Goottirock

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Goottirock on Rockmusiikin tyylilaji, jossa pyritään muunmuassa säväyttämään tekotaiteellisempia ihmissieluja, vittuilemaan systeemille kirjoittamalla tarpeettoman makabeerejä biisejä, ulisemaan ex-tyttöystävistä ja heidän äideistään, piilosaatananpalvontaan ja vihaamaan kaikkea mahdollista.

Goottirockin synty ja perusgootit[muokkaa]

"5115, 0nx R0b3rt P4tt1n50n n01n v4nh4?" - Paikallinen teinix

Ensimmäisenä koottirockbändinä voisi pitää Sexy and the Banned-yhtyettä. Musiikissaan he korostivat "pelottavia" pop-elementtejä ja ylidramaattista ulinaa. Yhtyeen laulajakeulahahmo Sexy Sex itse kiistää Goottipiirtee musiikissaan. 70-luvulta lähtien myös tuli kuvioihin suuri vaikuttaja The Lääkekuuri, jonka musiikki käsitteli lähinnä huumepöllyisiä rakkaussotkuja sekä eksplisiittiä teinirakkautta. Tämänkin yhtyeen keulahahmo Robert Smithkin kiistää Goottivaikutteet... Tosin kukapa häntä enää muistaa?

Kasarigoottirock ja Turmiogootit[muokkaa]

"Siis, onks toi niinku Lucius Malfoy? Muusikko? HAWT!" - Wnb-Gootti

Joy Divisionin kaltaisten hinttareiden jälkeen Kojootit kyllästyivät popahtavaan goottiin ja ottivat Black Sabbathmaisemman otteen musiikkiinsa. Tämä oli suuri lisä Goottejen silloisessa katu-uskottavuudessa. Muunmuassa Fields of the Nephilim kasvatti etenkin Kojoottejen uskottavuutta toinen toistaan masentavammilla melodioilla. Ukot kaikenlisäksi näyttivät ihan mustapukuisilta länkkäreiltä! Tämä uskottavuus katosikin Mustan Paraatin otettua yhteisvaikutteita Sexy Sexistä ja Nephilimin kaltaisista äijägooteista. Tehden taas sitä samaa yltiödramaattista paskaa, mitä yleisesti naureskeltiin heidän ajeltujen selkiensä takana.

Ysärigootit ja metallimaisempi ote[muokkaa]

Tämäkinhän siis on katu-uskottava metallimies 90-luvun kriteereissä. Uskokaa, tai älkää.

Ysäreillähän olivat yleisesti kovaa kamaa muunmuassa värit ja Grunge, tosin tämän skenen alla oli Goottimetallin syntytarina muodostumassa. Ankeaakin ankeammat jälkipolvien turmiogootit, kuten Paradise Lost ja Type O Negative loivat uuden, miehekkäämmän kojoottiskenen. Biiseistä revittiin kaikki alkuperäiset stereotypiat pois ja ne korvattiin tuskallisilla kitaroilla ja helvetin hitailla biiseillä. Tällöin myös Tyttögootit yleistyivät. Muunmuassa Amy Lee ja Christina Scabbia. Tämä onkin ehkä kaikkein hautautunein goottiaatteen muoto.

Kaksituhattaluvun gootit, eli kuutit[muokkaa]

Tällä kuutilla on goottiaatteelle sopiva muoti vielä hakusessa.

Kaksituhattaluvulla emot syrjäyttivät Gootit, mutta heidän jälkeläisensä kuutit: lähinnä hybridi -ja nörttigooteista koostuva musiikillinen armeija yrittää epätoivoisesti erottua näistä heeboista tekemällä pikkuisen emoa tummasävytteisempää rokkia. Siinä, tosin juurikaan onnistumatta. Peruskuuttibändejä ovatkin The Dreaming, Deadstar Assembly ja Perkeleellinen vitutusyhtye.

Goottirockin sex appeal[muokkaa]

"Tässä esittelläänkin Romantigoottejen märkä päiväuni, Ville Valo ja Christina Scabbia samassa kuvassa. Kuvan jälkeen tapahtui jotain niinkin makabeeristi järkyttävää, kuin päiväpunkku ja runoutta." - Sisäpiiritietoa

Kuten huhut kertovat, Rockmusiikilla on aina ollut kova tarjonta naisrintamalla. Huhut pitävät lähinnä paikkaansa, sille Goottirokkikin sisältää omat kovat naistenkostuttajansa. Esimerkkeinä Petteri Teräs ja Ville Valo.