Geoidi
Hikipedia
Geoidi on päärynän muotoinen taivaankappale, jonka läpimitta on yhdestä yli kuuteen tuhanteen kilometriä. Useimmiten geoidit ovat myös pyörähdysellipsoideja. Tunnetuin geoideista on ihmisten tarkimmin tutkima, hiukan outo planeetta, mualima.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Feminiiniydin
Joillain taivaankappaleilla on ydin, joka pyrkii vetämään puoleensa lähinnä päiväntasaajan alueiden aineksia. Tämän seurauksena kappale litistyy napojen sijasta keskeltä, jolloin seurauksena on heikosti huomattavissa oleva, mutta silti havaittava lantio.
[muokkaa] Ylikansoitus
Ylikansoituksesta johtuva geoidisoituminen on reaktio, jonka seurauksena kappaleen litosfäärilaatat (tai latosfääri, mikäli sirpaloitumista ei ole tapahtunut) painuvat astenosfääriin. Erityisen herkkiä tälle muotoutumiselle ovat paljon pienikokoisia laattoja omaavat taivaankappaleet. Ylikansoituksesta johtuva laattojen vajoaminen voi kuitenkin olla myös maskuliinia, eli kappaleelle saattaa muodostua 'lantion' lisäksi (tai sen sijasta) myös epämuotoisia kohoumia tai syvänteitä. Tuolloin kappale ei kuitenkaan ole enää geoidi.
[muokkaa] Luokitukset
Geoidi on vain yleisnimitys, mutta se voidaan jakaa maskuliinigeoideihin (epäonnistunut, muotopuoli geoidi), matruskageoideihin (matruskamainen, tiedättehän) sekä daisarigeoideihin (erään tiedemies-velikullan keksintö). Feminiiniydin voi luoda kahta jälkimmäisenä mainittua, ja vain harvinaisen onnistunut ylikansoitus saa aikaiseksi muita kuin maskuliinigeoideja.
[muokkaa] Seuraukset
Varsinaisesti geoidioitumisella ei ole suuria seurauksia. Konvektiovirtaukset, eli maankuoren alla tapahtuvat sulan kivimassan liikkeet tasaavat feminiiniytimen muodostaman vetovoiman. Tästä johtuen ytimen ja litos- tai latosfäärin välille syntyy jonkin verran painetta, joka pyrkii tasoittumaan tulivuorenpurkauksissa.
