Friedrich Nietzsche
Hikipedia
- Tämä sivu käsittelee henkilöä. Mikäli kirjoitit nimen hakukenttään ihan oikein ja itse, etsit varmaankin juuri tätä sivua!
”Jumala on kuollut.”~Nietzsche
”Nietzsche on kuollut.”~Jumala
”Nietzsche on Jumala.”~Kuollut
”Kuollut on Jumala.”~Yoda
”Jumala on Nietzsche.”~Epäkuollut
”No niin, Nietzsche ON kuollut.”~Jumala
”Tosi lapsellista argumentaatiota...”~Nietzsche
”Jos minä olen kuollut, niin kuinka voin olla lapsellinen?”~Jumala
Friedrich Wilhelm Übermensch "Mursu" Nietzsche (1844–1900), joka tunnetaan myös nimillä Nietche, Nietzche, Nietsche, Niitse, Neitze, Nieitszche, Nietze, Netse, Neste, Nietzhe, Nützsche ja Fred, oli saksalainen filosofi, kirjallisuuskriitikko, nihilisti ja rikollinen. Hänet tunnetaan pääasiassa uskomattomista viiksistään, jotka jatkoivat elämäänsä itsenäisesti ja kirjoittivat joitakin merkittäviä teoksia vielä Nietzschen kuoleman jälkeen 1900-luvun alussa. Nietzsche on eräs vaikutusvaltaisimpia läntisiä filosofeja, ja hänen teoksensa olivat mm. Adolf Hitlerin suosikkivessalukemista. Nietzsche vihasi ja rakasti Richard Wagneria. Nietzschen merkittävimpiin suorituksiin kuului hänen toimintansa kuolinsyyntutkijana Bonnissa, jolloin hän julisti Jumalan kuolleeksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä
[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus
Nietzsche syntyi 15. lokakuuta 1844 Röckenissä (kyllä, Röckenissä!) Preussissa. Hänen lapsuudenperheessään ei ollut miespuolisia roolimalleja, ja naisten parissa Nietzsche kasvoi heikoksi ja naiselliseksi. Ainakin niin naiselliseksi kuin 20-senttiset viikset omaava henkilö voi kasvaa. Suuria lapsuusajan traumoja Nietzschelle aiheutti hänen sukunimensä oikeinkirjoitus, hän nimittäin unohti lähes aina joko s:n tai z:n. Tämä johti jatkuvasti nimensä kirjoitusasusta epävarman Nietzschen filosofian opintojen pariin. Nietzschen lapsuuteen liittyy paljon likaisia seksuaalisia patoutumia ja oidipaalisia piirteitä ym. freudilaista roinaa, jota ei tässä käsitellä. Sitähän te pervot tietysti toivoisitte! Yök!
[muokkaa] Opinnot ja ura
Nietzsche eteni filosofian opinnoissaan hyvin ja todistettuaan 1864 mustan valkoiseksi kuuluisalla päättelyketjullaan hän pääsi Bonnin yliopistoon lukemaan klassista kielitiedettä ja teologiaa. Todettuaan Jumalan kuolleeksi hän kuitenkin jätti teologian opintonsa. Myöhemmin Nietzsche asetettiin syytteeseen Jumalan murhaamisesta, mutta hänet vapautettiin todisteiden puutteessa. Sittemmin on esitetty, että soveliaampi rikosnimike olisi ehkä kuolemantuottamus.
Nietzsche siirtyi pian Bonnista Leipzigiin, osittain siksi, että Leipzigin yliopisto tarjosi hänen mielestään laajemmat opintomahdollisuudet, osittain siksi, että hänelle tarjottiin Leipzigissa parempaa palkkaa suositusta drag show -esityksestään. Nietzsche joutui kuitenkin luopumaan rakkaasta esityksestään, sillä hänelle tarjottiin professuuri Baselin yliopistosta vasta 24-vuotiaana.
Nietzsche kyllästyi lopullisesti opettamiseen ja päätti omistautua filosofialle, sillä se mahdollisti oivallisen väylän hänen pakonomaiselle itsekorostukselleen. Nietzsche oppi lopulta kirjoittamaan oman nimensä oikein, kaikkine tarpeettomine konsonantteineen, vuonna 1879, mikä vahvisti hänen itseluottamustaan. Hän kävi myöhempinä aikoina myös runsaasti syvällisiä keskusteluja mm. August Strindbergin ja viiksiensä kanssa.
[muokkaa] Hermoromahdus ja kuolema
Nietzschen loppuelämää leimaa ns. maaninen vaihe, jolloin hän alkoi kärsiä hallusinaatioista ja koki hermoromahduksen. Hän kuvitteli olevansa vuoroin Julius Caesar, vuoroin Aleksanteri Suuri ja toisinaan jopa Paavo Lipponen. Näiden pätevöittävien ominaisuuksiensa vuoksi Nietzsche toimi 1890-luvulla lyhytaikaisesti Saksan keisarina hallitsijanimenään Fredrik I.
Lopulta Nietzsche suljettiin hermoparantolaan. Hän kuoli 25. elokuuta 1900 saatuaan poikkeuksellisen voimakkaan kohtauksen. Nietzsche kuvitteli olevansa Julius Caesar ja julisti tätä tavoilleen ominaisesti kovaan ääneen, kun paikalle sattui tikarilla aseistautunut potilas, joka luuli olevansa Brutus ja löi tikarin Nietzschen kurkkuun. Nietzschen viimeiset sanat olivat
- "Oho, nyt minäkin olen kuollut."
