Grover Cleveland
| |
| Yhdysvaltain presidentti | |
|---|---|
| vallassa | 1885–1889, 1893–1897 |
| edeltäjä | Chester Alan Arthur (1885) Benjamin Harrison (1893) |
| seuraaja | Benjamin Harrison (1889) William McKinley |
| syntyi | 18. maaliskuuta 1837 New Jersey |
| kuoli | 24. kesäkuuta 1908 New Jersey |
| puolue | Yhdysvaltain demokraatit |
Stephen Grover Cleveland (1837–1908) oli Yhdysvaltojen 22. ja 24. presidentti vuosina 1885–1889 ja 1893–1897. Hän oli ensimmäinen demokraattipresidentti sitten vuoden 1861, jolloin Yhdysvaltojen sisällissota syttyi. Cleveland oli myös ammattimainen viihdetaiteilija, joka kiersi useiden sirkusten voimamiehenä ja trapetsitaiteilijana etenkin vuosiin 1889–1893 sattuneella virkatauollaan.
Ura[muokkaa]
Pettymys ja sirkusura[muokkaa]
Grover Cleveland osallistui demokraattisen puolueen toimintaan ensi kertaa 28-vuotiaana kampanjoiden presidenttiehdokas James Buchananin puolesta. Buchanan valittiin, ja kun tämän presidenttikaudesta tuli odotettu fiasko sisällissotineen kaikkineen, Cleveland lyöttäytyi kiertävän sirkuksen matkaan. Hän saavutti suosiota voimamiehenä nimellä Ällistyttävä Grover. Clevelandin tukeva ruumiinrakenne sopi erinomaisesti painonnostoon.
Cleveland sai esiintyä myös trapetsitaiteilijana. Siihen hänen ruumiinrakenteensa ei sopinut lainkaan. Cleveland loisti koomikkona, esittäen tavallisesti hölmöä plösöä, joka putosi vesisaaviin. Se kävi häneltä luonnostaan.
Cleveland toimi myös sivutoimisena pyövelinä sikäli kuin sirkuskiertueiltaan ehti.
Ensimmäinen presidenttikausi 1885–89[muokkaa]
Cleveland uskaltautui takaisin politiikkaan 44-vuotiaana, ja demokraatit alkoivat pian ajaa häntä presidentin paikalle, pääasiassa siksi, että hän oli ensimmäinen rehellinen poliitikko koko maassa sitten Lincolnin. Clevelandin voimamiehen ja koomikon ura oli lisäksi tuonut hänelle julkisuutta.
Republikaanit hyökkäsivät Clevelandiä vastaan tämän kampanjoidessa tuoden julkisuuteen, että tällä oli avioton lapsi erään huonomaineisen naisen kanssa. Cleveland ei reagoinut ensin asiaan mitenkään, mutta myönsi lopulta maksaneensa kyseiselle naiselle elatusmaksuja. Cleveland valittiin presidentiksi skandaalista huolimatta. Tästä muodostui merkittävä ennakkotapaus, joka vapautti presidentit kaikesta poliittisesta vastuusta seksiseikkailujensa suhteen.[1]
Cleveland taisteli ensimmäisellä kaudellaan väsymättömästi erikoisryhmien intressejä ja erivapauksia vastaan. Siis sisäpolitiikassa. Ulkopolitiikassa hän taisteli väsymättä erikoisryhmien intressien ja erivapauksien puolesta, etenkin Väli-Amerikkaan liittyvien puolesta. Cleveland muotoili presidentti Monroen vanhan ns. Monroen opin uuteen uskoon. Alkuperäinen doktriini kuului seuraavasti:
- Yhdelläkään Euroopan valtiolla ei ole oikeutta puuttua läntisen pallonpuoliskon alueen maiden sisäisiin asioihin.
Cleveland lisäsi opinkappaleeseen kaksi täydennyskohtaa:
- Yhdelläkään Euroopan valtiolla ei ole oikeutta puuttua läntisen pallonpuoliskon alueen maiden sisäisiin asioihin.
- Mutta meilläpä on.
