Hiidenlinna

”Terveisiä perseestä..., ”

~Irwin Goodman

Hiidenlinna
vaakuna sijainti
www.hiidenlinna.fi
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Häme
Seutukunta	ei tietoa
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1639
Kuntaliitokset	Vasallit liitettiin 2009
Pinta-ala - maa	2 067,28 km² 1 820,1 km²
Väkiluku - väestötiheys	vaihtelee (nyt) 36,4 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18 %
Kunnanjohtaja	Irwin Goodman
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Hiidenlinna (ruots. Demonshus) on kaupunki Hämeessä, härkätien varrella. Sen juuret ovat jo esihistoriallisella ajalla, jolloin paikalla sijaitsi merkittävä kauppapaikka ja käsityöläiskeskus. Tällä hetkellä Hiidenlinnassa, joka on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, asuu 66 257 (30.06.2009) ihmistä sekä kukko mikä tekee siitä asukasluvultaan universumin suurimman muinasjäännöksen. Hiidenlinna tunnetaankin Suomen suurimpana hautausmaana, jolla on kaupunkioikeudet.

Vuonna 2009 Hiidenlinnaan yhdistyivät kaikki kaupunkia ympäröivät vasallit (paitsi Turenki, jota ei hyväksytty liittoon mukaan, koska pelättiin Hiidenlinnan ns. Turenkidisierung-ilmiötä, jossa koko kaupunki muuttuisi Turengiksi). Yhdistymisestä johtuen junttien invaasion tähän asti estänyt rajavyöhyke jouduttiin purkamaan. Samalla rajaa vartioinut Parolan Panzerbrigade muuttui itsenäiseksi sotilasvaltioksi.

Historia

Jään ja tulen aikana kuoleva jättiläinen eli jatuli makasi pää koilliseen, ja hänen selkänsä ruoppasi Päijänteen. Päijänteen nimi (=pää jänne) kantaa edelleen muistoa tästä tapahtumasta. Myöhemmin hiidet kokosivat suuria kiviä kasoiksi toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Hiisien vaikutuksesta Karhunkankaan jyrkät kalliot kohosivat merestä jopa kymmenen sentin vuosivauhdilla. (katso myös: maankohoaminen) Ensimmäiset ihmiset saapuivat noin 8000 eaa, jolloin Karhunkangas oli vielä saari. Rautakaudella kalliolla sijaitsi linnavuori, joka sai jossain vaiheessa nimen Hiidenlinna. Ilmeisesti linnavuoren onkaloissa on asunut vielä hiisiä merovinkiajan alussa. Linnavuoren lähistölle kehittyi muinaiskaupunki. Kulttuurielämää kaupungissa ei kuitenkaan ollut, sillä "rotunsa jäsenkansaa kun olivat, eivät suomalaiset pystyneet luomaan omintakeista kulttuuria", kuten professori Adolf Aspenthal on asiasta todennut. Alueen rikkaat ylimyshaudat ja monimuotoinen kalevalainen kansanrunous lienevätkin ulkomaista vaikutusta.

1200-luvulle tultaessa Hiidenlinna oli saavuttanut keskeisen aseman ruåttålaisten ja venäläisten välisessä miekkojen kalistelussa. Kalistelun ollessa alueella yleistä myös itse historiallista muinaismuistoa eli Hiiden Linnaa vahvistettiin jatkuvasti. Ilmeisestä mielenhäiriöstä kärsinyt ja todistettavasti jatkuvassa humalassa esiintynyt apostoli ja Venäjän Ylimmäinen Kurko Suomessa oli tuolloin Pietari Brahe. Hän päätti antaa Hiidenlinnan muinaisröykkiölle kaupunkioikeudet vuonna 1639 eaa. Tämän kunniaksi alueelle kyhättiin juosten kusemalla rautatieasema ja 100 metriä moottoritietä. Tuotokset lahoavat alueella edelleen. Pietari Brahen ryyppyreissu jatkui tiettävästi vielä ainakin kymmenen vuoden ajan, jonka jälkeen hän armottomassa darrassa ja morganeissa antoi vielä Hiidenlinnaakin säälittävämmälle Raahelle kaupunkioikeudet. Nimitysjuhlissa hän hävisi oikeudet sukunimeensä raahelaisille rulettipöydässä.

Hiidenlinna auringon peittyessä tomuun, pian torni katkeaisi.

Jatkuviin ruåttalaisten ja venäläisten kärhämiin kyllästyneet suomalaiset hakkapeliitat polttivat päreensä 1809 ekr ja ryhtyivät pätkimään svenssoneita ja iigoreita nokkaan sillä intensiteetillä, että yksi Hiiden Linnan torneista katkesi ja aurinko peittyi tomun taakse tiettävästi vähintään kolmeksi tunniksi tai jopa tunniksi. Tomun laskeuduttua Suomelle oli myönnetty autonomia.

Autonomian aikana Hiidenlinna toimi varuskuntakaupunkina sekä Suomen ensimmäisen rautatieyhteyden lähtö- ja päätesasemana vuonna 1862 jkr. Hiidenlinnan etuna onkin aina ollut edullinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet. Huonojen rautatieyhteyksien takia kaupunkiin saatiin veturi vasta arviolta vuosien kuluttua.