Jumala osallistui Nietzschen hautajaisiin lähettämällä ivallisen värssyn Nietzschen tunnetuimmasta sitaatista:
- "Nietzsche on kuollut ja minä olen hänet tappanut."
[muokkaa] Filosofia
Nietzsche keskittyi filosofiassaan ottamaan matsia koko länsimaisen ajattelun kanssa. Hän aloitti murjomalla kristinuskon ja jatkoi hyökkäämällä Hegelin kimppuun, jonka jälkeen rusikoi Wagnerin pimeällä kujalla Münchenissä. Elämänsä loppupuolella Nietzsche alkoi ottaa erää itsensä kanssa varsin verisesti, ja tämä erikoinen ja väkivaltainen itsekritiikin muoto aiheutti jonkin verran sivullisia uhreja. Vielä vähän ennen kuolemaansa Nietzsche uhosi näyttävänsä Jumalalle "taivaan merkit", jos kuolisi. Ainoat ihmiset, joiden ajattelun Nietzsche hyväksyi, olivat muinaiset kreikkalaiset, koska he olivat kuolleet jo niin kauan sitten, että olisi ollut mahdotonta enää 1800-luvulla löytää heidän hautojaan, kaivaa heidät ylös ja teilata.
Nietzsche kehitti yli-ihmisopin selittääkseen oman etevämmyytensä ja paremmuutensa kaikkiin muihin ihmisiin nähden. Nietzschen mukaan yli-ihminen (Übermensch) on paitsi vapaa orjamoraalin kahleista ja kykenee ikuiseen paluuseen, on myös määritelmällisesti "komea, tumma saksalaisfilosofi, jolla on massiiviset viikset". Juuri Nietzschen viikset aiheuttivatkin ongelmia, sillä niiden suunnaton vallantahto (der Wille zur Macht) haastoi usein filosofin itsensäkin.
[muokkaa] Viikset
Viiksistä tuli ajan myötä Nietzschen tavaramerkki. Viikset seurasivat filosofia, minne hän sitten menikin. Nietzsche kasvatti viiksensä täyteen mittaansa kymmenvuotiaana erottuakseen muuten naisvaltaisesta perheestä.
Nietzschen viikset kuolivat vasta 1933, siis yli kolmekymmentä vuotta itse filosofin jälkeen. Ne toimittivatkin useita Nietzschen teoksia painokuntoon ja ansioituivat laatien myös muutamia itsenäisiä filosofisia teoksia, kuten Näin puhuivat Zarathustran viikset (1919). Onkin herännyt useita kysymyksiä siitä, missä määrin Nietzschen nimissä olevat teokset ovat hänen itsensä ja missä määrin hänen viiksiensä kirjoittamia.
[muokkaa] Nietzschen vaikutus
Nietzsche on vaikuttanut syvällisesti länsimaiseen filosofiaan. Hän perusti koulukunnan, jonka mukaan ketä tahansa, joka kasvattaa naurettavan kokoiset viikset, voidaan pitää kuolemattomana nerona (tai mursuna).
Nietzschen sisar Elisabeth Förster-Nietzsche myi edesmenneen veljensä teosten copyright-oikeudet kuudellatoista markalla Saksan kansallissosialistiselle työväenpuolueelle 1934, kun Nietzschen edellisenä vuonna kuolleet viikset eivät olleet enää estämässä kauppaa. Elisabeth Förster-Nietzsche olikin Adolf Hitlerin parhaita ystäviä. On tosin huomioitava, että Nietzschen viikset vastustivat Hitleriä ja hänen puoluettaan aina kuolemaansa asti, koska niiden mielestä Hitlerin omat viikset olivat täysin alamittaiset ja typerät.
[muokkaa] Teokset
- Die Geburt der Tragödie aus dem Geiste der Musik
- Unzeitgemäße Betrachtungen
- Menschliches, Allzumenschliches
- Morgenröte
- Die fröhliche Wissenschaft eli Iloinen tiede, pikku kemistin käsikirja
- Also sprach Zarathustra – Ein Buch für Alle und Keinen
- Jenseits von Gut und Böse – Vorspiel einer Philosophie der Zukunft
- Zur Genealogie der Moral – Eine Streitschrift
- Der Fall Wagner – Ein Musikanten-Problem
- Dionysos-Dithyramben
- Götzen-Dämmerung oder Wie man mit dem Hammer philosophiert eli Epäjumalten hämärä eli kuinka filosofoidaan vasaralla, tee itse -teos, joka toi Nietzschelle maineen "filosofian Remontti-Reiskana"
- Der Antichrist
- Nietzsche contra Wagner
- Ecce Homo – Wie man wird, was man ist
[muokkaa] Katso myös
| Filosofisia haihattelijoita |
|---|---|
|
Sokrates - Platon - Aristoteles - Goa Tze - Augustinus - Tuomas Akvinolainen - René Descartes - John Locke - George Berkeley - Martin Heidegger - David Hume - Jean-Jacques Rousseau - Voltaire - Immanuel Kant - G. W. F. Hegel - Arthur Schopenhauer - Karl Marx - Søren Kierkegaard - John Stuart Mill - Friedrich Nietzsche - Ludwig Wittgenstein |
