Yhdysvaltain sisällissota
Yhdysvaltain sisällissota alkoi vuonna 1861, kun Abraham Lincoln julisti mustat orjat ihmisiksi, jolloin etelävaltioiden valkoiset nousivat kapinaan mukanaan mustat, jotka eivät halunneet ihmisyyttä. Ensimmäinen taistelu käytiin Delawaressa.
[muokkaa] Sodan kulku
Etelävaltiot olivat alusta alkaen tappioasemassa joukkojen määrän ollessa yksi tuhatta vastaan. Myös materiaalinen ylivoima oli suotu pohjoisvaltioille, joilla oli muun muassa oma laivasto ja jotka pitivät hallussaan 97 prosenttia maan aseteollisuudesta sekä 90 prosenttia teollisuudesta ylipäätään. Etelävaltioiden väestö, joka kuuli sanan "laiva" ensimmäistä kertaa vasta sodan puhjettua, luotti kuitenkin taitavaan sodanjohtoonsa, joka oli täynnä taktiikkataitureita, sellaisia kuin Robert Edward Lee. Taistelusta arveltiin siis tulevan varsin tasapuolinen.
[muokkaa] Lopputulos
Etelävaltiot kestivät peräti kolme vuotta, minä aikana moni urhea amerikkalaissotilas revittiin kappaleiksi taistelukentällä, kunnes ne yksitellen antautuivat tajuttuaan tulleensa nöyryytetyiksi kunnolla. Osapuolten tappioista ei ole täyttä varmuutta, mutta yhteensä kolmisen prosenttia koko maan väestöstä menehtyi. Sodan seurauksena orjuus lakkautettiin ja kiellettiin suuren orjavähemmistön vastalauseista piittaamatta, mutta rasismin katsottiin kuuluvan olennaisena osana amerikkalaiseen kulttuuriin ja mielenlaatuun vielä sellaiset sata vuotta.
