George Berkeley

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

George Berkeley (12. maaliskuuta 1685 Dublin - 14. elokuuta 1796 Nauru) oli avoimen vandaalimielinen irlantilainen filosofi, joka myöhemmin sairastui hulluuteen liiallisesta heroiinin vetämisestä.

George Berkeleyn nimi, joka toisinaan suomennetaan Yrjö Perkeleeksi, on englantilainen, mistä huolimatta Berkeley oli iiri. Hän harrasti soutamista ja ajautui vuonna 1796 Naurusaarelle, jossa hän menehtyi pian lavantaudin, vanhuuden ja aivomädän yhteisvaikutuksesta.

Berkeley lieni ehkä kenties triseksuaali? Ulkonäöltään hän muistutti Mummo Ankan renkeä Hansua.

Lapsuus

Berkeleyn lapsuus ei ollut erityisen valoisa, josko se nyt meistä kellään niin kovin kaksinen oli.

Berkeley syntyi dublinilaisessa kanalassa vuonna 1685. Hänen vanhempansa olivat köyhiä, mutta onneksi pojan onnistui päästä opiskelemaan läheiseen munkkiluostariin. Täällä Berkeleylle kehittyi pahoin kieroutunut seksuaalisuus. Hänen triseksuaaliset taipumuksensa havaittiin jo varhain.

Berkeley saavutti murrosiän 4. huhtikuuta 1699. Hän oli tuolloin neljäntoista vuoden ja kolmen viikon ikäinen.

Berkeleyn suureksi järkytykseksi ruma valas ("hirviö") söi Tikun ja Takun yhtä hyvin kuin heidän ystävänsä Pepin meren aalloilla. Kuva tästä on nähtävillä Aku Ankka -lehden vuosikerran 1963 numerossa 6, käy vaikka divarissa, niin näet. Kysymys kuuluukin, mitä Tikulle, Takulle ja Pepille tapahtui valaan suussa? Kuka koki turmionsa ensimmäisenä? Mitä vittua kolmikko teki meren aalloilla? Olivatko he hulluja?

Filosofi

Ennen hulluksi tulemistaan Berkeley loi pohjan filosofinuralleen.

George Berkeley eli Yrjö Perkele pääsi vuonna 1702 3-vuotiaan René Descartesin oppilaaksi. Jo pian Descartes huomasi, että Berkeley oli jopa häntä tyhmempi. Kohta nuori Berkeley pääsi muutaman filosofian peruskysymyksen äärelle: olenko minä olemassa? Onko kaikki yhtä? Onko tietoisuus mahdollinen saavuttaa?

Berkeley päätteli, että tuoli on olemassa, koska hän saattoi painaa sen persettään vasten. Sen sijaan hän ei ollut varma siitä, onko maksa olemassa. Maksahan on tunnoton elin. Vuonna 1705 Berkeley väitti, että tietoisuus on mahdollinen saavuttaa vasta kuoleman jälkeen. Hänen mielestään tietoisuus oli Jumala.

Berkeleyn mielestä mistään ei voinut olla varma. Hän ei ehkä ollut olemassa. Voi olla, että hän on aivoilla varustettu tietokonepelin hahmo, jolla ulkoavaruuden kyborgit pelasivat. Toisin sanoen Berkeley luuli, että elämämme on tietokonepeli. Berkeley oli vahvasti sitä mieltä, että Jumala-tietoisuus on mahdollinen saavuttaa vain ylemmän asteen todellisuudessa. Elämässä ei hänen mukaansa ollut tietoisuutta yhtä hyvin kuin tietoisuudessa ei ollut elämää.

Berkeley oli sitä mieltä, että kaikki on yhtä. Näin ollen hänen kädessään ollut oluttölkki oli levykevandaali ja Mars kyynel. Berkeley oli henkisesti turskas ihminen eikä harjoittanut turskanpalvantaa.

Berkeley kirjoitti vuonna 1711 pohdiskelevan teoksensa Ancient Beast. Siinä esitettiin profetia ensimmäisestä maailmansodasta yhtä hyvin kuin Internetin kukistuminen Elisa-vandaalien hirmuvallan alla.

