Graffiti
Hikipedia
| Alla rakentamisen! Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen. Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi. |
”Paska kaupunni”~Oululainen spraymaalaus
”Täällä haisee paska”~Spraymaalaus voimalaitoksen seinässä Kotkassa
Graffitin voi maalata myös liikkuvalle alustalle
”Ei meiltä maalit lopu”~Teksti kaupan seinässä Jämsässä.
Graffiti eli tägi (engl. "tag"), on periaatteessa maalaus tai kantaaottava kirjoitus, joita tehdään urbaanissa ympäristöissä esiintyviin kiinteisiin maalausalustoihin. Graffitien teossa käytetään yleisesti joko spraymaalia tai paksuja tusseja. Graffitin tai tägin tekeminen on hyvin vaativaa ja tarkkaa puuhaa, ja graffititaiteilijat ovatkin nuorten keskuudessa kunnioitettuja ja palvottuja henkilöitä. Kuten artikkelin alussa mainitut esimerkit, graffitit kertovat hyvin paljon tekijänsä mielenliikkeistä.
[muokkaa] Historia
Maailman ensimmäisinä graffiteina voidaan pitää erään pompeijilaisen bordellin seinästä löytyneitä, todennäköisesti ihmisen eritteillä kirjoitettuja tekstejä. Näissä teksteissä bordellin asiakkaat kertoivat hyvin yksityiskohtaisesti saamastaan palvelusta.
Sanaa "graffiti" alettiin käyttää 1700-luvun puolivälissä Englannissa, missä lapsilla oli tapana ärsyttää poliiseja maalamalla heistä pilakuvia näkyville paikoille. Kiinnijääneet "taiteilijat" mestattiin kaupungin torilla. Tällä "one by one" -taktiikalla graffitit saatiin loppumaan Englannissa aina 1900-luvulle asti, jolloin poliisin voimavarat siirrettiin laittoman tupakoinnin ja kukkotappelujen ehkäisemiseen.
Englannista "graffitibuumi" levisi vuosien saatossa kaikkialle Eurooppaan. Suomessa graffiteja alettiin tehdä vasta 1930-luvulla. Tuolloin voimassa ollut kieltolaki oli usein graffitien aiheena. Suomen ensimmäinen moderni graffiti tehtiin vuonna 1985 Huopalahden aseman seinään käyttämällä yhteensä 120 eriväristä liitua. Kyseinen taideteos sai Eduskunnan pitämään ylimääräisen kriisi-istunnon, jonka seurauksena graffitin taiteillut maahanmuuttaja karkoitettiin maasta. Ikään kuin protestina graffitien määrä kasvoi räjähdysmäisesti, ja Suomi oli vuoden loppuun mennessä graffitien peitossa.
Nykypäivänä graffitit ovat osa suomalaista kaupunkikuvaa, sillä poliisilla ei ole resursseja torjua niiden tekijöitä. Mm. Helsingissä silti toimiva "Stop töhryille -projekti" syö edelleen miljoonia euroja verorahoja, vaikka projektin saavutukset ovat olleet täysin olemattomat viime vuosien ajan (lukuunottamatta muutamaa vankilaan saatua pahamaineista piirtelijää ja kymmeniä kohtuuttomilla vahingonkorvauksilla syrjäytettyä nuoria). Projekti palkkaa satoja useaan kertaan väkivaltarikoksista syyttettynä ollutta ammattitaidotonta vartijaa ja töhrykampanjan synnyttämää FPS-vartiointiliikettä ja sen syömää verorahamäärää onkin alettu jo syystä halveksia kansan syvissä riveissä. Graffitit voidaan myös yhdistää anarkistikulttuuriin ja rap-musiikkiin, joten ne ovatkin todella kovien poikien tuloksellista kapinaa normiyhteiskuntaa vastaan.
