama poppoo kokoontuu yleisesti alueen keskuksena toimivalle "Jeesus Saunalle" kiskomaan kyykkyviinejä, minkä jälkeen alkavat yölliset ölinät, polkupyörien paiskominen ja huuto siitä, voittaako insinööri merkonomin merimiespainissa. Kansallisuudet Visamäessä jakautuvat vaihto-opiskelijoista ja ilmaisen koulutuksen perässä Suomeen eksyneistä venäläisistä 45%, valkoveneläisistä 45%, kasakoista ja muista vanhoista neuvostomaista tulleista 65% ja Suomalaisista <1%. Kansalliset yhteenotot alueella havaitaan usein palaneiden maastureiden ja AMG Mercedesten muodossa.

Erityinen juhlapäivä alueella on aina kuukauden neljäs päivä, jolloin Kela tukee visamäkeläisten elämää antamalla näille rahaa viinavelkojen maksuun ja pakastepitsojen ostoon. Alueella on myös porvallinen puolensa, joka on eristetty korkealla vuorella ja piikkilanka-aidalla rivitalohelvetistä. Porvarilliset visamäkeläiset poistuvat alueelta harvoin, sillä tämä tarkoittaa rivitaloalueen kautta kulkua ja lähes pakollista puukkotappelua tai Visamäen mafian veloittaman suojelumaksun maksamista.

Äikäälä[muokkaa]

Hiidenlinnan uusimpia kaupunginosia. Kaupungin Käikäälässä asuva nimilautakunnan puheenjohtaja osoitti kansainvälisesti tunnustettua luovuutta uuden kaupunginosan nimeämisessä.

Äikäälän kuuluminen kaupunkiin on ollut alusta alkaen kiistanalaista, koska se on Venäjän ja Hiidenlinnan välisen jäätyneen kriisin alue, jonka avulla Venäjä pyrkii varmistamaan pääsyn strategisesti tärkeälle Kutalanjoelle. Kumpikaan osapuoli ei ole kyennyt pitämään aluetta hallussaan, joten molemmat ovat käytännössä luopuneet sen valloitusyrityksistä.

Tilanteen seurauksena turenkilaiset ovat alkaneet salaa käyttää Äikäälää palokunnan harjoitusalueena. Tulipaloja ei voida havaita kaupungista, sillä Katumajärvi muodostaa luonnollisen näkemäesteen Hiidenlinnan suuntaan. Venäjältäkään ei voida havainnoida Äikäälän tapahtumia, koska Päijänne-tunnelin voimakas magneettikenttä Lahdessa muodostaa läpäisemättömän esteen elektroniselle valvonnalle.

Harjoitusalueelle on jo pystytetty joitakin rakennuksia simuloimaan nykyaikaista pientaloaluetta, jonka lähelle päästetään kerran vuodessa vapaaksi paikalliset pyromaanit. Koska toiminta tapahtuu jäätyneellä alueella, josta tuli ei voi päästä leviämään, palokunta voi huoletta sivuuttaa harjoituksen tositoimien sattuessa samaan aikaan.

Viitteet[muokkaa]

  1. Historioitsijat eivät ole yksimielisiä Takiasen ja Hammarbergin välisestä keskustelusta koska alkuperäiset dokumentit ja tekstiviestit hävisivät Ike-jupakan tuoksinassa