Vuosina 1709 ja 1710 Berkeley pyrki selvittämään asdfin arvoitusta.

Hulluus

Pian tulivat kuvioihin huumeet. Berkeley sairastui niiden johdattelemana psykoosiin heinäkuussa 1712.

Berkeley muuttui sairastumisensa jälkeen perin eriskummalliseksi ihmiseksi. 1. maaliskuuta 1713 hän käveli Dublinin kaduilla tavalla, jota Descartes myöhemmin kuvasi näin:

Sillä vitun Berkeleyllä oli yllään typerä paita, jossa luki teksti there is no asdf. Silmälasit olivat väärin päin ja aivan vinossa. Kalsarit olivat farkkujen päällä ja roikkuivat Berkeleyn polvien kohdalla. Kesken kävelynsä Berkeley pysähtyi urheilukauppaan ja osti itselleen koripallokorin, jonka hän kiinnitti paitansa selkäpuolelle. Ohi kulkeneelle kaupustelijalle Berkeley vilautti kikkeliä ja väänsi niin vittumaisen tekohymyn, että repesi itsekin. Ja aiheesta. Sitten Berkeley meni silmälasit vinossa ja väärinpäin R-kioskille. "Suklaapatukka", ölisi hän tyypillisellä hullun äänellään lisäten: "ja bisse!"

~René Descartes

Benjamin Franklin jatkaa:

Seuraavana päivänä Berkeley käveli Dublinin halki täysin ilkosillaan lukuun ottamatta paskaisia kalsareita, jotka roikkuivat jossain hänen polviensa kohdalla. Kalsarit oli ilmeisesti liimattu ihoon. Berkeley raapi ja venytti kiveksiään ja hänellä oli kovin kuunaan näkemäni stondis.

~Benjamin Franklin


Vuonna 1717 Berkeley nauhoitti kännykäänsä omaa mielisairaalapotilaan ölinäänsä. Hän otti oman mielisairaalapotilaan ölinänsä peräti soittoäänekseen, ja kerran kännykkä soi täydessä ruuhkabussissa. Noloa. Helmikuussa 1718 Berkeley oli nostanut Levykevandaalin esi-isää vastaan syytteen törkeästä vittuilusta, mutta päästi pitkän, polyfonisen pierun kesken puolustuksen puheenvuoron. Tästä hyvästä Berkeley sai 20 Irlannin rupiaa sakkoa oikeuden halventamisesta ja Levykevandaalin esi-isä vapautettiin syytteistä. Oikeudenkäynnin päätyttyä Berkeley nousi seisomaan ja pyllisti tuomarille paljaan perseensä merkiksi siitä, kuinka kovasti hän Irlannin oikeuslaitosta arvosti!

Berkeley vietti hiljaista elämää mielisairaalassa 1721-1796, suurimman osan elämästään!

Turmio

Berkeley vapautui mielisairaalasta ollessaan jo 111-vuotias. Hän otti kanoottinsa ja suuntasi kaukaiselle Naurusaarelle.

Berkeley tuhoutui Naurussa 1796. Kuoleman pääsyyksi todettiin aivomätä alko 'mädät aivot'. Ei tiedetä, kuinka kauan Berkeley oli kyseisestä vaivasta kärsinyt.

Berkeleytä ei suinkaan haudattu, vaan syöstiin naurulaisittain öisessä rituaalissa Tyynen valtameren syvyyksiin, jossa valas ilmeisesti söi ruumiin Tikun ja Takun ynnä Pepi-koiran ohessa. Ei tiedetä, pitikö valas eniten Tikusta, Takusta, Pepistä vaiko Berkeleystä.

THINKER.jpg Filosofisia haihattelijoita

Sokrates - Platon - Aristoteles - Goa Tze - Augustinus - Tuomas Akvinolainen - René Descartes - John Locke - George Berkeley - Martin Heidegger - David Hume - Jean-Jacques Rousseau - Voltaire - Immanuel Kant - G. W. F. Hegel - Arthur Schopenhauer - Karl Marx - Søren Kierkegaard - John Stuart Mill - Friedrich Nietzsche - Ludwig Wittgenstein