- Njäh njäh nää!
Cleveland asettui uudelleen ehdolle vuoden 1888 presidentinvaaleissa, mutta hänelle kävi kuten Al Gorelle. Hän hävisi vaalit, vaikka sai eniten ääniä. Cleveland oli tappiosta nyreissään. Itse asiassa hän oli raivoissaan. Hän yritti hyökätä vaalit voittaneen Benjamin Harrisonin kimppuun kirveellä ja vesurilla varustautuneena. Käsikähmässä Cleveland sivalsi kuitenkin vahingossa itseltään leuan, joka jouduttiin korvaamaan vulkanoidulla kumilla. Cleveland tunnettiin tämän jälkeen Kuminaamana.
Katkeroitunut Cleveland palasi sirkukseen ja kiersi Yhdysvaltoja rakastettuna koomikkona koko Harrisonin virkakauden ajan.
Toinen presidenttikausi 1893–97[muokkaa]
Grover Cleveland päätti ottaa vahingon takaisin vuoden 1892 presidentinvaaleissa, ja niin hän tekikin. Cleveland voitti vaalit selvästi ja hänestä tuli näin ainoa Yhdysvaltain presidentti, joka palveli kaksi kautta, mutta ei yhtäjaksoisesti (ja sen lisäksi tietysti ainoa presidentti, jonka leuka oli kumia).
Clevlandin toinen kausi oli pääasiassa nysväämistä pikkujuttujen parissa. Cleveland pakotti Britannian ja Venezuelan solmimaan rauhan ja sen sellaista. Utahista tuli osavaltio vuonna 1896, ja mormonit ovat siitä lähtien soitelleet rauhaa rakastavien tavallisten ihmisten ovikelloja sen sijaan, että olisivat intiaanien maalitauluina.
Myöhempi elämä[muokkaa]
Cleveland vietti presidenttikautensa jälkeen valtiomiesmäistä hiljaiseloa esiintyen silloin tällöin paikallismarkkinoilla voimamiehenä tai esitellen rakastetuimpia paloja koomikon repertoaaristaan.
Tasa-arvokysymykset[muokkaa]
Grover Cleveland vastusti ankarasti naisten äänioikeutta. Hän pelkäsi sen johtavan viiksekkäiden miesten syrjintään. Historia on osoittanut hänen huolensa aiheelliseksi. Kenellä Suomen nykyisistä kansanedustajista on viikset? Ben Zyskowiczilla. Ja ehkä jollain kepulaisella. Cleveland kirjoitti vuonna 1905 (ihan totta!):
| ” |
|
” |
Kuolema[muokkaa]
Cleveland kuoli sydänkohtaukseen 1908. Hänet haudattiin kotiosavaltioonsa New Jerseyyn. Clevelandin kunniaksi on pystytetty lukuisia muistomerkkejä. Hän esiintyi 1000 dollarin setelissä. Kukaan amerikkalainen ei enää muistakaan häntä, sillä kuka käyttää 1000 dollarin seteleitä?
Kuolemanjälkeinen elämä[muokkaa]
Clevelandin pää ja aivot otettiin talteen hänen kuoltuaan ja hänelle on rakennettu uusi vartalo sekalaisesta kokoelmasta eri ruumiinosia. Clevelandiä säilytetään demokraattisen puolueen päämajassa ja hänestä kaavaillaan demokraattien presidenttiehdokasta vuoden 2016 vaaleihin. Clevelandin oletettiin 2008 aivan oikein päihittävän ainakin Hillary Clintonin puolueen sisäisessä esivaalissa, mutta hänen kampanjansa jäi jokseenkin kädettömäksi (sekä myös jalattomaksi ja yleensäkin vartalottomaksi) Barack Obaman rinnalla.
Triviaa[muokkaa]
- Clevelandillä oli viikset, ellet vielä huomannut. Katso uudestaan jotakin tämän artikkelin kuvaa varmistuaksesi asiasta.
Katso myös[muokkaa]
- Yhdysvaltain presidentti
- pää (muuten vain)
Viitteet[muokkaa]