1900-luvulla Hiidenlinnan asukaslukua kasvatti mm. voimakas lisääntyminen sekä maalta muutto. Lopuksi kokoon tyytymätön pormestari Hammarberg pakkoliitti lisää kokoa kunnes se oli hänen pitkäaikaisen naisystävänsäkin Jonna Takiaisen mielestä riittävä.

Nykyisin Hiidenlinna on ukon uskon tärkeimpiä tukialueita. Siellä sijaitsee Ukon yliopisto, jonne ei pääse suorittamatta hyväksytysti Ukon vakkoja. Suurin uskonnollinen vähemmistö Hiidenlinnassa on jääkiekkouskovaisten pelottava lahko. Lahkon kannattajamäärä on arviolta yli puolet suurempi kuin valtauskonnon.

Politiikka

Hiidenlinnaa hallitsee jääkiekkomafia. Mafian jäseniä Hiidenlinnassa on eri arvioiden mukaan noin kuusi. Jenkkilän terrorisminvastainen poliisiyksikkö EFBEEII on tutkinut jääkiekkomafian yhteyksiä Al-Qaidaan jo vuosikausia, mutta toistaiseksi on pystytty osoittamaan vain, että yhteyksiä joko on tai sitten ei.

Hiidenlinnan yksipuoluejärjestelmä toimii hyvin demokraattisesti lähinnä siksi, että kaikki hiidenlinnalaiset katsovat jääkiekkoa, koska kaupungissa ei ole mitään muuta tekemistä. Toisinaan, lähinnä pelien jälkeen, hiidenlinnalaiset kokoontuvat kaupungin kävelykadulla, Reskalla, hutkimaan toisiaan lättyyn aseinaan maalivahdin tuupparia muistuttat hotsit.

Talous

Hiidenlinnan talous perustuu lähes täysin jääkiekkojoukkue Hiidenlinnan PaloKuntalaisten kotikatsomotuloihin. Pieniä lisätuloja koituu myös pitkin kaupunkia myytävistä hotseista.

Alueet

Aulanko

Aulanko on maailman luonnonjärjestön suojelema puistometsä, jossa maatuu sata hehtaaria puita vuodessa. Kaupunkimetsässä huhutaan asuvan edelleen hiisiä, mutta varmimmat havainnot on tehty fritsuja DX Corollan etupenkillä imevistä teineistä. Varmaksi voidaan sanoa että metsässä kummittelee. Aulangolla sijaitsee myös hotellikylpylä ja golfkenttä, jossa jääkiekkomafia usein kokoontuu.

Hätilä

Hätilän läpi on pakko ajaa jos haluaa päästä Idänpäästä keskustaan.

Idänpää

Jos haluaa päästä keskustasta Lahden suuntaan, on pakko ajaa Hätilän ja Idänpään läpi. Näin ollen Lahteen ajaminen ei ole suositeltavaa.

Katuma

Katumalla on asunut kuuluisia ihmisiä kuten Viiltäjä-Jack ja Geronimo. Lienee tarpeetonta lisätä, että Katumalla puukkohippa on niin yleistä, että vähintäänkin sivuosumien välttäminen alueeseen tutustuessa on erittäin epätodennäköistä ja näin ollen jopa varmaa.

Kauriala

Kaurialassa asuu tuhannesta kuuteen tuhatta mummoa. Alueen korkeasta mummotiheydestä johtuen Kaurialan R-kioski on Veikkauksen pelien suhteen koko valtakunnan tuottoisin paikka, vaikka keskimäärin joka kolmas tai eräiden lähteiden mukaan jopa harvempi loton päävoitto on pelattu Kaurialassa.

Maailmanlaajuisestikin merkittävä mummokeskittymä on saanut Bic Maccien suurkuluttajan Morgan Spurlockin kiinnostumaan alueesta. Morkkiksen suunnitelmissa on kuvata dokumentti "30 päivää kassajonossa - maksutapahtuma yllätti mummon, TAAS" -dokumenttinsa Kaurialassa

Myllymäki

Myllymäki on Hiidenlinnan ylimystön ja papiston suosima asuinalue keskustan kupeessa. Myllymäessä asuu siis rikkaita ja persaukinaisia, jotka haluaisivat olla rikkaita. Myllymäen nimi juontaa myllystä, jonka olemassaoloa kukaan ei ole pystynyt todistamaan.

Nummi

Nummella asuu enemmän juoppoja ja syrjäytyneitä kuin Raahessa ja Riihimäellä yhteensä. Itsemurhaprosentti alueella lähentelee 50% ja kuolleisuus on jopa 100% riittävän pitkällä tarkkailuvälillä. Nummella sijaitsee Hiidenlinnan ainoa viiden tähden hotelli ja strippiluola.

Tiiriö

Tiiriössä sijaitsee lukemattomia kauppakeskuksia, joiden yhteenlaskettu neliöala ylittää koko seutukunnan asukasluvun noin tuhatkertaisesti.

Hämeensaari

Hämeensaaressa liikkuu massiivisen paljon nuoria, joilla on suuri tarve päästä juomaan aina kun mahdollista, ja heillä on aina tupakkaa mukana. Tätä osaa Hiidenlinnasta kannattaa välttää, koska täällä asuvat kaikki pahamaineiset ihmiset. Suurin osasyy nuorien tälläiseen kerääntymiseen on Mc Donalds, joka on todella hyvässä asemassa keskustaan nähden. Sitä pidetään jonkinlaisena pyhättönä, jossa palvotaan ruokaa.